- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
381-382

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Donnerwetter ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

beroende författningar” (1882), „Läns- eller
häradsrepresentation i Finland” (1883), „Om
häradskommuner och häradsförvaltning” (1897),
„Eduskunnan laatimat ehdotukset uusiksi
kunnallisasetuksiksi” (1909), sekä
asiakirjajulkaisut: „Tryckfrihetsmålet rörande mysterier på
administrationens område” (1866), „Pressmålet
rörande en artikel om Öfverstyrelsen för
skolväsendet” (1871). — D. otti myös tehokkaasti
osaa maamme liike-elämään ollen itse monen
suuren liikeyrityksen osakkaana ja johdossa.

D:n monipuolisesta kirjallisesta toiminnasta
mainittakoon vielä runokokoelma „Dikter” v:lta
1863 sekä sukuhistoriallinen tutkielma „A brief
sketch of the scottish families in Finland and
Sweden” (1884).

D. kuoli äkkiä syysk. 17 p:nä 1909 Helsingissä.

Y. W.

3. Anders Severin D. (s. 1854),
professori, edellisen veljenpoika ja poikapuoli,
ylioppilas 1871, fil. kand. 1875, fil. lis. 1879. D. oli vv.
1877-78 assistenttina professori Kruegerin luona
Gothassa ja tutki 1880-81 teoreettista
tähtitiedettä Gyldénin luona Tukholmassa, nimitettiin
1881 tähtitieteen dosentiksi ja 1883 professoriksi
Helsingin yliopistoon. D:n runsas tieteellinen
kirjailijatoimi käsittää sekä matematiikkaa että
teoreettista tähtitiedettä kuin myöskin geodesiaa
ja käytännöllistä tähtitiedettä ja
tähtivalokuvausta, jolla alalla hän on julkaissut useita
ansiokkaita teoksia. Vv. 1886-89 hän järjesti
erinäisiä retkikuntia, joiden tarkoituksena oli
venäläis-skandinaavisen astemittauksen
Suomessa olevien kolmiopisteiden etsiminen, sekä
1889-90 toisia Baltisen kolmiomittauksen
pisteiden etsimiseksi. D:n aloitteesta Helsingin
tähtitorni yhtyi tähtitaivaan valokuvausta ja
tähtikartan laatimista varten muodostettuun
kansainväliseen liittoon ja hänen johdollansa
nämä työt ovat meillä edistyneet niin nopeasti,
että sarjaa „Catalogue photographique du ciel.
Zone de Helsingfors” jo on ilmestynyt kaksi
suurta nidettä (III & IV). Kirjoittanut
kotimaisen tähtitieteen tutkimuksemme historian
(julk. kahdessa akat. kutsumuskirjassa). D. on
Suomen tiedeseuran pysyväinen sihteeri v:sta
1908, yliopiston vararehtori v:sta 1902.
Henkivakuutusyhtiö Suomen perustajia, sen
ensimäinen matemaatikko (1890-98) ja sen johtokunnan
varapuheenjohtaja vv. 1890-1900. Ottanut
ansiokkaasti osaa liike-elämäämme.

Donnerwetter (saks.), kiroussana:
tuhattulimmaista! oikeastaan = ukonilma.

Don Quixote [kiho’t], Cervantesin kuuluisan
romaanin sankari, vaeltavan ritarin irvikuva;
haaveellisen seikkailunomaisen ja sokeaintoisen
idealistin tyyppi ja sellaisen pilkkanimi, vrt.
Cervantes.

Don Ranudo [-ū’-] (anagrammi (ks. t.)
sanoista: „O du Narr”), erään Holbergin
huvinäytelmän sankarin nimi, ja siitä johtunut
kerjäläisylpeyden pöyhistyttämän ihmisen pilkkanimi.

Doomi (ransk. dôme < kesk. lat. doma <
lat. domus, lisäksi ajatellen Dei, s. o. Jumalan
huone), piispallisen pääkirkon nimitys (vars.
keskiajalla), tuomiokirkko (jonka yhteydessä
myös oli tuomiokapituli).

Doomsdaybook l. Domesdaybook
[dūmzdeibuk] (engl.) „Tuomiopäiväkirja”, suuri
maakirja, joka laadittiin Vilhelm Valloittajan
käskystä ja joka valmistui 1086. Siinä luetellaan ja
arvioidaan Englannin maaomaisuus ja mainitaan
asukkaiden luku, sääty, tulot ja maksut. Sen
pohjalla ratkaistiin maariidat, ja siihen perustuvien
päätösten katsottiin olevan yhtä
järkähtämättömiä kuin viimeisen päivän tuomion — siitä
luultavasti nimi; ilmestyi painettuna 1783
(täydennettynä 1811-16) ; osittain valokuvattuna 1862.
D. on erittäin tärkeä lähdekirja. [„Domesday
studies”, julk. Royal historical society; Birch,
„Domesday book, a popular account” ja
Maitland, „Domesday and beyond”.]

Doorilainen sävellaji, sekä
muinais-kreikkalaisessa että keskiajan kirkollisessa säveltaiteessa
kaikkein tärkeimmän ja yleisimmän sävellajin
nimitys, vaikka se kumpaisessakin tarkoitti eri
asiaa. Muinais-kreikkalaisten
doorilainen oli sellainen muunnos molli-sävellajia,
jossa dominantti esiintyi tärkeämmillä kohdilla
kuin itse perussävel (esim. päätöksessä) — siis
sama kuin fryygiläinen kirkkosävellaji.
Doorilainen kirkkosävellaji taas oli mollista
sellainen muunnos, että asteikon 6:s aste
enimmiten esiintyy korotettuna ja korottamattomaan
7:nteen asteeseen johtavana; sävelkulku saa
siitä voimakkaamman ja karskimman sävyn.
Tätä sävellajimuodostusta ei tavata
muinaiskreikkalaisten sävellajien joukossa lainkaan.
Suomalaisessa kansanmusiikissa on
kumpainenkin hyvin yleinen, ja etenkin molempien
yhdistelmä: siis sekä korotettu 6:s aste että
dominanttipäätös. I. K.

Doorilainen tyyli ks. Kreikkalainen
taide
.

Doorilainen vaellus ks. Doorilaiset.

Doorilaiset, kreik. heimo, jolla historiallisena
aikana oli hallussaan suurin osa Peloponnesosta
(paitsi Akhaiaa, Arkadiaa ja Elistä), Megaris
Korinthoksen lahden ja Saronilaisen lahden
välisellä kannaksella, pieni Doris-maakunta Oite- ja
Parnassos-vuoristojen kulmauksessa, Kreetta ja
eteläiset Kykladit, n. s. doorilaiset
siirtokaupungit Vähän-Aasian lounaisosassa ja
Rhodoksessa, useat siirtokaupungit Thrakian,
Epeiroksen ja Illyrian rannikoilla sekä Ala-Italiassa ja
Sisiliassa. Tarun mukaan heimo polveutui
Doroksesta, Deukalionin pojan Hellenin pojasta ja
eli eri aikoina eri osissa Thessaliaa. Pindoksen
rinteiltä se muka vaelsi Doris-maakuntaan ja
sieltä sitten Herakleen perintömaahansa
pyrkivien jälkeläisten johtamana Peloponnesokseen.
Tämä n. s. doorilainen vaellus asetetaan
tavallisimman laskun mukaan n. v:n 1100 tienoille
e. Kr. Muutamat tutkijat pitävät doorilaista,
vaellusta aivan perättömänä taruna; useimmat
ovat kuitenkin sitä mieltä että se juuri on tehnyt
mahtavasta mykeneläisestä kulttuurista lopun ja
että sillä siis on ollut hyvinkin tärkeä asema
Kreikan kansan historiassa. — Useimmissa
yhteiskunnissaan d:set esiintyvät jakaantuneina 3
heimoon: Hylleis, Dymanes, Pamphyloi. — D:sia
kuvataan tavallisesti erikoisen rohkeiksi,
lujaluonteisiksi, jäykästi vanhoista hyvistä tavoista
ja ankarasta järjestyksestä kiinnipitäviksi,
kaikkea ylellisyyttä vieroviksi ihmisiksi. Tämä
käsitys perustuu pääasiallisesti spartalaisten
ominaisuuksiin, eikä sitä voine sellaisenaan
kaikkiin d:siin sovelluttaa. — Doorilainen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0209.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free