- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
435-436

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dumpalmu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

435

1809), soturi, vanhaa savolaista sotilassukua,
synt. Ristiinan pitäjän Kosoniemessä, pantiin
5-vuotisena Savon jääkärirykmentin kirjoihin,
nimitettiin 15-vuotiaana vänrikiksi, ja tuli jo
Pirttimäen taistelussa 1790 huomatuksi huiman
rohkeutensa takia. 1808 v:n sodan syttyessä D.
oli kapteenina Savon jääkäreissä ja osoitti nyt
lukuisissa taisteluissa sankarillisuutta: kohta
sodan alussa Jynkän luona, sitten Pulkkilassa,
Paukarlahdella ja ’27 p. lokak. „Virran sillan"
luona, jossa D. ja Malm kuuluisalla rynnäköllään
torjuivat sillan yli jo tunkeutuneet venäläiset
takaisin ja voitto siten saavutettiin.
Everstiluutnantiksi korotettuna D. kaatui 5 p. heinäk. 1809
Hörneforsm taistelussa, missä, loukkaantuneena
eräästä Sandelsin kysymyksestä, kieltäytyi
peräytymästä ja sai surmansa vihollisen luodista.
Tarkka, jopa arkakin velvollisuudentunto oli D:n
luonteen pääpiirteenä, ja siitä hänen
kuoleman-sakin oli todistuksena. [F. Cygnæus, ,,Bilder ur
förgångna tiders lif. I. Joachim Zachris Duncker
och hans omgifning".]

2. Daniel Joakim Edvard D. (1835-94),
valtiopäivämies, edellisen pojanpoika, oli
tunnettu taitavana maanviljelijänä (hän oli perinyt
Kinttulan tilan Artjärvellä) ja hevoshoidon
harrastajana. Oli johtomiehenä ja puheenjohtajana
useassa maanviljelysseurassa sekä jäsenenä
monessa hallituksen asettamassa komiteassa (esim.
metsälakia, maanmittauslaitoksen parannusta
varten). Valtiopäivillä 1872-94 hän oli
huomattuna edustajana talonpoikaissäädyssä, lukeutuen
liberaaliseen puolueeseen, ja oli viisi kertaa
(1877-91) säädyn varapuhemiehenä.

3. E 1 i s G a b r i e 1 D. (1844-76), laulaja,
edellisen veli, tuli 1874, harjoitettuansa
lauluopinnolta Pietarissa ja Milanossa, suomalaisen
oopperan jäseneksi. Mutta jo kahden vuoden
kuluttua äkkinäinen tauti teki lopun D:n toiveita
herättäneestä urasta. K. G.

Duncker, M a x i m i 1 i a n W oi fgan g
(1811-86), saks. historioitsija, tuli 1842 ylim.
professoriksi Hallen yliopistoon. 1848-52 hän esiintyi
vapaamielisenä kansanedustajana Frankfurtin
kansalliskokouksessa sekä Preussin
eduskunnassa. 1857 nimitettiin D. Tübingenin
yliopiston professoriksi, mutta kutsuttiin 1859
Berliiniin salahallitusneuvokseksi valtioministeriöön, ja
oli vv. 1861-66 kruununprinssin esittelijänä
val-tioasioissa; oli 1867-74 Preussin
valtioarkiston-hoitajana ja tuli 1884 Brandenburgin
historiogra-fiksi. — D:n tärkeimmät teokset: ,,Origines
ger-manicæ" (1840), „Geschichte des Alterthums" (4
osaa 1852-57) ja „Aus der Zeit Friedrich des
Grosseu und Friedrich Wilhelms III" (1876).
(„Allg. deutsche Biogr.", 84 nid.). K. O. L.

D’Uncker, Karl Henning Lutzow
(1828-66), norj.-ruots. taidemaalari, palveli ensin
sotaväessä, mutta lähti — ensimäisenä ruots.
taiteilijoista — 1850 Düsseldorfiin. Aloiteltuaan
ensin yksinkertaisilla laatukuvilla hän sittemmin,
tultuaan tutuksi saksalaisen maalaajan B.
Vautier^ kanssa, alkoi yhä enemmän panna painoa
kuvaamiensa henkilöiden luonteen ja ilmeiden
tarkkaan ja sattuvaan esitykseen. Hän katseli
elämää ja ihmisiä liyvänsävyisen,
myötätuntoisen ja hiukan melankolisen humoristin silmillä,
mutta, hänen pilansa ei käynyt milloinkaan
katkeraksi eikä purevaksi. Kaikenlaisten kulku-

436

rien, silmänkääntäjien, temppujentekijöiden ja
hunningolle joutuneiden parista hän etsi
tavattoman luonteenomaiset tyyppinsä sellaisiin
tauluihin kuin »Sirkusseurue", „Panttikonttorissa",
»Toisen luokan odotussalissa", »Kolmannen
luokan odotussalissa", »Tullitarkastus rajalla" y. m.
Hänen taulujensa aiheet ovat yksinomaan
Saksasta, jossa hän asui koko taiteilijakautensa ja
ulkomaille hän ne enimmäkseen möikin. F. L.

Dundee [dandl’], kaupunki Skotlannissa
Pohjanmeren rannalla, Firth of Tayn varrella;
164,269 as. (1905). D:ssä on useita oppikouluja,
teknillinen korkeakoulu y. m. Tayn yli vie
1S82-87 rakennettu Tay-silta, jonka pituus on
3,171 m. Hyvä satama. D. on englantilaisen
valaan-, turskan- ja sillinpyynnin pääpaikka.
Harjoittaa kauppaa etupäässä Intian kanssa,
josta se tuottaa raaka-aineensa
juuttiteollisuu-teensa, mikä on Englannin huomattavin ; samoin
laivarakennusta, kone-, pellava- ja
marmelaati-teollisuutta. Skotlannin varhaisemmassa
historiassa D:lla oli huomattava sija. V. 1651 valloitti
sen kenraali Monk, joka ryöstätti D:n ja tapatti
1/e sen asukkaista. E. E. K.

Dundret 1. Vasaratunturi, vuori
Ruotsissa Norrbottenin läänissä, muutama kilometri
Jällivaaran asemalta, 823 m korkea. Ruotsin
matkailijayhdistyksen rakennuttama maja.
Kesäyön aurinko näkyy tunturille "/s-"/?- E. E. K.

Dunedin [danVdin], kaupunki
Uuden-Seelannin etelä-saaren kaakkoisrannalla, perustettu
1848; 56,020 as. (1906). Hyvin rakennettu.
D:ssa on yliopisto, museo, kirjasto ja useita
muita sivistyslaitoksia. — On katolisen ja
anglikaanisen piispan istuin. Harjoittaa karjanhoidon
tuotteisiin perustuvaa teollisuutta. Vilkas
ulkomaankauppa. Läheisyydessä on rikkaita
kultakaivoksia. E. E. K.

Dunér [-£’-], Nils Christofer (s. 1839),
ruots. astronomi, 1862 observaattorina Lundin
tähtitornissa, 1888 yliopiston professori ja
Upsalan observatorin johtaja. Oli jäsenenä Ruotsin
Huippuvuori-retkikunnissa 1861 ja 1869.
»Astronomiselle Gesellschaft"in zoonihavaintoihin D.
etevästi on ottanut osaa. Ensi sijassa hän on
astrofyysikko. D:n tutkimuksista tältä alalta
mainittakoon »Sur les étoiles ä spectre de la
troisième classe" (1885), joka tuotti
tekijälleen Royal Societyn Rumford-mitalin, sekä
»Recherclies sur la rotation du soleil" (1891).

Dungaanit, turkkilais-tataarilainen kansa
Dzungariassa ja Luoteis-Kiinassa; arviolta pari
miljoonaa. Muodostavat Dzungarian ja
Ili-laak-son kaupungeissa pääväestön. Ovat omistaneet
kiinalaisten kielen ja tavat — paitsi palmikkoa
— mutta tunnustavat islamin oppia.
Rakennukset ovat omituista kiinalaisen pagodin ja
muha-inettilais-itämaisen tyylin sekoitusta. D:ien
ihonväri on vaikeahko, tukka musta ja karkea, koko
keskisuuri. — Taiping-kapinan aikana (1860)
he nousivat hallitusta vastaan, tappoivat kaikki
alueensa kiinalaiset, jotka eivät kääntyneet
islamiin, ja hävittivät useita hallituksen
sotajoukkoja, saattaen koko Pohjois-Kiinan vaaraan. V.
1877 kiinalaisten onnistui lopullisesti kuitenkin
kukistaa lukumäärältään suuresti vähentyneitteu
d:ien vastustus. E. E. K.

Dungraffi ks. V ä k i v i p u.

Duni /-«-/, Egidio Romoaldo (1709-75),

Duncker—Duni

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0238.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free