- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
449-450

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Duumviri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

449

Duumviri—Duvall

450

valtuutettujen kuuria. Muutamat suurkaupungit
lähettävät erityisiä, ylemmän ja alemman
kuu-rian erikseen välittömillä vaaleilla valitsemia
edustajia. Vaalioikeutta vailla ovat 25 vuotta
nuoremmat mieshenkilöt, naiset, sotilaat,
oikeudellisessa syytteessä olevat, holhouksenalaiset
j. m. s. Valtakunnan-d:n päätösvallasta
säätävät perustuslait, että mitään lakia ei saa
julkaista ilman valtakunnan-duuman ja
valtakun-nan-neuvoston suostumusta ja ilman hallitsijan
vahvistusta. Mutta Venäjällä on lakien ohella
oikeudellisia ohjeita, jotka ovat julkaistut
hallinnollista tietä ja nämät asiat eivät kuulu d:n
valta-alaan. Istuntokausien väliaikana voidaan
julkaista lakeja ilman d:n myötävaikutusta sillä
ehdolla, että ne lähinnä seuraavana
istuntokautena esitetään d:n vahvistettaviksi. Luettelosta,
jossa määrätään, mitkä asiat duumaa koskevan
lain mukaan kuuluvat valtakunnan-d:n
käsiteltäviin, saamme tietää, että sen valta-ala ei ulotu
valtakunnan ulkopolitiikan asioihin ja sotaväen
ja laivaston hallintoa ja järjestystä koskeviin
määräyksiin. D:n oikeus valtakunnan
raha-asioiden tarkastukseen on rajoitettu, se kun ulottuu
vain muutamiin osiin kulunkiarviota. D. antaa
suostumuksensa ulkomaisten lainain ottoon,
mutta se ei voi tarkastaa näiden lainain ehtoja.
Sillä on aloiteoikeus lainsäädännössä, paitsi mitä
tulee perustuslakien muutoksiin ja kumoamiseen.
Näissä kysymyksissä aloiteoikeus kuuluu
hallitsijalle. Hallinnon toimien arvosteleminen ja
tarkastus voi tapahtua välikysymysten kautta. D.
kokoontuu joka vuosi ja lasketaan lomalle
hallitsijan käskykirjeen nojalla. Edusmiehet
nauttivat palkkaa (n. 4,000 rupi. vuodessa).
Edusmiehen persoonallinen koskemattomuus on turvattu ;
hänellä on oikeus vapaasti ja esteettömästi
lausua mielipiteensä eivätkä häntä sido valitsijain
antamat ohjeet eivätkä suhteet heihin.
Ryhtyessään toimeensa edusmiehet tekevät valan, jossa
puhutaan uskollisuudesta itsevaltiutta kohtaan.
Väestön eri luokat ovat d:n kokoonpanossa
edustetut seuraavasti: maatilanomistajia 35,s
kauppiaita ja teollisuuden harjoittajia 13,2 %,
virkamiehiä 7,2 %, pappeja 10,9 %, muilla aloilla
toimivia ylemmän sivistyksen saaneita henkilöitä
10,5 %, työmiehiä 2,3 %, talonpoikia 20,6 %.
Puoliteihin nähden (1909) edusmiehet jakautuvat
seuraavasti: oikeistolaisia 145, lokakuulaisia 153,
„kadetteja" 54, muita perustuslaillisen
valtiomuodon harrastajia 56, sosiaalidemokraatteja
20, „työläispuoluelaisia" (kansallissosialisteja)
13: siis hallitusta kannattavassa enemmistössä
258, oppositsionissa 141 edusmiestä. [,,Svod
zako-nov" t. I. osa 2 v:lta 1907, Miljukov, „Vuosikausi
taistelua", Sama, „Toinen duuma", Lazarevskij,
,,Murrosajan lainsäädännöllisiä asiakirjoja".]

5. Aroduuma (stepnaja duma),
burjaat-tien yhteiskunnallisia asioita hoitava
hallinnon-elin. [,,Svod zakonov", III, 2, asetus [-vierasheimoisista.]-] {+vierasheimoi-
sista.]+} A. I-m.

Duumviri, oik. d u o v i r i (lat. duo = kaksi,
ja ui> = mies), „kaksimiehet", muinoin Roomassa
ja muualla erinäisten virkamiesten nimitys. —
D. perduellionis 1. eapitales
tuomitsivat Rooman tasavallan vanhempina aikoina
toisinaan valtiorikoksista. — D. sacris
faciun-dis 1. saerorum, myöh. Quindecimviri
s. f., hoitivat Sibyllan (ks. t.) kirjoja. — D.
15. II. Painettu 2I/210.

i u r i d i c u n d o korkeimmat vuosittain valitut
kunnalliset virkamiehet roomal. siirtolais- ja
municipikaupungeissa, toimivat
kaupunginneu-voston puheenjohtajina, olivat ylimmät tuomarit
ja hoitivat kaupungin hallintoa. K. J. II.

Duur, mus. (< lat. diirus = kova). 1. D.-a
s-t e i k k o, 7-sävelinen sävelsarja, jossa on
asteen etäisyys 3:nnesta 4:nteen sekä 7:nnestä
8:uteen (eli seuraavan sarjan
l:seen) säveleen, mutta
muuten pelkkiä kokoasteita; esim.
c-duur-asteikko

2. D.-s o i n t u, kolmisointu, jonka kvintti on
,,puhdas" ja terssi on „suuri"; se esiintyy
ylä-sävelissä 4:n, 5:n ja 6:n
sävelen yhtymänä, esim.

Siten d.-sointu ilmenee
kaikkein luonnollisimpana ja
selvimpänä sointuyhtymänä; ja,
käytännössä onkin siinä
kaiken soinnullisuuden pohja.

3. D.-s ä v e 11 a j i, sellainen sävelten
keskinäinen suhtautuminen, että kaikki 3 pääsointua
(perussävelen, huippusävelen ja leposävelen)
ovat d.-sointuja, joten koko sävellaji saa
luontevan ja selvän yleissävyn.

Duur-nimitys on alkuaan tarkoittanut
ainoastaan nykyistä /i-säveltä, kun se merkittiin
kulmikkaalla, ,,kovalla" ( ^ d u r u m) merkillä
erotukseksi &:stä, jota merkittiin pyöreällä,
pehmoisella ( |p mölle) merkillä samalla
kohdalla nuottipintaa (vrt. B). Sittemmin
käytettiin näitä nimityksiä äänentapaamisessa
erottamaan eri heksakordeihin perustuvia sävelkul-

* L

kuja, joista toisessa (g a li e d e) oli -sävel

ja toisessa (f g a b e d) fr -sävel; edellinen
sävelkulku oli cantus durus, jälkimäinen
c a n t u s m o 11 i s. Vasta 17:unen vuosis.
keskivaiheilla nimitykset duur ja moll siirtyivät
nykyiseen käytäntöönsä. I. K.

Duvaldt
U-J, Gustaf (1845-96), lahjoittaja,
yleni Vaasan hovioikeudessa [-varakanneviskaa-liksi 1880, josta virasta parin vuoden päästä
erosi. D. testamenttasi runsaasti toista
miljoonaa markkaa yleisiin tarkoituksiin. Niinpä
Vaasan kaupunki ja kirkko saivat n. 7-800.000
mk. ja yliopisto 100,000 mk., joilla on perustettu
Duvaldtin stipendirahasto (ks. t.) ; niinikään
saivat useat kunnat ja yhdistykset häneltä
arvokkaita lahjoituksia. K. S.

Duvaldtin stipendirahastosta annetaan
nykyisin 10 apurahaa ä 250 mk lukukaudessa
varattomille ylioppilaille, katsomatta niihin
tiedekuntaan tahi osastoon kuuluvat, samoilla
perusteilla kuin n. s. valtionapurahoja. K. S.

Duvall [-a’-], ruots. vapaaherrallinen suku,
sen kanta-isä n. 1594 Skotlannista Ruotsiin
siirtynyt Albrekt Mac Dougall. — Johan Didrik
D. (1723-1801), vapaaherra, toimi sotilaana ja
liikemiehenä; oli hattupuolueen huomattavimpia
miehiä. 1786 valtiopäivillä maamarsalkkana
kunnostautui taitavana kuninkaan ja aateliston
välittäjänä, mutta 1789 hän oli vastustuspuolueen
johtajia aatelissäädyssä. K. S.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0245.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free