- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
397-398

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Draba ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

397

Draba—Draco

Tyrolin, Kärntin ja Steiermarkin vuorilaaksojen
läpi itäistä ja kaakkoista pääsuuntaa. Tultuaan
Unkarin rajalla Varasdin tasangolle sen juoksu
on, suuntaansa muuttamatta, suulle asti kidasta,
höyryaluksin kuljettavaa 15 peninkulman päähän
suustansa. Tärkeimmät
lisä-joet Isel ja Mur vas., Gail oik.

E. E. K.

Draba, k y n s i m ö, matalia,
lyhytlituisia, valkea- tai
kelta-teräisiä yrttejä. Suomessa 8
lajia, useimmat pohjoisia
tun-turikasveja. Yleisin on D.
(Erophila) verna, k e v ä t k y
n-s i m ö, matala, valkokukkainen
vanakasvi, jonka lehdet ovat
ruusukkeessa maanrajassa.
Ai-kaisimmin kukkivia
kevätkasve-jarnme. (J. A. W.j

Drabantti, saks. Trabant; seuralainen. 1.
Sotut., ruhtinaallisen henkilön henkivartia.
Ruotsin Kaarle XI:llä oli 2 eskadroonaa d:eja,
yht. 200 ratsumiestä ; Kaarle XII muodosti sitten
200:sta kapteenin- tai luutnantin-arvoisesta
upseerista kokoonpannun drabanttikunnan. —
2. Tähtit., pienempi taivaankappale, joka
kiertää suurempaa; kuu.

Dracæna, kasvisuku liljakasvien heimossa;
palmumaisia, usein korkeita puita
vanhan-maailman lämpimissä
seuduissa; runko
haaraton tai
vanhempana haarai-nen, lehdet
tasa-soukkia tai
suikeita, kokoontuneet varren tai
haarojen päihin,
missä myös
valkeat kukat
haa-raisissa tertuissa
ovat. Tunnetuin
laji on D. Draco,
traakkipuu,
joka saattaa
kasvaa 22 m
korkeaksi ja
ympärykseltään 13.4 m
paksuksi sekä
saavuttaa hyvin
koikean iän. Teneriffan saarella myrskyn 1868
murtaman puun ikä on laskettu vähintään 5,000
vuodeksi. Tämän lajin rungosta tihkuu
eräänlaista traakinpihkaa (ks. t.). — Useita,
varsinkin punalehtisiä lajeja viljellään
huonekasveina. D:ksi nimitetään yleisesti myös
viljeltyjä Cordyline-lajeja.

Drachenfels {-ahh-J. 1. Vuorenhuippu
Siebenge-birgessä, Reinin rannalla (277 m yi. joenpinnan).
Sen harjalla samannimiset linnanrauniot. Tänne
taru sijoittaa Siegfriedin ja lohikäärmeen
taistelun. Huipulle hammasrata. Näköalaa sanotaan
Rei nin laakson kauneimmaksi. — 2.
Vuorenhuippu Hardtissa, Baierin Rheinpfalzissa, 571 m
yi. merenp.; toinen taru asettaa tänne
Siegfriedin lohikäärmetapon paikan. E. E. K.

Drachmann. 1. Anders Georg D.
(1810-92), tansk. lääkäri. Antautui ortopedisiin
tutkimuksiin ja perusti 1859 sairasvoimistelulaitoksen

Kööpenhaminaan. D. harrasti myöskin
koulu-hygieniaa sekä julkaisi yhdessä A. Hertelin
kanssa teoksen »Sundhedslære". M. O-B.

2. Holger Henrik D. (1846-1908), tansk.
runoilija, harjoitteli aluksi maalaustaidetta
Lontoossa, mutta
an-tausi, 1871 kotiin
palattuaan, Georg
Bran-desin vaikutuksesta
ratkaisevasti
kirjalliselle alalle. D.
saavutti runoilijamai-neensa jo 70-luvun
alulla
vallankumouksellisilla lauluillaan
»EngelsKe
sosialis-ter", runokokoelmallaan „Digte" sekä
mo-niailla suorasanaisilla
kertomuksillaan ja
kohosi ennenpitkää
Tanskan realistisen
kirjallisen suunnan
jolitomieheksi. D:n
suurenmoisen runsaasta kirjallisesta
tuotannosta mainittakoon lyyrilliset kokoelmat:
,,Dæmpede melodier" (1875), ,,Sange ved liavet"
(1877), „Ranker og roser" (1879), „Gamle guder
og nye" (1881), „Dybe strænge" (1884),
»Sange-nes bog" (1889), „Unge viser" (1892) sekä
kertovat runoelmat „Prinsessen og det halve
konge-rige" (1878), „0sten for soi og vesten for maane"
(1880) ; k e r t o m us k o k o e 1 m a t ja
romaanit: „Ungt blod", „En overkomplet" (1876),
„Tannhäuser" „Derovre fra grænsen" (1877),
,,Paa somands tro og love" (1878), „Lars Kruse"
(1879), „Vildt og tæmmet" (1881), ,,Rejsebilleder"
(1882), „Skyggebilleder" (1883), „Smaa
fortæl-linger" (1884), „Med den brede pensel" (1887),
,,Forskrevet" (1890), „Tarvis" (1891), „Den
hellige ild" (1899), „Frederik August den Stærke",
„Dædalus" (1900); näytelmät — lähes 30
luvultaan —: ,,Vandenes datter" (1881), ,,Puppe
og sommerfugl" (1882), „Strandby folk" (1883),
„Det var en gang..."., »Alkibiades" (1886),
,,Esther" (1888), „Vølund Smed" (1894), „Gurre"
(1899), „Hallfred Vandraadeskjald" (1900),
,,Broget lov" (1901). D:n viimeinen teos,
tai-teilijaromaani »Venezias nat", ilmestyi runoilijan
kuoleman jälkeen 1909. — Suomennoksia
ilmestynyt 2 kokoelmaa novelleja: »Kalastajia" (1896;
suom. Juhani Aho) ja »Novelleja" (1909; lyhyt
elämäkerta) sekä »Venetsian yö" (1909).

D. on voimakas, kauttaaltaan oppositsionelli,
kumouksellinen kirjailijaluonne, kieli ja tyyli
säihkyvän kaunista ja kuvarikasta. Hänen
mo-niaat lyyrilliset runoelmansa sekä raikkaat,
luonnontuoreet, usein romanttiset kuvauksensa
kalastaja- ja me; imieselämästä ovat parhainta
Tanskan kirjallisuudessa. D:n aikaisemmissa
tuotteissa (»Derovre fra grænsen", »Danmark
leve!") on voimakkaasti isänmaallismielinen
sävel. S. N.

Draco, Agamidae-heimoon kuuluva liskosuku,
n. 20 lajia Taka-Intiassa ja Sunda-saarilla;
pieniä, hentoruumiisia eläimiä, joiden tärkeimpänä
tuntomerkkinä on laskuvarjostimena toimiva
ihopoimu. Tämän eläimet tahtonsa mukaan
saattavat pidentyneitten kylkiluidensa avulla levit-

Draba verna.

Dracæna Draco.

Holger Drachmann.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0217.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free