- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
437-438

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dunkerque ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

437

Dunkerque—Duodecim

438

it. oopperansäveltäjä, Duranten oppilas. Tutustui
Parman hovissa ransk. oopperatyyliin ja siirtyi
1757 Pariisiin, jossa hiin teoksillaan saavutti
suurta menestystä ja melkoisesti vaikutti ransk.
laulunäytelmän kehitykseen. I. K.

Dunkerque [dökä’rkj, saks. Diinkirchen,
engl. D u n k i r k, kaupunki Ranskassa, Nord
departementissa, Pohjanmeren rannalla,
ainoastaan 12 km Belgian rajalta; lujasti linnoitettu;
38,287 as. (1906) ; sillä on hyvin suuri meriliike.
Merikaupunkina Ranskan neljäs. V. 1906 oli
siinä käyneiden alusten — rannikkolaivat
poisluettuina — tonnikantoisuus 4,546,673.
Tavaran-vaihto v. 1901 707 milj. mk. Tuo raaka-aineita
koko Koillis- ja Pohjois-Ranskan tarpeiksi.
D. on Ranskan suurin kalastuskaupunki. Se
harjoittaa myös kaikenlaista teollisuutta. Useita
oppikouluja ja kirkkoja. Lähistöllä paljon
käytetty kylpypaikka. — D. on usein vaihtanut
omistajaa, kuuluen milloin ranskalaisille, milloin
saksalaisille, espanjalaisille tai englantilaisille,
kunnes Ludvik XIV sen v. 1662 osti
viimemainituilta, jonka jälkeen se on ollut ranskalaisten
oma. E. E. K.

Dunkrafti ks. V ä k i v i p u.

Dunloprengas [danlop-J, kuminen ilmarengas,
jota yleiseen käytetään polkupyörissä ja
kilpa-ajorattaissa. Sen keksi —

1888 skotl. eläinlääkäri
J. B. Dunlop. Renkaan
muodostavat venyvä
kumiletku, johon ilma
puserretaan, sekä sitä

suojaava vankka päällys, joka tehdään toisiinsa
vulkanisoimalla yhdistetyistä paksusta
kaut-sukkikuoresta ja erittäin vastustusvoimaisesta
kudoskerroksesta. Päällys kiinnitetään
pyörän-vanteeseen kuten kuva osoittaa. Letkuun
puserretaan ilmaa ilmapumpun avulla
dunlop-venttiilin kautta, kunnes päällys
pingoit-tuu ja rengas saa tarpeellisen joustavuutensa.

-Iskm-,

Dunois [dynuä’], Jean (1402-68), Dunois’n
ja Longuevillen kreivi, „Orleans’in bastardi",
ransk. sotapäällikkö, Orleans’in herttuan
Lud-vikin, Ranskan Kaarle V:n toisen pojan
äpärä-poika. Hän soti Kaarle VII:n aikana
urhoollisesti englantilaisia vastaan ja puolusti Orleans’ia,
kunnes Jeanne d’Arc sen vapautti, sekä sai
ansioistaan m. m. Dunois’n ja sittemmin
Longuevillen kreivikunnat. D. karkoitti sodan
loppuaikoina englantilaiset melkein kokonaan
Ranskasta. Ludvik XI:n aikana hän otti osaa
vasallien muodostamaan „yhteishyvän liittoon"
kuningasta vastaan, ja menetti kaikki arvonsa sekä
tiluksensa, mutta sai ne takaisin Confians’in
sopimuksessa 1465. Hänen jälkeläisensä
korotettiin Longuevillen herttuoiksi ja kuninkaallisiksi
prinsseiksi. O. R.

Dunoyer [dynuajëf], Barthélemy
C h a r 1 e s (1786-1862), ransk. taloustieteilijä, toi-

mitti v:sta 1814 lähtien ,,Le Censeur" nimistä
lehteä, jossa ajoi vapaamielisiä aatteita joutuen sen
johdosta hallituksen vainon alaiseksi; tuli
heinäkuun vallankumouksen jälkeen 1830 Sommen
departementin prefektiksi, 1838 valtioneuvoston
jäseneksi ja 1839 kuninkaallis. kirjaston
hoitajaksi ; vetäytyi Napoleonin vallankaappauksen
jälkeen 1851 syrjään. Teoksia: „Esprit et
mé-tliode eomparé de 1’Angleterre et de la France
dans les entreprises des travaux publics" (1840)
ja varsinkin „De la liberté du travail" (1845),
jossa hän esittää täydellisen vapaan kilpailun
oppia. [Villey, „L’æuvre économique de Charles
D."] J. F.

Duns Scotus, Johannes (1265-1308),
skolastinen filosofi, syntynyt luultavasti
Skotlannissa, opetti ensin Oxfordin yliopistossa, ja
kirjoitti tällöin kuuluisan kommentaarin Petrus
Lombarduksen Sententioihin(,,Opus Oxoniense").
Myöhemmin hän opetti Pariisissa ja viimeksi
Kölnissä, jossa kuoli. D. kuului fransiskaanien
veljeskuntaan ja tuli pian heidän etevimmäksi
opetusisäkseen, jolle terävän väittelytaitonsa
vuoksi annettiin kunnianimi „doctor subtilis".

Thomas Akvinolainen ja Duns Scotus olivat
skolastiikan kukoistuskauden kaksi pääpylvästä.
Molemmat omistivat keskiajan katolisen
maailmankäsityksen, mutta olivat siitä huolimatta
monessa kysymyksessä vastakkaisella kannalla.
Thomas antoi filosofiassa tiedolle etusijan, jota
vastoin D. antoi sen tahdolle (,,voluntas superior
est intellectu"). Thomas liittyi pelastusopissaan
lähemmin Augustinukseen, jota vastoin D. miltei
kannatti pelagiolaisuutta. Sentähden D.
kannatti myös ehdotonta tahdonvapautta. Thomas
opetti, että Jumala on luonut maailman ikuisten
järkiperusteiden mukaan, mutta D. katsoi, että
kaikki riippuu Jumalan täydellisestä
mielivallasta. Nämät y. m. riitakysymykset aiheuttivat
loppumattomia väittelyitä heidän oppilaittensa
kesken, joista toisia nimitettiin tomisteiksi,
toisia skotisteiksi. Jälkimäiset ovat
monessa suhteessa valmistelleet myöhemmän ajan
vapaamielisiä katsantotapoja joutuen siten
kirkon epäsuosioon. [R. Seeberg, „Die Theologie
des Johannes Duns Scotus" (1900).] E. K-a.

Dunstan [dnnston] (925-988), Pyhä, sai
kasvatuksensa Glastonburyssa, jossa myöhemmin
tuli apotiksi. V. 959 hänestä tuli Canterburyn
arkkipiispa. D. oli ankara askeetti ja pani
Englannin luostareissa toimeen useita uudistuksia.
Englannin valtiolliseen elämään hän myös otti
tehokkaasti osaa.

Dunstaple fdansteipl] 1. Dunstable, John
(n. 1370-1453), engl. kuorosäveltäjä, silloisen
engl. sävellystaiteen kypsynein edustaja,
alankomaalaisten Binehois’n ja Dufay’n suoranainen
edeltäjä. I. K.

Dunsti ks. Varpu shauli.

Duo ks. Duetto.

Duodecim (lat., = kaksitoista), lääkäriseura,
jonka 12 nuorta lääketieteen kandidaattia
perusti 18 p. marrask. 1881 siihen asti maassamme
sekä lääketieteellisissä opinnoissa että
lääketieteen ja lääkärintoiminnan aloilla syrjäytetyn
ja milt’ei kokonansa viljelemättömän suomen
kielen kehittämiseksi ja käytäntöön sekä
oikeuksiinsa saattamiseksi. Tätä varten seura aluksi
valmisti ja julkaisi suomenkielisen lääketieteelli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0239.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free