- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
403-404

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Drake ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

403

Drams-joki—Dravida-kielet

404

kauppapaikalle: Bragernes ja Strømso; 23,093
as. (1900). Norjan ensimäinen
puutavaranvienti-kaupunki. V. 1905 vienti ulkomaille: 160,276
tonnia puumassaa, 142,401 m3 puuta ja useita
kymmeniä tuhansia tonneja paperia ja
selluloosaa. Harjoittaa monenlaatuista teollisuutta,
etupäässä puunjalostusta, melkoista
rautateollisuutta. Tärkeä rautateitten keskusta. E. E. E.

Drams-joki, Etelä-Norjassa, Tyrif
jorden-jär-veen laskevain lukuisten, vesirikkaitten jokien
laskujoki. Yhteensä on D:n ja sen pisimmän
lähdejoen (näistä mainittakoon Skots-, Snarums-,
Vestfosselven ja Simoa) pituus 276 km. Koko
vesistön jokialue on 17,342 km2. Vesistön
lukuisat, 17 m:kiu korkeat kosket antavat
käyttövoimaa monille tehdaslaitoksille. D. on lisäksi
hyvä tukinuittoväylä (1905 uitettiin 548,045
tolt-tia tukkipuita). E. E. K.

Drangiana
ä’n-J, maakunta Persiassa, [-vastaa osaa nyk. Afganistania.

Dräpa [drä-J, muin. islantil. ja norjal.
runoudessa kuninkaille ja päälliköille omistettujen
ylistysrunojen nimitys. D.-runouden
kukoistuskausi oli 1000-luvun vaiheilla ja se lakkasi
1300-luvulla.

Drapeerata (ransk. draper < drap = kangas,
verka), järjestää kankaita siten, että ne
muodostavat aistikkaita laskoksia, esim.
ikltuna-ja oviverhoiksi tai myöskin pukimiksi eläville
tai taiteen esittämille henkilöille. -— D r a p
e-r i a, laskoksille aistikkaasti asetettu kangas,
taiteellisesti järjestetty puku.

Draper [dreipa], John William
(1811-82), engl.-amer. fysiologi, kemisti ja
historioitsija, professori New Yorkin yliopistossa. Keksi
monta parannusta valokuvauksen alalla; otti
ensimäisenä valokuvat ihmisen kasvoista.
Teoksia: „On the process of daguerreotype and its
application to taking portraits from life" (1840) ;
,,Human physiology, statical and dynamical".
„TIistory of the intelleetual development of
Eu-rope" (1862). (M. O-BJ

Draperia ks. Drapeerata.

Drastika (s. o. remedia d.), lääket.,
voimakkaasti ulostavat lääkkeet.

Drastillinen (kreik. drastiko’s = voimallinen),
voimakkaasti ja kiivaasti vaikuttava t. valtaava.
— D:1 liset aineet, ks. Drastika.

Drats ks. D u r a n o.

Drau ks. D r a a v a.

Draupnir, „tiukkuja", Odinin kultarengas,
kääpiön takoma, josta joka yhdeksäs yö tiukkui
kahdeksan samansuuruista rengasta, ilman että
alkuperäinen siitä väheni; hedelmällisyyden
symboli. E. G.

Dråva [drå-J ks. D r a a v a.

Dravida-kansat, kansanheimo Etu-Intiassa,
jonka sukuperästä ja levenemisalueesta on
esitetty useita eri mielipiteitä. Todennäköistä on.
että D.-kansat ovat syntyperältään vaaleain
indoeurooppalaisten ja tummain
etelä-aasialaisten sekakansaa, ja ovat erotettavat Intian
varhaisimmista alkuasukkaista n. s. k o 1-kansoista
(ks. t.), joiden jälkeen, mutta ennen hinduja, he
ovat niemimaalle tulleet. Dravida-kansojen
lukumäärä on n. 50 milj.; ne jakaantuvat,
antropologisesti, kahteen pääluokkaan: varsinaisiin
dravidalaisiin, jotka asuttavat niemimaan
eteläisen osan, alkaen Krisna- ja Tapti-virtain

lähteiltä ja Mahanadista. He ovat jakaantuneet
useaan alaheimoon, joista mainittavimmat ovat:
tamilit, telugu, kanara, malajali.
Toisen pääluokan muodostavat Ceylonilla asuvat
singhaleesilaiset, jotka monessa
suhteessa eroavat edellisistä, joten jotkut tutkijat
pitävät heitä dravidain ja hindulaisten
seka-kansana. — D.-kansoihin luetaan usein myöskin
Beludzistanissa asuva 200,000 jäsentä käsittävä
b r a h u i-heimo. D.-kansojen päätuntomerkit
ovat: tumma iho, keskikokoinen vartalo, leveä
rinta, pitkät jäsenet, pitkulaiset kasvot, paksut
huulet, tiheä, kihara tukka. Naisen asema on
jokseenkin hyvä. — Kirjallisuus sisältää
arvokkaita runotuotteita. Buddhalaisuus samoinkuin
sittemmin leviävä brahmalaisuus kehitti täällä
omituisen, kirjavanmuotoisen rakennustaiteen
(Maduran temppeli y. m.). Tamilien
valtiollinen historia ei liioin ole vähäpätöinen. Jo
aikaisin he muodostivat lujia valtakuntia,
tunkivat Ceyloniin, ajaen tieltänsä singhaleesit (ks. t.).
Vielä nytkään eivät tamilit ole täydellisesti
itsenäisyyttään kadottaneet. [Lassen: ,,Indische
Altertumskunde, I", 2:n pain. 1854-56; Graul:
„Tleise nach Ostindien", 1854-56.] E. E. K.

Dravida-kielet, Dekanissa asuvien
dravida-kansain kielet, arjalaisista kielistä jyrkästi
eroavia, voidaan jakaa kymmeneen keskenään
läheistä sukua olevaan kieleen: 1. Tamilin 1.
malabarin kieli, jota n. 15 milj. ihmistä
puhuu Madrasin presidenttikunnan eteläosassa sekä
Pohj.-Ceylonissa. 2. Malajalamin kieli
Ma-labarin-rannikolla (n. 4 milj.). 3. Kanaran
kieli Sisä-Dekanissa (n. 9 milj.).4. Kodagun
kieli ja 5. T u 1 u n kieli (n. ’/2 milj.)
Länsi-Deka-nissa. 6. Telugun kieli (n. 16 milj.)
Itä-De-kanissa Madrasista pohjoiseen. 7. T u d a n kieli
Nilgiri-vuoristossa. 8. Gondin kieli
Etu-Intian sisäosissa Godavarista pohjoiseen. 9.
O r a o n i n kieli Länsi-Bengaalissa. 10. M a
1-ton kieli Santal Parganasissa. Näistä ovat 6
ensinmainittua sivistyskieliä: tamilin-kielinen
kirjallisuus alkaa jo 10:nnellä vuosis. —
Luonteenomaisia piirteitä: Nimisanain
lauseasema (sijanilmaisu) ilmaistaan
postposit-sioneilla, jotka liittyvät pääsanan nominatiiviin
(joka tavall. = vartalo) tai genetiiviin.
Monikon-merkki esiintyy vartalon ja postpositsionin
välissä. Adjektiivi on taipumaton. Verbin
kielteinen muoto ilmaistaan erityisellä
muuttumattomalla partikkelilla eli merkillä, joka on vartalon
ja persoonapäätteen välissä. Apuverbiä
käytetään myös m. m. preesensin ja passiivin
ilmaisemiseksi. Temporaali- ja relatiivilauseet
ilmaistaan partisiipeilla. Kolmannen persoonan
pronominissa sekä verbissä tulee sukuerotus
ilmaistuksi (nimisanoilla sitävastoin ei ole kieliopill.
sukua). Telugun kielen vokaalisointu on
taaksepäin vaikuttava. Toistaiseksi ei ole voitu
todistaa d.-kieliä minkään muun kieliheimon
sukulaisiksi.

D.-kielten kirjaimistot ovat alkuaan
syntyneet pohjois-intialaisista (nagari- ja
deva-nagari-)kirjaimistoista. Kirjoitusvälineet,
pal-munlehdet ja rautakynät, ovat suuresti
vaikuttaneet kirjoituksen muotoon (pyöreä- ja
hienopiirteinen). Nykyään on kaksi pääkirjaimistoa
käytännössä: 1. grantha tamilin ja
malajalamin kielissä; 2. telugulainen kirjai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0220.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free