- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
391-392

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dostojevskij ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

■591

Dotaalisysteemi—Douglas

392

Dotaalisysteemi ks.
Aviovarallisuusoikeus.

Dotatsioni (lat. dotä’tiö < dos - myötäjäiset)
merkitsee roomalaisessa oikeudessa myötäjäisten
antamista naimisiin menevälle naiselle. Tätä
nykyä dotatsioneiksi tavallisesti sanotaan
julkisille laitoksille annettuja lahjoja tai ansiokkaille
miehille valtion puolesta myönnettyjä palkintoja,
esiintyvätpä ne sitten joko maatilan tai
rahasumman muodossa. Tällainen oli esim. Suomen
valtion kenraalikuvernööri ruhtinas Mensikoville
1842 lahjoittama Anjalan kartano (ks. t.).

Dottore /-ö’re] (it., = tohtori), sovinnainen
karaktääri-henkilö italialaisessa „Commedia dell’
arte" näytelmissä (ks. t.) ; edusti oppinutta
pedanttia; hänellä oli mustanenäinen,
punaposkinen ja silmälaseja kantava naamari ja hän puhui
tavallisesti Bolognan murretta. J. H-l.

Dou [dau], Gerrit 1. Gerard (1613-75),
holl. laatukuvamaalari, Rembrandtin oppilas.
Hänen tavattoman hienolla siveltimellä ja
luon-nontarkasti, mutta jotenkin kuivasti ja ilman
mielikuvitusta maalatut pienet kuvansa
porvariston jokapäiväisestä elämästä olivat aikoinaan
erittäin suosittuja ja haluttuja. Erityisesti
näyttää Rembrandtin oppilaiden kesken olleen tapana
maalata henkilöitä puolikoossa avonaisessa
ikkunassa, sellaisia -— nuoria naisia, lapsia, omia
muotokuviaan — on D:lla sangen useita.
Kuvattavaa henkilöä itseä kohtaa täysi edestäpäin
tuleva kullankeltainen päivänvalo, huone hänen
takanaan sen sijaan peittyy puolihämärään
rem-brandtimaiseen valohämyyn. Paitsi näitä
„ak-kunakuviaan" D. maalasi joukon
laajempiaihei-siakin laatukuvia — »Iltakoulu", »Vesitautinen",
»Hammaslääkäri" y. m. —, kohtauksia
hollantilaisten porvariskotien arkielämästä. Tuskin
kukaan toinen taiteilija on kuvannut
taulujensa —- usein kai suurennuslasin avulla
maalattuja — vähäpätöisimpiäkin yksityisseikkoja
sellaisella huolella ja kärsivällisyydellä kuin D.;
siitä huolimatta hän oli sangen tuottelias, niin
että hänen teoksiaan tapaa melkein jokaisessa
taidemuseossa. Myöhempi taidehistoriallinen
tutkimus on paljon vähentänyt D:n aikoinaan
niin suunnatonta mainetta. [W. Martin, »Ilet
leven en de verken van Gerrit Dou" (1901).]

F. L.

Douai [duè’], piirikunnan pääkaupunki
Ranskassa Nordin departementissa; 33,247 as. (1906).
Kaupungissa on useita kauniita rakennuksia,
kirjasto, taide- y. m. museoita, kouluja, m. m.
tykistökoulu, opettaja- ja opettajatarseminaari.
Tehdaslaitoksia. E. E. A*.

Doublé [dubW] (ransk.). 1. Biljardipallon
sattuminen vastapelaajan palloon sen jälkeen
kuin se ensin yhden kerran on sattunut valliin.
— 2. Miekkailussa kaksinkertainen dégagement
(ks. t.), joka aiheutuu siitä, että vastustaja on
torjunut ensimäisen dégagemenfin
kontraväis-töllä. -Iskm-,

Doublé-kulta, hienolla kultalevyllä
päällystetty epäjalo metalli.

Doubles [dubl] (ransk., = kaksinnukset), mus.,
tarkoittaa koristesävelillä aikaansaatuja
muunnelmia (eli variatsioneja) vanhemman ajan
sarja-sävellyksissä. I. K.

Doubs [dü], 1. Saöne-joen lisäjoki
vasemmalta. Alkaen Jura-vuorilta, se koskisena virtaa

vuorten pitkittäissuuntaa koillista kohden, ollen
jonkun matkaa Ranskan ja Sveitsin rajana.
Päästyään Jura-vuoristosta D. on tyynempi,
suunta lounainen. Rein-Rhöne-kanava
noudattaa sitä tällä matkalla. Pituus 430 km. — 2.
Departementti Itä-Ranskassa samannimisen joen
ympärillä Jura-vuorten täyttämä; 5,260 km5,
298,438 as. (1906). Elinkeinoina maanviljelys
ja karjanhoito sekä paperi-, fajanssi- ja
kelloteollisuus. Jakautuu hallinnollisesti neljään
piirikuntaan; pääkaupunki Besaneon.

E. E. K.

Doughty [dauti], Charles Montagu (s.
1843), engl. löytöretkeilijä, teki 1876-78
Keski-Arabiaan vaarallisen ja vaivaloisen matkan,
jonka hän esitti teoksessa »Travels in Arabia
deserta" (2 nid» 1888) ja jolla hän löysi joukon
tärkeitä kirjoituksia(Renanin julkaisemat, 1884).

K. T-t.

Douglas [daglos], 1. Rantakaupunki
Pohjois-Ameriikassa, Alaska-territorissa; läheisyydessä
rikkaita kultakaivoksia. — Siellä asui v. 1904
noin 300 suomalaista, enimmäkseen
kaivostyöläisiä. — Myöskin pari pientä suomalaista
sekatavarakauppaa on. Suomalaisia seuroja: Tähti
raittiusseura (oma talo), Kalevalan veljeysseura
ja Kalevalan sisarseura. Vanhimmat
suomalaiset ovat olleet täällä parikymmentä vuotta. —
2. Engl. Man-saaren pääkaupunki,
kaakkoisrannalla; hyvä satama, paljon käytetty
kylpypaikka; 19,223 as. (1901).

Douglas (engl. daglas, skotl. dügle’s), kuuluisa
skotl. ylimyssuku, jolla on tärkeä merkitys
Skotlannin historiassa, etenkin sen suhteissa
Englantiin. Sillä oli maatiluksia kummallakin puolen
Englannin ja Skotlannin välistä rajaa, jonka
vuoksi sen jäsenillä oli johto-asema rajariidoissa
keskiajan lopulla. James D., Mortonin
kreivi (n. 1520-81) oli Maria Stuartin aikana
Skotlannin johtavia miehiä. Hän nimitettiin
1563 Skotlannin kansleriksi, oli
uskonpuhdistuksen innokas suosija ja Knoxin ystävä. D. oli
sen salaliiton toimeenpanija, jonka kautta Maria
Stuartin suosikki Rizzio murhattiin (1566).
Darnleyn murhan jälkeen, jonka suunnittelusta
hän näyttää tienneen, hän vangitutti Maria
Stuartin (1567) ja johti hallitusta sen jälkeen
v:een 1579, jolloin hänet pantiin syytteeseen
osallisuudesta Darnleyn murhaan ja mestattiin
(1581). ’ K. O. L.

Douglas [duglasj, ruots. kreivisuku, joka
polveutuu samannimisestä skotlantilaisesta suvusta.

1. Robert D. (1611-62), kreivi,
sotamarsalkka, tuli 1631 erään skotlantilaisen
palkka-joukon mukana Ruotsin palvelukseen, oli Kustaa
II:n Aadolfin paasina, kohosi arvosta toiseen,
1651 kenraaliksi. D. otti osaa Kaarle X:n
Kustaan Puolan sotaan, taisteli 1658-60 Liivin- ja
Kuurinmaalla ja otti Kuurinmaan ruhtinaan
vangiksi. Tuli 1657 valtaneuvokseksi, sai 1654
kreivinarvon.

2. Gustaf Otto D. (1687- k. jälk. 1763),
kreivi, ruots. soturi, edellisen pojanpoika, oli
Kaarle XII:n drabantteja. joutui vangiksi
Pol-tavau taistelussa (1709), oli vankina Vologdan
kaupungissa, mutta meni Venäjän tsaarin
palvelukseen, joka nimitti hänet 1717 Suomen
kenraalikuvernööriksi. Hän oli ankara ja tyly, ja
monet ison-vihan aikuiset väkivaltaiset toimen-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0214.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free