- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
385-386

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dorema ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

385

Dorema—Dortmund

38G

Dorema, sarjakukkaisiin kuuluva kasvisuku.
D. amtnonicum kasvaa Persian erämaissa ja
Turkestanissa. Ainoastaan juuren ja varren
rajalla on jalan mittaisia 3-kertaisesti parilektisiä
lehtiä, varsilehdet ovat suomumaisia. Kukat
huopavanukkeen peitossa, pienissä, palleroisissa,
terttuun järjestyneissä sarjoissa pitkin varren
haaroja. Varresta ja juuresta kihoaa runsaasti
palsamia, joka jähmettyy pisaroiksi kasvin
pinnalle. Nämä kulkevat kaupassa gummi resina
ammoniacum nimisenä rohdoksena, jota nykyään
vähin käytetään laastariin sekä keuhkokatarreja
lääkitseviin pillereihin. (J. A. ~W.)

Doria, vanha genovalainen aatelissuku, joka
Spinola, Grimaldi ja Fieschi sukujen kanssa
kiisteli etusijasta tasavallassa. Siihen kuului m. m.

Andrea D. (n. 1468-1560), merisankari,
taisteli m. m. Kaarle V:n ja Frans I:n sodissa
aluksi menestyksellä Ranskan kuninkaan
puolella, mutta luopui hänestä 1528 ja liittyi
keisariin; vapautti Napolin ranskalaisten
piirityksestä sekä synnyinkaupunkinsa Genovan heidän
herruudestaan ja pani siinä tasavaltalaisen
hallitusmuodon jälleen voimaan. Senjälkeen D.
voitti turkkilaisten laivaston, johti 1535
menestyksellä Kaarle V:n retkeä Tunikseen, sekä pelasti
1541 retkellä Algeriaan keisarin laivaston
perikadosta. D. pysyi itse suuressa arvossa
kuolemaansa saakka, mutta hänen veljenpoikansa
Giannettino D., jolle hän luovutti laivaston
johdon ja jonka hän määräsi perillisekseen, sai
ylpeydellään aikaan Fiesehin (ks. t.) johtaman
salaliiton ja kapinayrityksen, missä Giannettino
menetti henkensä. [Petit, „André D., un amiral
eondottière au XIII:e siècle".] O. R.

Doris [döri’sj, kreik. tarustossa Okeanoksen
ja Tethys-jumalattaren tytär, merenhaltija
Ne-reuksen puoliso, 50 nereidin (merenneitosen)
äiti.

Doris [döri’s], pieni ja köyhä
vuoristomaa-kunta Pohjois-Kreikassa. D:ta pidettiin
doori-laislieimon emämaana (ks. Doorilaiset).
Siinä on neljä pientä kaupunkia.
Delpholais-pylalaisessa amphiktyoniassa D:lla oli toinen
doorilaisheimon kahdesta äänestä. O. E. T.

Doritis ks. Apolloperhonen.

Dormitor ks. D u r m i t o r.

Dorn, Heinrich (1804-92), saks. säveltäjä,
kapellimestari ja musiikkikirjailija. Suosittuja
ovat hänen leikilliset laulunsa. Oli 1832-43
Riiassa sekä orkesterin että kirkkomusiikin
johtajana, toimien innokkaasti myös
musiikinopettajana. Perusti muutettuaan Kölniin
sikäläisen konservatorin. Siirtyi 1849 Berliinin
hovi-oopperaan, josta erosi vasten tahtoansa 1869.
•lulkaisi oman elämäkertansa, 6-osaisena, 1870-79.

/. K.

Dorn, Johannes Albrecht Bernhard
(1805-81), saks.-ven. orientalisti, oli v:sta 1826
itämaisten kielten prof. Harkovassa. v:sta 1835
Aasian historian ja maantieteen prof. Pietarin
itämaalaisessa opistossa, v:sta 1842 Aasialaisen
museon johtaja sekä v:sta 1843 keis. kirjaston
ylihoitaja. Hän julkaisi m. m. ,,Mohammedanische
Quellen zur Geseh. der südlichen Küstenländer
des Kaspischen Meeres" (1850-58), Beiträge zur
Kenntniss der iranischen Spraehen" (1860-66),
„Caspia. Ueber die Einfälle der alten Russen in
Tabaristan" (1875). K. T-t.

13- II. Painettu 5/?10.

Dorner, Isaak August (1809-84), saks.
protestanttinen jumaluusoppinut, v:sta 1862
professorina Berliinissä. Kuului välitysteologian
positiiviseen ryhmään ja on julkaissut
huomattavat teokset: „Entwickelungsgescliickte der Lehre
von der Person Christi" (1839) ja „System der
christlichen Glaubenslehre" (1879-81). D:n
jumaluusoppi on vapaamielinen, yleisinhimillisesti
sivistyneen hengen läpitunkema. E. K-a.

Doronicum, mykerökukkaisiin kuuluvia
yrttejä. Puutarhoissa usein viljelty D. caucasicum
on 30-50 cm korkuinen, monivuotinen yrtti, jolla
on herttamaiset lehdet ja kauniit
helakanpunaiset kukkamykeröt. Kukkii varhain alkukesästä.

Dorotea (1431-95), Tanskan-Norjan, ajoittain
myöskin Ruotsin-Suomen kuningatar, oli
Brandenburgin markkreivin Juhanan tytär, ja
naitettiin ensin 1445 Kristofer Baierilaiselle (ks. t.)
sekä, tämän kuoltua, 1449 Kristiern I
Oldenburgi-laiselle (ks. t.). Kuningatar D. oli jäntevä
nainen, joka vaikuttavalla tavalla otti
valtio-asioihinkin osaa.

Dorpat ks. Tartt o.

Dorsaalialveolaari (myös
dorsoalveo-laari t. dentipalataali), äänne, joka
muodostuu siten, että kielenselkä koskettelee
ylä-alveoleja eli yläikenien kupevaa osaa. vrt. A
1-veolaari, Dorsaalinen.

Dorsaalinen (lat. dorsum = selkä), selkään
kuuluva, selkää koskeva, esim. ruumiin d. puoli,
vastakohtana sen ventraaliselle 1. vatsapuolelle;
käden d. 1. selkäpuoli j. n. e.; kielen dorsaalinen
artikulatsioni = kielenselän liike kitalakea t.
alveoleja kohti.

Dorsetshire [dösitsis], kreivikunta
Etelä-Englannissa, Kanaalin rannalla, joka täällä
muodostaa Portlandin niemimaan; 2,559 km3, 202,063
as. 1. 79 km2:llä. Pääelinkeinot: maanviljelys ja
karjanhoito (voinvientiä Lontooseen). D:sta
saadaan posliinisavea ja sementtiä (n. s.
Portlandin sementtiä). Pääkaupunki Dorchester.

Dorsiventraalinen (lat. dorsum = selkä, ja
venter = vatsa), kasvit., selkävatsainen,
erilaispintainen, yksitasoinen
(monosym-metrinen) kasviosa, jossa on selvä ero ylä- ja
alapinnan välillä, esim. tavallinen lehti.

Dorstenia, Moraceæ-heimoon kuuluva
kasvisuku; n. 50 lajia yrttejä ja mataloita pensaita,
lämpimissä maissa. Useimmin litteä, mutta
muodoltaan vaihteleva kukkalapakko muistuttaa
rakenteeltaan viikunaa, jonka pintaan hede- ja
emikukat ovat vajoutuneet. Useiden lajien juurta
käytetään vastamyrkkynä käärmeenpistoa
vastaan; erittäin mainittakoon besoaarijuuri
(radix contrayervæ) D. contrayervasto., joka
kasvaa Keski- ja Etelä-Ameriikassa. (J. A. ~W.)

Dortmund (lat. Tremonia), kaupunki
Preussissa, Westfalenin maakunnassa, 175,577 as.
(1905). Sijaitsee rikkaassa kivihiilialueessa —
D:n piirissä yksistään louhitaan vuosittain 1
miljoona tonnia kivihiiltä — ja on siten
kehittynyt sangen tärkeäksi teollisuuskeskustaksi.
Rautateollisuus on huomattavin — suurin
rauta-teollisuusyhtiö „Union" yksinään valmisti
(1901-02), käyttäen 9,829 työmiestä, 1,040,934 tonnia
rautatavaroita. Muista teollisuuslaitoksista on
mainittava olutpanimot, 30 luvultaan,
valmistusmäärä (1901) 1,200,000 hl olutta. — D. on
tärkeä liikennekeskusta: monen rautatien leikkaus-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0211.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free