- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
409-410

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Drobisch ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

nimitys, voinkuljetusta varten. Suuruus
vaihtelee; Englannin markkinoilla ovat suosituimpia
sellaiset, jotka vetävät engl. sentnerin = 50,8 kg
voita.

Drobisch [-iš], Moritz Wilhelm
(1802-96), saks. matemaatikko ja filosofi, myös
tuottelias musiikki-akustiikan alalla. Viimeisessä sitä
koskevassa teoksessaan hän puolustaa n. s.
puhdasta viritystä. I. K.

Drogeriakauppa ks. Rohdoskauppa.

Drogi (ransk. drogue, engl. drug < holl.
droog), rohdos (ks. t.).

Drolsum, Axel Charlot (s. 1846), norj.
kirjastomies, historioitsija ja politikko, v:sta
1876 yliopistonkirjastonhoitaja. Hänen
johdollaan tämä kirjasto on kehittynyt ja laajentunut
todelliseksi kansalliskirjastoksi; hän on myöskin
suunnitellut sen uuden kirjastotalon, jonka on
määrä valmistua tänä vuonna (1909).
Politikkona hän on erityisellä innolla harrastanut
maansa puolustuslaitoksen kehittämistä. V. 1886
hän oli mukana perustamassa
„puolustusyhdistystä” (forsvarsforeningen) ja v:sta 1888 hän
on ollut yhdistyksen Kristiaanian piirin
puheenjohtajana. V. 1896 hän julkaisi kokoelman
historiallisia ja valtiollisia kirjoituksia nimellä „For
Norges sag”. Erityisesti hän on käsitellyt
unionikysymystä. Jo 1885 hän julkaisi tästä asiasta
kirjoitelman „Norsk standpunkt” ja 1905 vähää
ennen unionin hajoamista hän ulkomaalaisia
varten julkaisi sarjan kirjoituksia, jotka sitten
ilmestyivät kirjana nimellä „Kongeriget Norge
som suveræn stat” ja joissa hän historiallisesti
perustelee unionin purkamisen valtiollista
välttämättömyyttä. J. F.

Dromæus ks. Emu.

Drome [drōm], 1. Rhône-joen lisäjoki
vasemmalta, jonka lähteet ovat Länsi-Alpeilla 1,007 m
yl. merenp. Pituus 102 km. — 2. Departementti
Kaakkois-Ranskassa, Rhônen vasemmalla
puolen; 6,561 km2; 297,270 as. (1906). Jakaantuu
neljään piirikuntaan. Pääkaupunki Valence.

E. E. K.

Dromedaari ks. Kameli.

illustration placeholder
Drontti.


Drontti (Ditus ineptus), joutsenta suurempi
kyyhkyslintu, jota vielä 16:nnella ja 17:nnellä
vuosis. tavattiin
lukuisasti Mauritius-saarella,
mutta joka nyt on
sukupuuttoon hävitetty.
Läheisellä Bourbon-saarella
eli toinen laji, D.
solitarius
. E. W. S.

Drosera ks. Kihokki.

Droshka ks. Droška.

Droška (ven. drožki),
alkuperältään venäläiset,
avonaiset, nelipyöräiset
rattaat. Varsinainen
venäläinen d. on kahdenistuttava, mutta joskus siinä
voi olla pitkittäissuunnassa oleva kolmas istuin,
jolla voi istua sivuttain tai kahareisin. D. on
siirtynyt nimeksi tavallisille ajurinrattaille.

Drosophyllum lusitanicum, kihokkien
heimoon (Droseraceæ) kuuluva, läntisissä
välimerenmaissa kasvava ruohovarpu. Pitkissä,
ruohomaisissa lehdissä on limaa erittäviä nystyjä, joiden
avulla kasvi pyydystää hyönteisiä samoin kuin
kihokit. Oporton seuduilla se ripustetaan
huoneisiin kärpästen pyydystäjäksi, vrt.
Lihansyöjäkasvit.

Drosselikone, vanhempi kehruukone. Sen
alkuperäiseksi rakentajaksi mainitaan R. Arkwright
1775. D:n kehrät olivat siipikehriä (flyers).
Myöhemmin on tästä koneesta kehittynyt
rengaskehruukone, joka tuotannon runsaudessa vie
voiton edellisestä. E. J. S.

Droste-Hülshoff, Annette Elisabeth,
vapaaherratar von (1797-1848), huomattava
saks. runoilijatar. Hänellä oli ominainen
yksilöllisyys, rikkaat runoilijalahjat ja harvinainen
luonnon ja sielunelämän salaisuuksien
ymmärtämys. Hänen ensi teoksensa oli „Dichtungen”
(1837). Kypsynyt on hänen taiteensa jo
runokokoelmassa „Gedichte” (1844), joka huolimatta
jäykkyyksistä ja murteellisuuksista kohotti
hänet etevimpien saksalaisten naisrunoilijain
riviin. D.-H. on mestarillinen varsinkin
väririkkaan tunnelmakuvauksen ja runollisen
kertomuksen alalla („Die Schlacht im Loener Bruch”,
„Das Fräulein von Rodenschild”, „Der
Geierpfiff”, „Sommernachtstraum”, „Die Vergeltung”,
y. m.). Taiteellisesti ehyt on hänen novellinsa
„Die Judenbuehe”. D.-H:n kootut teokset julkaisi
L. Schücking (1879, 3 nid.). [Schücking, „Annette
von D.-H., ein Lebensbild” (1871) ; Hüffer, „A.
v. D.-H. und ihre Werke” (1887) ; Wormstall,
„A. v. D.-H. im Kreise ihrer Verwandten und
Freunde” (1897) ; W. v. Scholz, „Annette v. D.-H.
als westfälische Dichterin” (1897).] J. H-l.

Drotseti ks. Drotsi.

Drotsi, Drotseti (Drots, Drotset, Drottsete),
korkea virkamies, joka jo keskiaikana tavataan
kolmessa pohjoismaisessa valtakunnassa,
Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Nimi johtuu
nähtävästi saksalaisesta Truchsess = ruoanleikkaaja,
hovimestari. Sekä Norjassa että Tanskassa oli
drotsi alussa kuninkaan hovivirkamies, mutta
14:nnellä vuosis. hän muuttui kummassakin
maassa valtion virkamieheksi. Norjassa hän tuli
valtion korkeimmaksi virkamieheksi. Tanskassa
astui taas keskiajan lopussa hovimestarin arvo
drotsin arvon sijaan. Ruotsissa mainitaan drotsi
ensi kerran Maunu Ladonlukon aikana. Hän
kuului nähtävästi kuninkaan seurueeseen ja
hänen latinainen nimensä oli dapifer =
„kyökkimestari”, ruotsiksi skaffare. Ylimyskunnan
taistellessa kuninkuuden kanssa drotsi tulee
kuninkaasta jotenkin riippumattomaksi. Tällainen
melkein itsenäinen ylimys oli Bo Joninpoika
Grip ollessaan Ruotsin valtakunnan (eikä
kuninkaan) drotsina. Sen jälkeen oli Ruotsissa
unionin aikana vain ajoittaisin drotsi.
1440-luvulla ruvettiin drotsia nimittämään
hovimestariksi. Juhana III otti uudelleen drotsi nimen
käytäntöön. Vasta Kustaa Aadolfin aikana sai
drotsi varman virkatehtävän, hän kun asetettiin
esimieheksi eli presidentiksi v. 1614 perustettuun
Svean hovioikeuteen. Tähän virkaan yhdisti
drotsi oikeudenkäynnin korkeimman holhojan
toimen ja tuli yhdeksi valtakunnan viidestä
korkeimmasta virkamiehestä. Svean hovioikeus tuli
silloin hänen kollegiokseen. V. 1686 jätettiin
drotsin virka täyttämättä. Vapauden aikana se
oli lakkautettuna. Kustaa III antoi v. 1787
justitiekanslerille drotsin arvonimen ja asetti
hänet valtakunnan kaikkien hovioikeuksien
ylipresidentiksi, mutta v. 1809 julkaistu uusi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0225.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free