- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
367-368

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dombrowski ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kuuluva taiteilija. Hän maalasi Borghese-perheen
laskuun Roomassa joukon teoksia, katto- ja
seinäfreskoja sekä alttaritauluja. Niitä ovat S.
Andrea della Valle-kirkon evankelistoja esittävät
kupolifreskot sekä S. Luigi- ja
Grottaferrata-kirkkojen seinämaalaukset, joista edellisten
aiheina on Pyh. Cecilian ja jälkimäisten Pyh.
Niluksen elämäntarina. Niissä tulee hänen tarkka
luonnonhavaintonsa, hieno sommittelukykynsä
sekä huolellinen ja todenmukainen
yksityishenkilöiden käsittelynsä oivallisesti esille. Vielä
suuremmassa määrin nämä n. s. eklektisen koulun
hyvät ominaisuudet ilmenevät hänen
Vatikaanissa säilytetyssä alttaritaulussaan „Pyhä
Hieronymus saa viimeisen ehtoollisen” sekä myöskin
Villa Borghesen seinämaalauksessa „Diana
metsänneitoineen kylpemässä”. Myöskin
muotokuvien alalla D. on luonut muutamia eteviä
teoksia. F. L.

Domesdaybook (engl.), ks.
Doomsday-book.

Domesnes [-ēs] (lätt. Kolgurags, liiv.
Kuolkananā = kolkannenä), Pohjois-Kuurinmaan
Riianlahteen esiinpistävä kärki. Jatkuu
vedenalaisena matalikkona kauas mereen. Varustettu
kolmella valotornilla, joista yksi matalikon
kärjessä. E. E. K.

Domestiikki (ransk. domestique < lat.
dome’sticus = talouteen kuuluva, < domus = talo),
palvelija.

Domestiikki, kaksiniitinen l. -vartinen, tiheä
puuvillakangas. Kudotaan verrattain vahvoista
langoista ja käytetään alusvaatteina, kuten
paitakankaana y. m. E. J. S.

Domestikatsioni (< lat. dome’sticus < domus
= talo), kesytys.

Dominantti (< lat. dominā’re = hallita). 1.
Sävelasteikon 5:s sävel, puhtaan kvintin
suhteessa perussäveleen ja siis kaikista asteikon eri
sävelistä perussävelen lähin heimolainen ja
samalla sen vaikuttavin vastine (suomeksi
huippusävel). — 2. Keskiaikaisissa
kirkkosävellajeissa melodisen kulun tukikohta eli
„keskisävel”, josta käsin enimmiten sävelmä liikehtii
kummallekin taholle. Muutamissa tapauksissa
keskisävel samalla on sävellajin todellinen
dominantti, sanan nykyisessäkin merkityksessä. —
Dominanttisointu (eli huippusointu),
kolmisointu, jonka pohjasävelenä on dominantti;
se on sointujen joukossa perussoinnun
luonnollisin vastine ja tuottaa sävelten vaikutukseen
kiihottavan ja purkausta vaativan aineksen. —
Dominanttiseptiimi, 7:s aste
dominantista eli asteikon 4:s aste, liittyy usein
d.-sointuun, kärjistäen sen vaikutusta; lauletaan silloin
enimmiten hiukan matalampana kuin 4:nnellä
asteella varsinaisesti sijaitseva alidominantti.
Dominanttinelisointu l.
huippunelisointu = d.-sointu, johon on lisätty
d.-septiimi. Tämä sointu on uuden ajan (1600:n
jälkeen) säveltaiteen varsinainen tunnusmerkki
ja sen kehityksen ensimäinen kiihotin. Vielä
renesanssiajan tyylissä se vain joskus sattumalta
pilkotti esille. I. K.

Domineerata (lat. dominā’ri), vallita, hallita,
olla voimakkaimpana; kohota yläpuolella
ympäristönsä. Adj.: Domineeraava.

Domingo, Santo ks. Santo Domingo.

Dominica [-mi’-] (lat., nim. dies = päivä),
Herran päivä, sunnuntai, koska Kristus
sunnuntaina nousi kuolleista. Eri sunnuntailla oli
vanhassa kirkossa omat nimensä, esim. d. in albis
l. post albas, valkoinen sunnuntai, ensimäinen
pääsiäisen jälkeen, koska pääsiäisenä kastetut
silloin viime kerran esiintyivät valkoisissa
vaatteissa ; d. aurea, kolminaisuuden sunnuntai;
d. olivarum l. palmarum, palmusunnuntai.

Edv. St.

Dominica [-ī’kə] (ransk. La Dominique),
Pieniin Antilleihin kuuluva saari Länsi-Intiassa,
Guadeloupen ja Martiniquen välillä; 754 km2.
Rantaviiva on yksinkertainen, rannikot
enimmäkseen jyrkkiä, koralliriuttojen ympäröimiä.
Geologiselta rakenteeltaan D. kuuluu Antillein
sisimpään, tuliperäisten vuorilajien
muodostamaan vyöhykkeeseen. Solfatarit,
tuhkapurkaukset j. m. s. todistavat tuliperäisten voimien vielä
toimivan. D. on korkeudeltaan
Pienistä-Antilleista toinen, sen korkein huippu Morne
Diablotin kohoaa 1,447 m korkeuteen. Ilmasto on
kuten Antilleilla (ks. t.) yleensä kuuma ja kostea,
vuoden keskilämpö Roseaussa 31,6° C, sademäärä
vaihtelee 1,900-5,000 mm vuodessa jakaantuen
kaikille kuukausille. (Tuulisuhteista ks.
Antillit.) Kasvikunta on kostean troopillisen
ilmaston ja vulkaanisen maaperän mukaisesti sangen
rehevä. Saaren sisäosia peittävät vielä laajat
aarniometsät, joissa Antillein muinainen
eläimistö häiritsemättä on säilynyt; samoin
viimeiset jätteet Antillein alkuperäisistä asukkaista
karaibeista (ks. t.) ; luvultaan enää vain
n. puolentoista sataa. Pää-asujamistona (1906
koko luku 31,943) vapautettujen neekeriorjain
joko puhtaat tai sekarotuiset ranskaa puhuvat
jälkeläiset, lisäksi joku määrä valkoihoisia,
etupäässä ranskalaisten siirtolaisten jälkeläisiä.
Taloudellinen kehitys on D:llä käynyt lävitse
samat asteet kuin Antilleilla yleensä orjain
vapautuksen ja senjälkeen ruokosokerimarkkinain
huonon tilan järkyttämänä. Nyt on
sitruunan-ja kaakaonviljelys saaren tuottavimpana
elinkeinona, jonka tuotteet muutamien muiden
hedelmälajien sekä metsäin antamain raaka-ainesten
kanssa muodostavat saaren viennin. Tämä oli
1902 78,440 puntaa (1890 oli vastaava erä 41,000
puntaa). Tuonti oli sam. v. 66,170 puntaa (1890
57,400 puntaa). Tärkein kaupunki Roseau l.
Charlottetown, saaren länsirannalla, m. m. engl.
komissaarin asunto. Hallinnollisesti saari
kuuluu Leeward islands nimiseen
kuvernööri-kuntaan. — Saaren historia alkoi 1493, jolloin
Kolumbus toisella retkellään sen löysi 3 p.
marrask. eräänä sunnuntaina, josta sen nimi. Sen
jälkeen on D:n historia ollut vaihteleva,
englantilaisten ja ranskalaisten taistellessa sen
omistamisesta. Julistettiinpa D. 1748 itsenäiseksi,
puolueettomaksi karaibi-valtioksi, koska
sanottavaa eurooppal. asutusta saarella ei ollut.
Kauan ei sen itsenäisyys luonnollisesti voinut
säilyä. V. 1814 D. joutui ranskalaisten käsistä
lopullisesti englantilaisille. E. E. K.

Dominicus ks. Dominikus.

Dominikaaninen tasavalta (Republica
Dominicana
), valtio Haitilla (ks. t.).

Dominikaanit l. saarnaajaveljet (ordo
fratrum prædicatorum
), Dominikuksen (ks. t.)
1215 perustama, paavi Honorius III:n 1216
vahvistama, pyh. Augustinuksen sääntöä noudattava

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0202.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free