- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
399-400

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Draba ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

399

Dracocephalus—Drake

400

Draco volans.

tää tai laskea kokoon. Liikkuvat puissa ja
liitelevät ilmassa lentokalojen tapaan, syövät
hyönteisiä. Yleisimpiä
lajeja on
jaavalainen D. volans,

lentolisko,
lentävä
lohikäärme.

(J. A. W.j
Dracocephalus,
ampiaisyrtti,
kasvisuku
huulikukkaisten heimossa. Sinikukkaisia,
kapealehtisiä,
pystyjä yrttejä.
Suomessa kaksi lajia
n. Ruyscliiana ja
D. lliymiflorus, molemmat harvinaisia.

(J. A. W.)

Dracontium, kasvisuku Aracece-heimossa, 6
lajia troopillisessa Ameriikassa. Tunnettu
suuresta koostaan on Nicaraguassa kasvava D. gigas.
Isosta mukulasta nousee vuodessa vain yksi lehti,
mutta sillä on sen sijaan 3 m:n pituinen ruoti ja
läpimitaten päälle 1 m:n mittainen,
syväliuskai-nen lapa. Lehden kuihduttua kehittyy metriu
pituiseen perään iso, 50-60 cm:n pituisen
suojuksen ympäröimä puikelo. Kukinnossa on inhottava
raadon löyhkä, joka saattaa olla niin väkevä,
että aiheuttaa pyörrytystä ja oksennusta.
D.-lajit ovat myrkyllisiä; niitä käytetään
käärmeen-piston vastamyrkkynä. (J. A. W.J

Draga (1866-1903), Serbian kuningatar, ks.
Aleksanteri I, Serbian kuningas.

Dragantti ks. Tragantti.

Dragée [-zè’] (ransk., < kreik. tragéma =
jälkiruoka), sokerileipurin-tuote, joka tehdään
anis-tai kuminakasvinsiemenistä tai pähkinöistä tai
myöskin manteleista, jotka päällystetään
sokeri-silauksella.

Dræseke [drc-], Felix (s. 1835), saks.
säveltäjä ja teoreetikko; oli nuorempana innokas
uuden suunnan ihailija, kallistui myöhemmin
klassillisuuteen. Opetti Lausannen
konservato-rissa 1864-74, ja muutettuaan Dresdeniin 1876
tuli 1884 Wüllnerin seuraajana
sävellysopetta-jaksi Dresdenin konservatoriin. — Hänen
sävellyksensä ovat monipuolisia (3 sinfoniaa, 2
oopperaa, suuria kuoroteoksia,
kamarimusiikki-sävellyksiä y. m.). I. K.

Dragomaani (luultav. indoeuroopp. alkuperää:
ass. targumä’n, arab. terdzumä’n > esp.
trujaman > ransk. dragoman), tulkki itämaitten
hoveissa ja konsulinvirastoissa. K. T-t.

Dragomanov [-mä’-], Mihail Petrovits
(1841-95), väliä-venäl. kirjailija ja tutkija, oli
syntyisin Poltavan kuvernementista ja tuli 1870
historian professoriksi Kiovan yliopistoon, mutta
jo 1876 hallitus erotti hänet tästä toimesta.
Asuttuaan sen jälkeen Genèvessä hän tuli 1888
historian professoriksi vastaperustettuun Sofian
yliopistoon Bulgaariassa. D. on julkaissut
arvokkaita vähä-venäläisen kansanrunouden
kokoelmia: „Vähä-venäläisen kansan historialliset
Laulut" (2 nid.,1874-75, yhdessä M. Antonovitsin
kanssa), „Ukrainan kansan poliittiset laulut
18-19:nnellä vuosis." (Genève 1883-85), ..Ukrainan
kansan uudemmat poliittiset laulut" (Genève

1881), ,,Kokoelma vähä-venäläisiä kansansatuja"
(1876). Paitsi tutkimuksia slaavilaisista saduista
ja legendoista hän on kirjoittanut m. m. „Le
tyrannicide en Russie" (1881), „La Pologne
his-torique et la démocratie moscovite" (s. v.). D.,
jonka ihanteena oli Venäjä liittovaltioksi
muodostuneena, puolusti lämpimästi vähä-venäläisen
kansan oikeuksia, varsinkin sen äidinkielen
käyttämistä kouluopetuksessa, aina huomauttaen
kuitenkin suurvenäläisen kirjallisuuden tärkeyttä.

J. J. M.

Dragoinirov [-i’-], Mihail Ivanovits
(1830-1905), ven. kenraali, oli 1860-64 taktiikan
professorina Pietarin sota-akatemiassa, otti
soti-las-attaseena 1866 osaa preussil.-itävaltalaiseen
sotaan, kunnostautui venäl.-turkkilaisessa sodassa
1877 Tonavan yli kuljettaessa, haavoittui pahasti
Sipkan solassa; oli sodan jälkeen (1878-89)
sota-akatemian johtajana, tuli 1889 Kiovan
sotilaspiirin ylipäälliköksi, 1891 kenraaliksi ja 1898
Kiovan kenraalikuvernööriksi, missä virassa
pysyi v:een 1903. D:ia pidetään Venäjän armeian
taitavimpana taktikkona ja on hän tältä alalta
kirjoittanut useita teoksia. S. N.

Dragonadit (ransk. dragonnades <
dragon-rakuuna), niin nimitettiin niitä sortotoimia,
joiden alaisiksi Ranskan hugenotit joutuivat
Ludvik XIV:n aikana v:sta 1681 alkaen, kun heidän
asuntoihinsa majoitettiin rakuunoita, jotka
kaikkia mahdollisia väkivaltaisuuksia käyttämällä
koettivat saattaa heidät palaamaan
katolis-uskoon. G. R.

Dragsfjärd. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Halikon khlak., Kemiö-Dragsfjärd-Vestanfjärdin
nimisiniesp.; kirkolle Turusta 85 km; 115,s km*,
joista viljeltyä maata 1,729 ha (1901); 32 "/„
manttaalia; talonsavuja 68, torpans. 100, muita
savuja 915 ; 4,425 as., joista n. 24,s °/0
suomen-kiel. (1907) ; 223 hevosta, 1,205 nautaa, 527
lammasta (1907). — Teoll. laitoksia: Taalintehdas,
Skinnarvikin lasitehdas ja Björkbodan
metalli-tehdas. — Kansakouluja 6 (13 opett.) ;
haara-apteekki Taalintehtaalla. — 2. Seurakunta,
Kemiön kappeli (kun. k. "Z, 1694), itsenäiseksi
(sen. p. 12/6 1903) ; kirkko puinen (1755). K. S.

Dragør [-or], vanhanaikuinen satamakaupunki
Amagerin (ks. t.) itärannalla Tanskassa, n.
1,500 as.

Drain [drein] (engl.), laskuputki. ks. D r
e-n e e r a t a.

Drainage [drenä’z] (ransk.), dreneeraus. ks.
Dreneerata.

Drais, Karl von (1785-1851), saks.
metsänhoitaja ja keksijä, valmisti 1817 Mannheimissa
polkukoneen (kaksi peräkkäin olevaa pyörää,
joita niiden välisessä satulassa istuva ajaja
potkimalla liikutti) ; tästä keksinnöstä, d r a i s i
i-n i s t a (äännetään virheellisesti dresiini) on
sittemmin kehittynyt nykyinen polkupöyrämme.

-Iskm-,

Draisine ks. Resiina.

Drake [-ä-] on nimenä kolmella ruots.
aatelissuvulla, joista kaksi jo on sammunut. Drake
af Hagelsrum polveutuu Arvi Knuutinpoika
Handista, joka sai Juhana IILlta luvan ottaa
äitinsä sukunimen; hän palveli Smålandin
ratsumiesten ratsumestarina ja oli 1599 Ruotsin
säätyjen lähettämiä asiamiehiä Suomen säätyjen
luo Turkuun. — Gustaf D. (1634-84), meri-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0218.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free