- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
447-448

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Durdik ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

447

Dushi—

Duuma

448

mistään leimaa nerollisuus, syvyys,
vivahdus-rikkaus ja suuren taiteen aateluus. Hänen
vahvimpana puolenaan ovat suuret traagilliset osat
kuten Kamelianainen, Fernanda, Adrienne
Le-couvreur, Santuzza, mutta hänen taipuisa
taiteensa mukautuu myös menestyksellisesti
koomillisiin osiin. Näitä ovat esim. Cyprienne
Sa.r-dou’n näytelmässä „Divorgons" ja
ravintolan-emäntä Goldoni’n komediassa ,,La Locandiera’’.
[Zabel, »Die italienisehe Sehauspielkunst in
Deutschland" (Berl. 1893) ; L. Rasi, „La Duse"
(1901; myös käännetty saksaksi).] J. H-l.

Dushi ks. D u s s i.

Dussek [dusek], Jän Ladislas
(1761-1812), böömiläinen pianisti ja säveltäjä; joutui
vaiherikkaassa elämässään paikasta toiseen,
kunnes 1808 jäi Pariisiin ruhtinas Talleyrandin
konserttimestariksi. Hän mainitaan
ensimäi-seksi, joka pianonsoitossa sai esille »laulavaa"
ääntä. Hänen monilukuisista sävellyksistään
(m. m. 80 viulu- ja 53 pianosonaattia) on harvoja
pikkukappaleita käytännössä. 7. K.

Dussi (ransk. douclie, it. doccia), suihkukylpy.

Dusööri (ransk. douceur = makeus, lempeys),
vähäinen rahalahja korvaukseksi osoitetusta
palveluksesta; juomaraha.

Dutreuil de Rhins [dytrö’j da rä], Jules
Léon (1864-94), ransk. tutkimusmatkailija.
Kartoitti v:sta 1876 Tonkinia ja Annamia; teki
1883 retken Ogove-alueelle Afrikassa, ja lähti v.
1891 F. Grenardin seuralaisena matkalle
Keski-Aasiaan ja Tibetiin, jolla matkalla hänet
tibeti-läiset tappoivat Jangtsen lähteillä. Hänen
seuralaisensa onnistui kuitenkin pelastaa suuri osa
tieteellisistä kokoelmista. E. E. K.

Dutrochet [dytrosc’], René Joachim
Henri (1776-1847), ransk. lääkäri ja
kasvifysiologi, keksi endosmoosi- ja eksosmoosi-ilmiöt.
Teoksia: »Nouvelles recherches sur 1’endosmose
et 1’exosmose" (1828) ; »Mémoires pour servir
à 1’histoire anatomique et physiologique des
végé-taux et des animaux" (2 nid., 1837).

(J. A. W.)

Duuma (ven., yhteydessä dümatj = miettiä
sanan kanssa, molemmat germaanilaista
alkuperää), neuvoskunta, edustajakokous. — 1.
Paja rid., bojarskaja d. eli vanhimmassa muodossa
bojare dumajustsie (»miettivät, neuvottelevat
pajarit") oli Muinais-Venäjällä pajarien ja
muiden arvohenkilöiden muodostama, ruhtinaiden ja
Moskovan tsaarien rinnalla oleva alituinen
neuvosto, joka saavutti huomattavan merkityksen
16-sataluvulla. Pietari Suuri lakkautti sen. —
2. K a u p u n g i n-d., kaupunkikunnan valtuusto
Venäjällä. Sen esimiehenä on »kaupungin pää".
Oikeus valita kaupungin valtuusmiehiä on
henkilöillä, joilla on vähintään 300-3.000 ruplan
arvoinen kiinteimistö, ja kauppiailla sekä Pietarissa
osalla vuokrahuoneustoissa asuvia. Pietarin
»kaupungin pään" nimittää keisari, muissa
kaupungeissa sen valitsee duuma ja vaali alistetaan
asianomaisen hallintoelimen vahvistettavaksi.
Kaupungin-d. hoitaa kaupungin taloutta ja pitää
huolta sen kunnallisista tehtävistä. [Mys,
»Asetus kaupunginhallinnosta" (1892).]—3. K a v a
1-jeeri-d:ksi sanotaan Venäjällä muutamien
ritarikuntain vanhain jäsenten kokousta. —
4. Valtakunna n-d., Venäjän
kansaneduskunta, on Venäjän parlamentin alahuone (ylä-

huoneena on valtakunnan-neuvosto). Tällaisen
eduskunnan aate ja nimikin esiintyy ensi kerran
Speranskijn Aleksanteri I:n alkuunpanosta
laatimassa konstitutsionin suunnitelmassa (1810-11).
Tämä suunnitelma ei kuitenkaan saanut
vahvistusta, vaan toteutettiin muutetussa muodossa
vasta 95 vuotta myöhemmin, vaikka Venäjä jo
Aleksanteri II:n hallituksen lopulla oli
saamaisillaan jonkinlaisen kansaneduskunnan.
Onnistu-maton japanilaissota ja sisällinen kuohunta
pakottivat hallituksen kutsumaan kokoon
kansan edustajia. Elok. 6/19 p. 1905 annettiin
julistus valtakunnan-d:n perustamisesta. Tämän
(hovimestari Bulyginin laittaman) lain mukaan
d. oli vain lainsäädännöstä neuvotteleva eikä
mikään lakiasäätävä kokous. Yleistä
mielipidettä tämä myönnytys ei kuitenkaan vielä
tyydyttänyt. Rauhattomuus kasvoi ja puhkesi
esiin yleisenä lakkona (lokakuussa 1905).
Silloin hallitus myöntyi; pääministeriksi tuli kreivi
Witte ja lokak. 17/30 p. 1905 annetun
julistuskirjan nojalla valtakunnan-d:lle annettiin
lakiasäätävä valta ja oikeus tarkastaa hallinnon
toimia sekä luvattiin laajentaa vaalioikeutta.
Helmik. 20 p. 1906 julkaistiin Venäjän uudet
perustuslait, joihin otettiin valtakunnan-duumaa
ja vaaleja koskeva laki (vaalilaki
muutettiin 1907). Ensimäinen valtakunnan-d. avattiin
toukok. 10 p. 1906 ja hajoitettiin kesäk. 20 p.
sam. v. hallituksenvastaisen mielialansa takia.
Uudet vaalit, joihin hallitus koetti voimakkaasti
vaikuttaa, toivatkin enempi oikeistolaisia
duumaan, mutta lisäsivät samalla myöskin
opposit-sionia ja varsinkin äärimmäistä vasemmistoa.
Toinen duuma kokoontui maalisk. 5 p:nä 1907
ja hajoitettiin kesäkuun 16 p:nä sam. v. Samalla
hallitus, lisätäkseen duuman vanhoillista osaa
(suurtilallisten, varakkaan porvariston ja
papiston edustajia), muutti 1906 annetun vaalilain
vastoin vähän aikaa sitten julkaistuja
perustuslakeja, joiden mukaan ei mitään lakia saa
julkaista ilman valtakunnan-duuman suostumusta.
Uuden lain mukaan toimitetut vaalit muuttivat
kokonaan duuman kokoonpanon tuottaen
hallitukselle tarpeellisen enemmistön. Kolmannen
valtakunnan-duuman ensimäinen istuntokausi
alkoi 14 p. marrask. 1907 (nykyinen istuntokausi
1909 on näin kokoonpannun duuman kolmas).
V:n 1907 lain mukaan Euroopan Venäjän ja
Siperian väestö — Keski-Aasian alueilla ei ole
edustajia — lähettää duumaan (entisten 524
sijasta) 422 edustajaa viideksi vuodeksi hyviD
monimutkaisen ja epätäydellisen
vaalijärjestelmän mukaan, joka perustuu sensukseen,
sääty-järjestykseen ja osaksi kansallisiin erotuksiin
(esim. Varsovan kaupungin vähälukuisella
venäläisellä väestöllä on oma erityinen edustajansa).
Vaalit ovat sitäpaitsi välilliset:
talonpoikais-vaalit toimitetaan kahden ja muiden säätyjen
edustajain vaalit yhden väliasteen kautta.
Edustajain vaali toimitetaan kuvernementittain
valitsijamiesten kokouksissa, joiden jäseninä ovat
erikseen kussakin piirikunnassa kaikista
kuu-rioista valitut valitsijamiehet. Kuuriat eli
valitsijakunnat ovat seuraavat: maanomistajain
kuuria, joihin luetaan myöskin papisto, ensimäinen
eli ylimäinen kaupunkilais- ja toinen eli alempi
kaupunkilaiskuuria, talonpoikaisvaltuutettujen ja
muutamin paikoin myöskin tehtaantyömiesten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0244.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free