- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
415-416

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Drumann ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ruhtinaiden saattojoukko, tulee sanasta drug, joka
alkujaan on merkinnyt „matkatoveria”. D. oli
ruhtinaiden (knjazien) vallan tärkein ylläpitäjä.
Se oli heidän henkivartiaväkensä ja sodan
sattuessa aina valmis asestettu joukko. Sen pääosa
oli alkujaan muukalainen, skandinaavialainen.
Sitä paitsi se oli ruhtinaan neuvoskunta.
11-12:nnella vuosis. oli „vanhempi” ja „nuorempi”
d. Edellisen joukosta otettiin sotapäälliköt ja
korkeammat hallitusmiehet. Sittenkuin
ruhtinaiden valta oli lujittunut, tuli „vanhemman”
d:n jäsenistä etuoikeutettu „palvelusmiesten”
luokka, jolle ruhtinas lahjoitti maata.
Družina-laitos on luultavasti germaanilaista alkuperää.
Samanlainen saattojoukko oli germaanilaisillakin
ruhtinailla, kuten jo nimestä „ruhtinas”
(muinaisgermaanilainen druhtinaz, s. o. se, jolla on
druhti, muinaisskand. drótt, saattojoukko),
näkee. Nähtävästi olivat „varjagit”
muinais-Venäjällä alkujaan družina-palvelukseen menneitä
skandinaaveja, vrt. Hird ja Varjagi.

J. J. M.

Dry [drai] (engl.), kuiva (viineistä).

Dryadi (kreik. Drya’s, lat. Drepas), puun
haltija, metsänneito. Kreikkalaiset kuvailivat
d:eja kauniiksi neitosiksi, jotka eivät olleet
kuolemattomia, vaan elivät ja kuolivat sen puun
kanssa, jossa asustivat. O. E. T.

Dryas ks. Lapinvuokko.

Dryden [draidn], John (1631-1700), engl.
runoilija ja draamankirjoittaja, ylisti
Cromwellia säkeissä „Heroic stanzas” (1658) ja
Kaarle II:sta runossa „Astræa redux”. Mutta
tämän kuninkaan hallitus ei tuottanut
runoudelle kultaista aikaa. D. kääntyi nyt draaman
alalle. Myöhemmin hän palveli hallitusta
poliittisilla satiireillaan. Kääntyi Jaakko II:n
noustessa valtaistuimelle katolisuuteen, sai „poeta
laureatus” arvon ja eläkkeen, mutta menetti
kaiken v:n 1688 vallankumouksessa. Loppuiällään
hän oli Englannin suurin kriitillinen
auktoriteetti. Mieltäkiinnittävät ovat hänen draamojensa
esipuheet. Hänen ens. näytelmänsä ovat „The
Indian queen” (1663), „The Indian emperor”
(1665), „Secret love, or the maiden queen” (1668),
„The conquest of Granada” (1672). Näitä hän
sanoi sankari-tragedioiksi, ja niiden
painopisteenä olivat lemmenjuonet ja urotyöt, joihin
liittyi henkienilmestyksiä ja taistelutuoksinaa.
Hänen tarkoituksensa oli näissä yhdistää
ranskalainen klassillinen murhenäytelmä Shakespearen
romantilliseen draamaan. Nämä näytelmät
saavuttivat suurta suosiota, huolimatta
Buckinghamin herttuan purevasta draamallisesta
satiirista „The Rehearsal”, joka esitettiin 1671. D.
kääntyi sitten toiseen draamalliseen suuntaan,
jonka määränä oli viljellä luonnollista
klassillisuutta. Tämän suunnan näytelmiä ovat
„Aurengzebe” (1675), „All for love” (1678,
Shakespeare-mukaelma), „Oedipus” (1678), „The duke
of Guise” (1682) ; etevin kaikista on „Don
Sebastian” (1690). Yhteensä D. on kirjoittanut
27 kappaletta. „Absalom and Achitophel” on
poliittinen satiiri, joka ivaa Monmouthin
herttuan kapinaa. Hänen kääntymyksensä
katolisuuteen kuvastuu allegoriassa „The hind and the
panther” (1687). D:n teosten painoksia m. m.
Walter Scottin toimittama (18 nid. selityksillä
ja elämäkerralla varustettu, 1808). [Saintsbury,
„John Dryden” (1881) ; Ott, „Verhältnis von D.
zu Molière” (1888) ; Holzhausen, „D:s heroisches
Drama” (Kölbings „Englische Studien”, Bd. 13,
15, 16, 1889-92) ; Weselmann, „D. als Kritiker”
(1893) ; C. G. Collins, „Dryden’s dramatic theory
and praxis” (1893).] J. H-l.

Drygalski, Erich von (s. 1865), saks.
napaseutujen tutkija. Harjoitettuaan opintoja
luonnontieteellisissä aineissa, hän johti Berliinin
maantieteellisen seuran toimeenpanemia
tutkimusretkiä Grönlantiin 1891 sekä 1892-93, jolloin
erittäinkin harjoitettiin maajäätutkimuksia.
Nimitettiin 1899 ylim. maant. professoriksi
Berliinin yliopistoon. Johti 1901-03 saks.
Etelänaparetkikuntaa, mikä vuoden ajan teki
tutkimuksia ja havaintoja seudussa, jolle D. antoi
nimen Keisari Wilhelm II:n maa. Palattuansa
D. kutsuttiin professoriksi ensin Berliiniin,
sitten 1906 Müncheniin. Julkaissut useita
johtamiaan tutkimusretkiä käsitteleviä teoksia.

E. E. K.

Dryobalanops camphora,
Dipterocarpaceæ-heimoon kuuluva, Borneossa ja Sumatrassa
kasvava korkea, valkeakukkainen ja kiiltävälehtinen
puu. Rungon onteloihin ja halkeamiin laskeutuu
eräänlaista kamferia, n. s. Borneon
kamferia
(= kemistien borneoli). ks.
Kamferi. (J. A. W.)

Dryopithecus, sukupuuttoon kuollut,
ihmismuotoisiin luettava apinasuku, tavattu
mioseenissa Ranskassa. K. M. L.

Drysell [-e’-], Karl, ylisotakomisaari, oli
jäsenenä n. s. itäisessä komissionissa, joka vv.
1725-27 tutki maamme oloja isonvihan
tuottamien vaurioiden jälkeen. K. S.

Dräseke, ks. Dræseke.

Drøbak, kaupunki Norjassa, Akershusin
amtissa Kristiaanian-vuonon itärannalla; 2,335 as.
(1900). Aikaisemmin huomattava
puutavaranvientipaikka, rupesi sittemmin harjoittamaan
jäänvientiä; nykyään pääasiallisesti
kristiaanialaisten kesäpaikkana merkittävä. D:ssa on
lisäksi Kristiaanian yliopiston biologinen
koeasema. E. E. K.

Dš... ks. Dž... ja Tš...

Dšamna ks. Jumna.

Dsulhiddža [-i’-] (arab.), muhamettilaisen
vuoden 12:s kuukausi, jolloin pyhiinvaellus
tapahtuu. K. T-t.

Dsulkada [-a’-] (arab.), muhamettilaisen
vuoden 11:s kuukausi. K. T-t.

Dsulkarnein [-e’-] (arab., = kaksisarvinen),
Aleksanteri Suuren mytologinen nimitys
Koranissa ja muhamettilaisessa tarustossa. K. T-t.

Duaali (< lat. duō = kaksi), kaksikko,
nominin tai verbin muoto, joka ilmoittaa esineitä tai
toimittavia persoonia olevan kaksi. D. tavataan
eräissä indoeurooppalaisissa (kreikan) ja
suomalais-ugrilaisissa (lapin, vogulin, ostjaakin)
kielissä, mutta sitä ei ole suomessa, ks.
Numerus. A. K.

Dualismi (lat. < duō = kaksi), kahtalaisuuden
oppi, kahtiajako. Tätä käsitettä voidaan
sovittaa aivan erilaisiin kysymyksiin ja oloihin.
Filos., kahden alkuperusteen olettaminen, joka
taas voi suhteutua eri kysymyksiin. Niinpä
uskonnonfilosofiassa d. on kahden yhtä
alkuperäisen alkuolennon tai alkuvoiman, hyvän ja
pahan, olettaminen, esim. persialaisessa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0228.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free