- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
455-456

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dyakisdodekaedri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

455

Dyer— Dynametri

456

varsinkin hänen uskonnollisissa maalauksissaan
on huomattavissa. Hän sai myöskin ajan tavan

__________mukaan valmistaa

mestarin luonnosten
perustalla muutamia
historiallisia
maalauksia. Vv. 1622-26
hän oleskeli Italiassa
tutkien etenkin
Tizia-nia ja maalaten
lukuisia muotokuvia.
Palattuaan
Antver-peniin hän sai
runsaasti tilauksia, sekä
uskonnollisia
maalauksia kirkoille ja

luostareille että
muotokuvia maansa
ylhäisille. Hänen
varsinainen loistokau-tensa alkoi kumminkin vasta v:sta 1632,
jolloin hän Kaarle I:n kutsua noudattaen siirtyi
Lontooseen kuninkaalliseksi hovimaalariksi.
Hänet korotettiin aatelissäätyyn, nai jalosukuisen
mutta köyhän hovineidin, Mary Ruthvenin,
ja Englannin hovin ja ylimystön tavattomasti
suosimana muotokuvamaalaajana hän pian hankki
itselleen sellaisen omaisuuden, että hän
ulkonaisenkin elämän loistossa ja hienoudessa saattoi
kilpailla kenen kanssa tahansa. —
Suurempien historiallisten sommittelujen alalla D. ei
pystynyt Rubensin kanssa kilpailemaan, ja
hänen uskonnollisistakin maalauksistaan —
tavallisimmat ovat ,,Ristiinnaulitseminen" ja „Itkevät
vaimot" — puuttuu voimaa ja draamallista
eloisuutta, mutta sen sijaan niissä on nuorekasta
suloa ja elegistä, joskus kyllä
sentimentaalistakin tunnelmaa. Muotokuvamaalaajana hän
sitävastoin on maailman suurimpia, yhdistäen
psykologiseen terävyyteen ja kuvatun luonteen selvään
käsittämiseen hienon väriaistin ja loistavan
maa-laustavan. Hänen ylimyksensä ovat täydellisiä
aristokraatteja sormenpäitä myöten ; juuri kädet
hänen tauluissaan ovat herättäneet melkein yhtä
suurta ihastusta kuin kasvotkin. Kun hänellä
oli aina paljon tilauksia, antoi hän tavallisesti
oppilaittensa luonnostensa mukaan maalata varta-

Van Dyck, Kaarle I:n lapset. Dresdenin galleriassa.

lon ja puvun ja itse hän sitten lisäsi kuvaan
pään ja kädet. Siksipä hän ehtikin lyhyen
elämänsä aikana valmistaa yli 200 muotokuvaa.
Kuvaava piirre hänen teoksissaan on taustan
sommittelu: saadakseen aikaan vaikuttavia
väri-vastakohtia hän asetti toiselle puolelle taulua
joko tumman komeasti kankailla verhotun seinän
tai runsaan läpinäkymättömän lehvistön ja sitä
vastaan kuvattavan henkilön, ja toiselle puolelle
kauas taaksepäin avautuvan näköalan
ilmak-kaine taivaslakineen. Hänen muotokuvistaan
mainittakoon kuuluisimmat: Kaarle I (paras
Louvressa), Kaarle I:n lapset (Torinossa ja
Dres-denissä), Sa.voijin prinssi Tuomas (Torinossa),
Filip Wharton (Pietarissa), Marie Louise de
Tassis (Wienissä) ja oma kuva (Firenzessä). —
Sitäpaitsi on D:ltä joukko eteviä
muotokuva-radeerauksia, n. s. „van Dyckin ikonografia".
[A. Michiel, „Van Dyck et ses élèves" (1881),
Jules Guiffrey, ,,Antoine van Dyck, sa vie et son
æuvre" (1882), H. Knackfuss, „Van Dyck"
(sarjassa Kiinstler-Monographien), Fierens-Gevaert,
„Van Dyck" (1904).] F. L.

Dyer ’ [daia], Thomas Henry (1804-88),
engl. historioitsija ja arkeologi, alk. kauppias,
antautui tutkimusmatkoille, kirjoitti m. m.
„An-cient Rome, its vicissitudes and monuments"
(1864), „History of the city of Rome" (1865 ja
myöh.), ,,Pompeji" (1867, 3 pain. 1875),
„An-cient Athens, its history, topography and
re-mains" (1873). " K. J. 77.

Diihring [dyrink], Eugen (s. 1833), saks.
filosofi ja taloustieteilijä, oli ensin virkamiehenä,
mutta ryhtyi 1860-luvun alkupuolella
opiskelemaan filosofiaa, luonnontieteitä ja
kansantaloutta; tuli 1864 filosofian dosentiksi Berliinin
yliopistoon ja toimi tässä virassa hyvin
innokkaasti senkin jälkeen kuin oli tullut sokeaksi,
mutta joutui sittemmin riitaan muiden
yliopis-tonopettajain kanssa ja menetti paikkansa 1877.
Filosofiassaan D. on A. Comten positivismin
kannalla ja väittää m. m. että kaiken todellisuuden
täytyy olla rajoitettu (määrätyn luvun laki) ja
että maailmalla on täytynyt olla määrätty
äärellinen alkunsa. Taloustieteessä D. liittyy
ame-riikkal. Carey’hin. D:n lukuisista teoksista
mainittakoon: „Kapital und Arbeit" (1865), ,,Der
Wert des Lebens" (1865), ,,Kritische
Grund-legung der Volkswirthschaftslehre" (1866), „Di<;
Verkleinerer Careys und die Krisis der
National-ökonomie" (1867), „Kritische Geschichte der
allgemeinen Principien der Meehanik" (1873),
,,Kritische Geschichte der Nationalökonomie und
des Socialismus" (1879), ,,Kursus der
National-und Socialökonomie" (1873), ,,Kursus der
Philo-sophie" (1875), „Logik und Wissenscliaftstheorie"
(1878), „Die Jtulenfrage", „Sache, Leben und
Feinde" (1882). J. F.

Düraichen, Johannes von (1833-94), saks.
egyptologi, Lepsiuksen ja Brugschin oppilas, oli
prof. Strassburgissa. Hän matkusti 1862-65 ja
1869 Egyptissä, tutki etupäässä ptolemaiolais- ja
roomalaisajan kirjoitus-järjestelmää, kieltä ja
temppelikirjallisuutta (Edfun ja Denderan
kirjoitukset) ja julkaisi suuren joukon arvokkaita
tutkimuksia. K. T-t.

Düna ks. Väinäjoki.

Dünaburg ks. V ä i n ä n 1 i n n a ja D v i n s k.

Dynametri (kreik. dynamis = voima, metron -

Yan Dyck.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0248.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free