- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
383-384

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Donnerwetter ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

383

Doppio movimento Doré

:S84

kielimurre, jota oli monta eri vivahdusta,
oli eräissä suhteissa vanhanaikaisempi kuin esim.
Attikan murre; se oli yhtenä pääaineksena
koori-lyriikan käyttämässä sekamurteessa. 0. E. T.

Doppio movimento [-e’-] (it., =
kaksinkertainen liike"), nius., tarkoittaa aikamitan
muuttumista kahdenkertaiseen nopeuteen. I. K.

Doppler, Johan Christian (1803-53),
itäv. fyysikko, v:sta 1850 kokeellisen fysiikan
professorina Wienissä. Hänestä on saanut
nimensä n. s. Dopplerin prinsiippi (ks. t.).

(V. V. K.)

Dopplerin prinsiippi. Jos liikumme ääntä
antavaa esinettä kohti, tahi tämä liikkuu meihin
päin, saapuu korvaan sekunnissa useampia
ääniaaltoja kuin silloin jos molemmat pysyisivät
paikoillaan, ja välimatkan suuretessa päinvastoin.
Koska sävel kuuluu sitä korkeammalta, mitä
suurempi sen värähdysluku aikayksikössä on,
pitää kuulija edellisessä tapauksessa säveltä
korkeampana, jälkimäisessä matalampana kuin
välimatkan ollessa muuttumaton. Samaa periaatetta
on suurella menestyksellä sovitettu valo-oppiin,
missä sitä on käytetty etenkin kiintotähtien
liikunnon määräämisessä. Kun tähti liikkuu
maahan päin, saapuu siitä aikayksikössä enemmän
valoaaltoja, viivat sen spektrissä siirtyvät
puna-sinervään päin, missä päässä värähdysluku on
suurempi, päinvastoin välimatkan kasvaessa
punaiseen päin. Siirtymisen suuruudesta voidaan
määrätä tähden ja maan välimatkan vaihtelu.
Viimeisinä aikoina D:n prinsiippiä on käytetty
määrätessä molekylien liikkeitä loistavissa
liekeissä ja valoisien aineosasten liikuntoa
kanaali-säteissä. (V. V. K.)

Dor 1. B o n g o, neekerikansa Afrikassa,
Bahr-el-Ghasal-alueella, Dinka ja Niam-Niam y. m.
kansojen välimailla. Tämä sekarotuinen, n. s.
vanhempiin niililäisiin kuuluva kansa on
orja-metsästysten takia suuresti vähentynyt, nykyään
käsittäen ainoastaan n. 100,000 henkeä.
Maanviljelystä, karjanhoitoa sekä metsästystä ja
kalastusta harjoitetaan. D. neekerit ovat sangen
taitavia rautaseppiä. E. E. K.

Dora Baltea, ransk. D o i r e-B a 11 é e, Pon
lisäjoki vasemmalta. Lähteet ovat Mont Blancilla,
pituus 148 km. D. laakson kautta jo
roomalais-aikana tärkeä tie St. Bernhard-solille.

E. E. K.

Dora Riparia [-ä’-], ransk. D o i r e-R i p a i r e,
Pon lisäjoki vasemmalta. Alkaa Cottisilta
al-peilta, pituus 110 km. D:n laaksoa pitkin
kulkee rautatie Torinosta Mont Cenis’n kautta
Ranskaan. E. E. K.

Dordogne [-o’nj]. 1. Joki Ranskassa, lähtee
Puy-de-Sancyltä 1,720 m yi. merenp., juoksee
ensin virtaisena lounaiseen, kääntyy sitten
länteen tullen 2G penink. yläpuolella laskuansa
kulkukelpoiseksi pienemmille aluksille. Yhtyy
472 km pitkänä Garonneen oikealta. Yhtyneitten
jokien nimenä Gironde (ks. t.). Lisäjokia
vas.: Rhue ja Cère, oik. Vézère ja Isle. — 2.
Samanniminen departementti Ranskassa,
Dor-dognen, Isien ja Dronnen ympärillä; 9,224 km’,
447,052 as. (1906). Pohjoisosa karua,
harvempaan asuttua ylänköä; Dordognen ja Isien välillä
laajoja havumetsiä ja nummimaita. Rikkaita
rautakaivoksia sekä kivilouhimoita.
Viljantuotanto tuskin tyydyttää omaa tarvetta, viinin-

viljelys vähentynyt viinikirvan hävitysten takia,
käsittäen entisten 90,000 ha sijasta vain 35,000
ha. Hallinnollisesti D. on jaettu 5 piirikuntaan.
Pääkaupunki on Périgueux. E. E. K.

Dordrecht [-rtreht] 1. D o r d t,
vanhanaikui-sesti rakennettu, useita keskiaikaisia
muistomerkkejä omistava kaupunki Alankomaissa,
Etelä-Hollannin maakunnassa, Reinin suuhaaran
Merweden varrella, rautateitten yhtymäkohdassa :
45,024 as. (1907). 4 laivatelakkaa, useita
tehtaita. Hyvä satama, jonka avulla D. vielä
harjoittaa huomattavaa puu- ja viinikauppaa.
Aikaisemmin, Hansa-liiton kukoistaessa, D. oli
Alankomaiden tärkein kauppakaupunki, mutta
sai luovuttaa etusijansa Amsterdamille ja
Rotterdamille. V. 1572, jolloin D. ensimäisenä oli
kar-koittanut espanjalaiset, pitivät generalstaatit
(ks. t.) täällä ensimäisen kokouksensa. Vv.
1618-19 oli D:ssä koolla n. s. Dordrechtin synodi
(ks. t.). Useita Alankomaiden historiassa
huomattavia miehiä on syntynyt D:ssä, m. m.
veljekset De Witt. " E. E. K.

Dordrechtin synodi (1618-19), reformeeratun
kirkon „suuri synodi", jossa arminiolaisuus (ks.
Arminiaanit) hyljättiin ja ankara
kalvini-laisuus vahvistettiin kirkon opiksi. [M. Graf,
,,Beiträge zur Kenntniss der Geschichte der
Sy-node von D." (1825).]

Doré
è’J, Paul Gustave (1833-83), ransk.
piirtäjä, taidemaalari ja kuvanveistäjä, [-saavuttanut maineensa
etupäässä tavattoman
tuotteliaana ja
ansiokkaana runoteosten
kuvittajana.
Aloitettuaan pilakuvien
piirtäjänä hän sitten
siirtyi luomaan taitavan
piirtimensä ja
ehtymättömän rikkaan

mielikuvituksensa
avulla kuvia
maailmankirjallisuuden
huomatuimpiin
tuot-teihin. Tunnetuimmat
niistä ovat Perraulfn
ja Lafontaine’n
satujen, Rabelais’n teosten, Danten Jumalallisen
komedian, Cervantesin Don Quixote’n, Miltonin
Kadotetun paratiisin, Arioston Raivoisan
Rolandin sekä — suomenkielisessäkin kuvaraamatussa
esiintyvät puupiirrokset. Hänen piirustuksensa
ovat tekotavaltaan sangen etevästi suoritettuja,
sommitteluiltaan kekseliäitä ja fantastisia,
monesti suurenmoisen vaikuttaviakin, mutta
myöhemmin niissä huomaa yhä lisääntyvää
taipumusta maneerimaisuuteen. — Maalaajanakin D.
oli sangen tuottelias — n. 60 suurta taulua —,
mutta hänen muoto- ja värikäsittelynsä oli
jotenkin pintapuolista ja epäitsenäistä ja hänen
maalauksensa tuntuvat hänen omien
piirustus-tensa suurennuksilta. Kuvanveistäjänä hän
saavutti enemmän tunnustusta varsinkin
jättiläis-kokoisella ja eloisella maljakollaan „La vigne"
sekä Dumas vanhemman muistopatsaalla, joka
pystytettiin Pariisin Malesherbes torille. [D:n
elämää ja taidetta ovat kuvanneet ranskaksi
I)e-lorme (1879) sekä engl. Roosevelt (1885) ja
Jer-rold (1891).] F. L.

Gustave Doré.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0210.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free