- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
451-452

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Duumviri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

451

Duvernoy—Dyadiikki

452

Duvernoy [dyvernuä’], George Louis
(1777-1855), ransk. luonnontutkija ja lääkäri,
v:sta 1827 eläintieteen ja vertailevan anatomian
professori Strassburgissa, v:sta 1832, Cuvier’n
seuraajana, Collège de Francen professori
Pariisissa. Tärkeimmät teokset: „Legons sur 1’histoire
naturelle des corps organisés" (1839-42), sekä
Cuvier’n „Lecons d’anatomie comparée"n uusi
painos (1835-45), jonka 5 viimeistä osaa hän
uudestaan muovaili. (J. A. W.J

Duvernoy [dyvernuä’]. 1. Henri Louis
C h a r 1 e s D. (s. 1820), ransk. laulunopettaja,
toiminut v:sta 1838 Pariisin konservatorissa,
julkaissut laulunopetus-oppijaksoja. Hänen
oppilainaan on ollut useita suomalaisia laulajattaria,
m. m. sisarukset Aino ja Irma Aclité. I. K.

2. Victor Alphonse D. (s. 1842), ransk.
pianisti ja säveltäjä, Pariisin konservatorin
opettaja; pani alkuun v. 1869 vakinaisia
kamarimusiikki-iltoja. 7. K.

Duveyrier [dyver]èf], 1. Anne Honoré
Joseph D. (1787-1865), salanimellä M é 1 e
s-ville tunnettu ransk. näytelmänkirjoittaja. Jo
1811 esitettiin menestystä saavuttaen hänen
näytelmänsä „L’onele rival". Hänen
tuotteliaisuutensa oli harvinaisen runsas, ja Scriben ja
BayardMn rinnalla hän oli Ranskan
suosituimpia teatterikirjailijoita. Hän on yhdessä avus
tajien kanssa kirjoittanut yli 300 näytelmää,
joista mainittakoon: ,,Frontin mari-gareon"
(1821), „Valérie"(1823), „L’ambassadeur"(1826),
„La chatte métamorphosée en femme" (1827),
„Zo6" (1830), „Le chalet" (1834), „Le lac des
fées" (1839), kaikki mainitut yhteistyössä
Scriben kanssa, ja, lisäksi yksin m. m.: „L’ermite"
(1820), „Le bourgmestre de Saardam" (1825),
„Le mariage impossible" (1828), „La séparation"
(1830), „Les vieux péchés" (1833), „La fille de
Figaro" (1843), „Les bijoux indiscrets" (1850),
„Monsieur Beauminet" (1854).

2. Charles D. (1803-66), ransk.
näytelmän-kirjoittaja, edellisen veli. Kirjoitti veljensä
kanssa näytelmät „Michél Perrin" (1834),
Clifford le voleur" (1832), „Faute de s’entendre"
(1838), „La meunière de Marly" (1841) y. m.

j. n-i.

Dux (lat., = johtaja), mus., fuugan teema ensi
esiintymisensä muodossa (vrt. Com es).

Duyse [döise]. 1. Pr u dens van (1804-59),
flaamilainen kirjailija, oli yksi
flaamilais-kan-sallisen liikkeen pääedistäjiä. Hänen ensimäinen
runokokoelmansa ilmestyi 1831, ja sitä
seurasivat „Vaderlandsche poezij" (1840), ..Natalia"
(1842), „ITet klaverblad" (1848),
„Dichterbespie-geling" (1850). D. on lisäksi kirjoittanut
draamoja ja historiallisia tutkielmia. Eepoksestaan
„.Jakob van Artevelde" (1859) ja
runokokoelmastaan „De Nazomer" hän sai belgial.
hallitukselta 5-vuotispalkinnon flaamil. kirjallisuudesta.
Bibliografian hänen teoksistaan julkaisi F. de
Potter (1861). [Micheels, „P. van D." (1893).]

2. FlorimoDd van (s. 1843), edellisen
poika, belg. juristi, säveltäjä ja
kansanlaulun-tutkija. I. K.

D.-vaunu (saks. D-wagen, lyh. sanasta
Durch-gangswagen), rautatievaunu, jossa on
läpikäytävä vaunun pitkittäissuunnassa.

Dvergit, kääpiöt, olivat muinaisten
skandinaavein käsityksen mukaan maan sisässä, rot-

koissa ja kivissä asuvia, päivänvaloa pelkääviä
olentoja. Ne olivat varsin taitavia kaikenlaisten
esineitten valmistamisessa, erittäinkin
takomisessa, ja heidän valmistamansa esineet omistivat
usein erityisiä, salaperäisiä ominaisuuksia. He
edustavat luonnon luovia, salaisia voimia.

K. G.

Dvina ks. Vienanjoki.

Dvinsk, Diinaburgin virallinen nimitys
— lujasti linnoitettu kaupunki Venäjällä,
Vitebs-kin kuvern., Väinäjoen varrella; 72,231 as.
(1897). Kulkukelpoisen joen ja rautateiden
risteyksessä ollen D. harjoittaa vilkasta
maalaistuotteiden ja puutavarain kauppaa sekä mylly-,
olut- ja tupakkiteollisuutta. — Saksalaisen
rita-riston perustama 1274, oli sittemmin Puolan
jakoon asti puolalainen linnoitus, eikä
ruotsalaisten enemmän kuin venäläistenkään onnistunut
anastaa sitä pitemmäksi ajaksi. V. 1627 valloitti
sen väkirynnäköllä Jaakko De la Gardie, v. 1655
marsalkka Lewenhauptin johdolla ruotsalaiset
sen uudelleen anastivat, menettääksensä sen
miehuullisen puolustuksen jälkeen seuraavana vuonna
venäläisille. E. E. K.

Dvorak [-rzäk], Anton (1841-1904),
böömi-läinen säveltäjä. Opiskeli Praagin
urkurikoulussa ja samalla elätti itseänsä viulunsoittajana
jossakin tusinasoittokunnassa. Pääsi 1862
alton-soittajaksi kansallisteatterin orkesteriin ja sai
1873 esitetyksi kuorolle ja orkesterille
säveltämänsä hymnin, jonka loistava menestys yhdellä
iskulla avasi hänen taiteilijauransa. Saatuaan
hallitukselta 5-vuotisen stipendin antautuakseen
yksinomaan sävellystyöhön, hän tuli pian
kuuluisaksi kotimaansa ulkopuolellakin. Brahms ja
Biilow tekivät voitavansa saattaakseen hänet
tunnetuksi. Kun hän oli ollut muutaman vuoden
sävellysopettajana Praagin konservatorissa,
kutsuttiin hänet 1892 New Yorkin
kansalliskonser-vatorin johtajaksi; mutta hän palasi 1895
takaisin entiseen tehtäväänsä ja tuli 1901 Praagin
konservatorin „taiteelliseksi" johtajaksi. — D:n
sävellystyyli on kansallis-tsekkiläistä, johon
myöhemmin liittyy myös Brahmsin vaikutusta.
Tlänen sävellyksiään on miltei joka lajia: niinpä
4 sinfoniaa ja 5 sinfonista runoelmaa, 8
jouhi-kvartettia ynnä muuta soitinmusiikkia, suuria
kuoroteoksia, joita etenkin Englannissa
suositaan, ja 9 tsekinkielistä oopperaa. 1. K.

Dvornik (ven.), talonmies, oli Moskovan
ruhtinaskunnan aikana jonkinlainen talonvartia ja
isännöitsijä; pajarien ja „pajarinlasten" täytyi
asettaa d:oita kaupunkitaloihin, kun itse eivät
asuneet niissä. Luostarien dvornikat olivat
nähtävästi talonpoikia, joille oli vuokrattu luostarin
maatalot. Myöskin oli raha-, tulli-, maja- ja
suo-lankeittotalojen dvornikoita eli vuokraajia.
Nykyään d. on talonmies, jollainen täytyy olla
jokaisessa kaupungintalossa. Hänet palkkaa
talonisäntä, mutta häntä ei saa asettaa toimeen ilman
poliisin hyväksymistä; hänen täytyy pitää
silmällä talonasukkaita, ilmoittaa heistä poliisille
ja yleensä olla poliisin apuna sekä järjestyksen
ylläpitämisessä että urkkimisessa. J. J. M.

Dyadiikki (kreik. dyadiko’s = kaksilukuun
kuuluva), lukusysteemi, jonka kantalukuna on 2.
Siinä ei tarvita muita numeroita kuin 0 ja 1.
Leibnitz otaksui väärin, että kiinalaisilla on
ollut d.-lukujärjestelmä, ja tahtoi vertauskuvalli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0246.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free