- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
371-372

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dominikus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

maksetaan, domisiliantti.
Domisilieerata l. domisilioida vekseli,
ilmoittaa siinä toinen maksupaikka kuin tunnustajan
asuinpaikka.

Domisilieerattu ks. Domisiili.

Domisilioida ks. Domisiili.

Domitiana quæstio [-ān- kvēstiō] (lat.),
„Domitiuksen kysymys”, s. o. tyhmä kysymys,
saanut nimensä roomalaisen lakimiehen Domitius
Labeon mukaan.

Domitianus [-ā’-], Titus Flavius (51-96
j. Kr.), Rooman keisarina (81-96), keisari
Vespasianuksen ja Flavia Domitillan poika.
Vespasianuksen hallitusaikana D:ta pidettiin erillään
hallitustoimista ja tämä herätti hänessä
epäluuloa ja katkeruutta. Kun D:n veli, keisari
Titus, oli kuollut jättämättä miespuolista
perillistä, tarttui D. heti hallitukseen. Ensi aikana,
noin v:teen 84, D. hallitsi kelvollisesti, valvoi
huolellisesti virkamiesten menettelyä sekä
rakensi teitä ja loistorakennuksia varsinkin
Roomaan. D. vähensi senaatin valtaa ja koetti
voittaa sotajoukon ja kansan suosiota runsailla
rahalahjoilla ja juhlakisoilla. D:n aikana käytiin
menestyksellä sotia Britanniassa Cn. Julius
Agricolan (ks. t.) johdolla 78-85 sekä
Germaaniassa chatteja vastaan keisarin omalla
ylipäällikkyydellä 83-84; sitä vastoin sota Daakian
kuningasta Decebalusta (ks. t.) vastaan päättyi
89 siten, että D:n täytyi suostua maksamaan
vuotuinen vero. Vähitellen D. muuttui julmaksi
hirmuhallitsijaksi, joka ahneudesta ja
luulevaisuudesta raivosi kaikkia kohtaan. Lopulta D.,
myös puolisonsa Domitian toimesta, v. 96 joutui
salaliiton uhriksi omassa palatsissaan
Palatinus-kukkulalla. [Gsell, „Essai sur le règne de
l’empereur Domitien” (1894).] K. J. H.

Domitius [-mi’-], roomalainen plebeijiläinen
sukukunta, johon Ahenobarbus-
(„Punaparta”) ja Calvinus-suvut kuuluivat.

1. Lucius D. Ahenobarbus (k. 25
j. Kr.), Antonian, triumviiri Antoniuksen
tyttären, mies, konsulina v. 16 e. Kr., kulki
sotajoukkoineen Germaaniassa Elbeen saakka.

2. Gnæus D. Ahenobarbus (k. 40 j. Kr.),
edellisen poika, nuoremman Agrippan mies,
keisari Neron (ks. t.) isä, konsulina v. 32 j. Kr.

K. J. H.

Dommer, Arrey von (s. 1828), saks.
musiikkikirjailija. Pääteokset: musiikkisanakirja
(1865) ja musiikin historian käsikirja (1868,
1878). I. K.

Domnarfvet [-rvet], paikkakunta Ruotsissa,
Dal-joen rannalla n. 20 km Falunista. Ruotsin
suurin teollisuuslaitos, perust. 1878, omistaja
„Stora Kopparbergs aktiebolag”. D:n laitoksiin,
joissa jalostetaan metsäntuotteita ja
rautamalmia, siirretään käyttövoima 5,000 hevosvoiman
turbiineilla Tuna-koskesta. D:n tuotteista ovat
maailmanmaineen saavuttaneet, sen rauta ja
teräs, joiden vuotuinen tuotanto nousee, edellisen
n. 50,000 tonniin, jälk. 45,000 tonniin
bessemer- ja 30,000 tonniin martinterästä. Tehtaitten
työvoima nousee n. 1,500 henkeen. E. E. K.

Domostroi [-o’i], „talonrakennus”, muinaisven.
laaja „huoneentaulu”, jossa seikkaperäisesti
esitetään hurskaan elämän askeettinen esikuva ja
annetaan „maailmallisen rakennuksen” ja
„huoneen hallituksen” tarkat säännöt. Näissä
säännöissä kuvastuu epäinhimillinen ankaruus ja
raaka julmuuskin. Iivana Julman aikainen pappi
Silvester kirjoitti siihen lisää laajan luvun. D.
on muinaisvenäläisen elämän tutkimuksen
tärkeimpiä lähteitä. J. J. M.

Domremy-la-Pucelle [dõrəmi’-la-pyse’l], kylä
itäisessä Ranskassa Vosges’in departementissa,
Maas-joen vas. rannalla; 275 as. (1906). D:ssä
on Orleans’in neitsyen syntymätalo, jossa
muistokirjoitus ja museo, kylässä on myös hänen
kunniakseen äskettäin rakennettu kirkko ja useita
muistopatsaita. E. E. K.

Don (esp. ja it., < lat. domitius), herra;
Espanjassa d. nimitystä, joka ennen vanhaan
annettiin vain kuninkaille sekä hengellisille ja
maallisille ylimyksille, käytetään tätä nykyä kaikkien
sivistyneeseen luokkaan kuuluvien
mieshenkilöiden arvonimenä. Italiassa se on pappien
arvonimenä. Se pannaan aina ristimänimen eteen,
esim. Don Emilio Castelar tai vain Don Emilio,
vrt. Dom, Doña ja Donna.

Don (muinaisajan Tanais), joki
Etelä-Venäjällä, jonka lähteet ovat Keski-Venäjän
ylätasangolla, Tulan kaupungin itäpuolella,
ainoastaan 176 m yl. merenp. Joki virtaa ensin
tasaisten, hedelmällisten seutujen läpi eteläistä
suuntaa, kääntyy Voronežin eteläpuolella
kaakkoon, aro-alueelle, missä sen vasen ranta on
matalaa, oikea taas korkeampaa, paikoin
vuorista, ja missä se tekee ison mutkan itään läheten
Volgaa 55 km:n päähän; taipuu alajuoksullaan
lounaaseen ja muodostaa Asovan-mereen
laskiessaan kolmihaaraisen suiston. D. saa lukuisasti
lisäjokia, joista huomattavimmat ovat Sosna ja
Donets oikealta ja Voronež, Hoper, Medveditsa,
Ilovlja sekä omituinen Manytš vasemmalta. D:n
pituus on 2,134 km ja vesialue 430,250 km2.
D. on yläjuoksultaan kanavan kautta yhteydessä
Okan kanssa; on suunniteltu kanavarakennusta
D:n mutkan ja Volgan välille. D. on
kulkukelpoinen n. 1,500 km, purjehduskausi alajuoksulla
256-271 päivää. Joki hiekoittuu huomattavasti,
joten sen arvo liikennetienä on vähenemässä.
Vuotuinen rahtimäärä 130-115 tuh. tonnia,
etupäässä viljaa. — Kalastus, varsinkin
alajuoksulla, sangen tuottava. Huomattavimmat
kaupungit D:n varrella ovat Voronež, Novotšerkask,
Nahitševan sekä Rostov suistamolla. Muinoin
mainio Azov on nykyään mitätön. E. E. K.

Doña [donja] (esp.), ja Dona (portug., <
lat. domina), rouva, neiti (aina ristimänimen
edessä), vrt. Don, Donna.

Donaattori (lat. dōnā’re = lahjoittaa),
lahjoittaja.

Donacia, kovakuoriaissuku
lehtiterttujen (Chrysomelidæ) heimoa, 7-11 cm pitkiä,
tavallisesti metallinhohtoisia hyönteisiä, joiden
etuselkä on jotenkin kapea, tuntosarvet ja raajat
pitkät ja hoikat. Elävät vesikasveilla kuten
järviruo’oilla, saroilla ja lumpeenlehdillä. Useat
lajit asettavat munansa vedenpinnan alla oleviin
kasvinosiin. Suomessa 24 lajia (vrt. liitekuvaan
Kovakuoriaiset). U. S-s.

Donaldson [donəldsən], Thomas
Leverton
(1795-1885), engl. arkkitehti, teki laajoja
tutkimusmatkoja. Rakentanut Lontooseen useita
huomattavia rakennuksia, esim. University
collegen rakennukset. Oli myös tuottelias kirjailija
alallaan. (V. V-la.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0204.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free