Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dubarry ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
uskonnossa Ahuramazda (Ormuzd) ja Ahriman,
kristillisen kirkon historiassa manikealaisuus.
Yleisessä filosofiassa d. tarkoittaa etupäässä sitä
mielipidettä, että henki ja aine, sielu ja ruumis
ovat kaksi olemukseltaan erilaista tosioliota.
Vastakohta monismi, yhtenäisyyden oppi,
joskus myöskin pluralismi, useiden
alkuperusteiden olettaminen. — Politiikassa d. voipi
osoittaa yhden valtakunnan jakoa kahteen osaan,
esim. Itävalta-Unkarin valtiollisten olojen
järjestelyä v:n 1867 jälkeen. A. Gr.
Dubarry [dybarrī’], Marie Jeanne,
kreivitär (1743-93), Ranskan kuninkaan Ludvik
XV:n rakastajatar, tuli nuorena Pariisiin, jossa
hän kauneudellaan ja vilkkaudellaan herätti
huomiota. Täällä hänet toimitettiin tuon lähes
60-vuotiaan Ludvik XV:n tuttavuuteen.
Kuningas naitti hänet eräälle vanhalle kreivi
Dubarrylle, kutsui hänet hoviin ja julisti hänet
julkiseksi rakastajattarekseen. D:lla oli suuri
vaikutus hallitusasioihin, mutta Ludvik XV:n kuoltua
hänet karkoitettiin hovista. 1793
vallankumoustribunaali tuomitsi hänet kuolemaan, jonka
jälkeen hänet mestattiin guillotinilla. K. O. L.
Du Bartas [dybartā’], Guillaume de
Saluste (1544-90), ransk. hugenott. runoilija.
Henrik IV, jonka armeiassa hän taisteli, lähetti
hänet usein valtiollisena asiamiehenä
Skotlantiin, Englantiin ja Tanskaan. Hänen
raamatun-aiheinen eepoksensa „Judith” (1573) oli tekijän
omien sanojen mukaan ensimäinen ransk. eepos,
„jossa säännöllisessä runollisessa muodossa
pyhiä asioita käsitellään”. Hänen pääteoksensa on
„La Sepmaine” (viikko; 1579), jota hänen
aikalaisensa pitivät tavattoman suuriarvoisena
runoteoksena. Se käännettiin useimmille Euroopan
kielille ja siitä julkaistiin kuutena vuotena yli
30 painosta. D. B:n tyylissä on karkeuksia,
mutta hänen mielikuvituksensa on
korkealentoinen. [Pellissier, „La vie et les œuvres de Du
Bartas”.] J. H-l.
Dubbelflöjt (ruots., = kaksoishuilu),
heleä-ääninen urkuäänikerta. I. K.
Du Bellay [dy belē’], Joachim (1525-60),
ransk. runoilija, oli n. s. „Plejadin” (ks. t.)
perustajia. Kardinaali Jean Du Bellay kutsui
hänet sukulaisenaan 1550 Roomaan
taloudenhoitajakseen. Täällä paavillisen hovin vehkeet
ja turmelus saivat pulppuilemaan D. B:ssä
piilevän satiirillisen suonen. Hän joutui herransa
epäsuosioon ja palasi Ranskaan v:n 1555
vaiheilla. Italiassa syntyivät sonettikokoelmat
„Antiquitez de Rome” (1558) ja „Regretz”
(1559) ; nämä sekä niinikään Italiassa syntyneet
„Jeux rustiques” (1558) ja 1557 kirjoitettu
„Poète Courtisan” perustavat D. B:n
merkityksen runoilijana. Runoilijan viimeisiä vuosia
katkeroittivat toimeentulon huolet. D. B:n
teokset julkaisi Marty-Laveaux (1866-67) ; uuden
painoksen toimitti Séché (1903). [Chamard,
„Joachim Du Bellay” (1900).] J. H-l.
Dubhe (arab.), tähti α otavan tähtikuviossa.
Dubienka [-e’], kaupunki Venäjällä, Ljublinin
kuvernementissa, Bugin varrella; 4,126 as.(1897),
enimm. juutalaisia. Harjoittaa maatuotteiden
kauppaa. D:n luona Kosciuszko voitti 17 p.
heinäk. 1792 venäläisen sotajoukon.
Dubio (lat. dubium), epäilys.
Dubletti (ransk. doublet, < lat. duplus =
kaksinkertainen), kaksi läheisesti toisiinsa
kuuluvaa esinettä: kaksi yhteenkuuluvaa
asuinhuonetta (aiotut vuokrattaviksi yhtenä
kokonaisuutena) ; kaksi sanaa, jotka ovat samaa alkuperää,
mutta erimuotoiset, usein erimerkityksisetkin
(esim. vuokra ~ voura, että ~ jotta, napakaira
~ näveri). vrt. Dupletti. E. N. S.
Dublin [dablin], irl. Dubhlinn. 1. Irlannin
pääkaupunki, saaren itärannalla, pienen
Liffey-joen suulla, jonka yli vie 10 siltaa. D.
muodostaa etukaupunkeineen erityisen
kreivikunnan, jossa n. 379,000 as. (1905), joista n. 81%
katolilaisia. Korkeampia sivistyslaitoksia:
Trinity college (perust. 1591, Euroopan
rikkaimpia yliopistoja, omistaa laajan kirjaston), Royal
university of Ireland, Catholic university,
Alexandra college (naisopisto), polyteknillinen,
maanviljelys- ja taideopisto. Royal irish
academy (perust. 1785) omistaa arkeologisen
museon ja käsikirjoituskokoelman. Lisäksi useita
muita tieteellisiä laitoksia ja seuroja, teattereita,
konserttihuoneita j. n. e., samoinkuin suuri
määrä hyväntekeväisyyslaitoksia ja monta
kirkkoa. D. jakaantuu kahteen toisistaan jyrkästi
eroavaan osaan: läntinen, kurja
työväenkaupunki ja itäinen, joka on parhaiten
rakennettuja kaupunginosia Isossa-Britanniassa.
Kaupungin länsireunassa sijaitsee 7 km2 laajuinen
Phœnix puisto, jossa on useita yleisiä
rakennuksia ja muistomerkkejä. Kaupungin itäosassa on
huomattavin O’Connell-sillasta alkavan
Sackville streetin seutu. Täällä on loistokkaita
hotelleja, kauppahuoneita, Nelsonin muistopatsas
y. m. Tässä osassa myös sijaitsee
varakuninkaan palatsi, Irlannin pankki, oikeushovin
rakennus, Trinity college, useita pörssejä, Pyh.
Patrickin katedraali (perust. 1190) y. m.
huomattavia rakennuksia; sinne ovat myös
pystytetyt Irlannin suurmiesten Oliver Goldsmithin,
E. Burken, O’Connellin, Smith O’Brienin
patsaat. D:ssä on monta tehdasta, ja se käy
vilkasta kauppaa, mutta sen taloudellinen merkitys
ei ulotu paikallisia rajoja ulommaksi.
D:n varhaisempi historia liittyy läheisesti
normannein retkiin. Sen perusti n. 840 normanni
Turgeis ja se tuli Irlantiin perustetun
normannilais-vallan Dublinin pääkaupungiksi; tämä
valta kesti ajoittaisilla väliajoilla v:een 1170,
jolloin englantilaiset valloittivat D:n. V. 1541
D. tuli englantilaisen varakuninkaan
hallituspaikaksi, jona se vieläkin on. D:ssä on myös
katolisen ja anglikaanisen arkkipiispain
istuimet. — 2. D:n piirin ulkopuolella ja ympärillä
sijaitseva samanniminen kreivikunta, 886 km2,
— hedelmällistä, aaltomaista tasankoa,
ainoastaan eteläosassa on jonkunlaisia vuoria. 157,568
as. (1901), joista 70% katolilaisia. E. E. K.
Dubois [dybuā’], François Clément
Théodore (s. 1837), ransk. säveltäjä,
Thomas’n oppilas, huomattava etenkin kuoron ja
orkesterin, jopa oopperankin alalla (m. m.
„Frithjof” 1892). Tuli 1871 Pariisin konservatorin
opettajaksi ja Madeleine-kirkon pääurkuriksi,
1894 akatemian jäseneksi, 1896 konservatorin
johtajaksi. I. K.
Dubois [dybuā’], Guillaume (1656-1723),
ransk. valtiomies ja kardinaali, oli Orléans’in
herttuan Filipin opettaja, jonka suosion hän
saavutti sekä mieluisan opetustapansa että
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
