- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
461-462

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Düring ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

461

Kirjailijana hän on jättänyt jälkeensä paitsi
tutkimuksia geometrian ja linnoitustaidon alalta
erittäin huomattavan teoksen ihmisruumiin
suhteista „Vier Biicher von menschlicher
Proportion" (1528). — V. 1840 paljastettiin
Nürn-bergissä hänen pronssinen, Rauchin muovailema
muistopatsaansa. Hänen talonsa on siellä
myöskin vieiä nähtävissä. [M. Thausing, ,,Dürer.
Gesehichte seines Lebens und seiner Kunst"
(2 p. 1884), A. Springer, ..Albrecht D." (1892),
II. Knackfuss, „Diirer" (1895)
Künstler-Mono-graphien sarjassa sekä A. Wölfflin, „Die Kunst
A. D:s" (1905). Hyvä huokeahintainen kokoelma
jäljennöksiä D:n teoksista on ,,Klassiker der
Kunst in Gesammtausgaben", Bd. IV (1904).]

F. L.

Diiring [dyrir]lc], Johan Kristofer von
(1695-1759), kreivi, ruots. sotamarski, syntyisin
vanhasta saksalaisesta aatelissuvusta, meni 1712
Ruotsin palvelukseen, otti osaa Stralsundin
puolustamiseen 1715, jolloin miehuullisen
esiintymisensä johdosta yleni everstiksi, ja Fredrikstenin
piiritykseen 1718; tuli 1743 kenraaliksi, 1751
kreiviksi ja sotamarskiksi, 1753 Tukholman
yli-käskynhaltijaksi. D. kuului alkuaan
hattujen-puolueeseen, mutta liittyi myssyihin, kun ei
hyväksynyt hattujen kevytmielistä sotapolitiikkaa,
jota vastaan hän taisteli 1741 valtiopäivillä;
myöhemmin hän taas lähestyi hattuja
kannattaen heitä heidän taistelussaan kuningasta
vastaan v. 1755-56 valtiopäivillä.

Dyrrachium [-a’-] ks. D u r a z z o.

Dys. . ., kreik. etuliite, merkitsee
vastenmielisyyttä, huonoutta, puutteellisuutta, vastaten usein
suomen etuliitettä epä-.

Dysartria (kreik. dys-, ks. t., ja arthron =
nivel), niveltymishäiriö; erilaisten taudintilojen
aiheuttama nivelen liikkuvaisuuden väheneminen
ja nivelen taivuttamisen vaikeutuminen.

M. O-B.

Dysenteria (kreik. dys-, ks. t., ja enteron =
suoli) ks. Punatauti.

Dysfagia ks. D y s p h a g i a.

Dyskrasia (kreik. dyskrasi’a - huono
sekoitus), vanhan käsityksen mukaan ruumiin
nes-teitten, veren viallinen kokoomus, ja siihen
perustuva taudillinen yleistila; nykyään miltei
samaa merkitsevä kuin d i a t e e s i. M. O-B.

Dyslalia (kreik. dys-, ks. t., ja lali’a = puhe),
ulkonaisten puheneuvojen vialliseen
kehittymiseen tahi vaillinaiseen harjoittelemiseen
perustuva epäselvä puhunta. M. O-B.

Dysmenorrea (kreik. dys-, ks. t., mén =
kuukausi, ja rhein = vuotaa), kipujen seuraamat
kuukautiset, johon asiantilaan syyt saattavat olla
kovin erilaiset (emä- ja munasarjataudit).

M. O-B.

Dyspepsia (kreik. dys-, ks. t., ja peptcin =
sulattaa), ruoansulatushäiriö; esiintyy hyvin
tavallisena ilmiönä useassa kroonillisessa vatsa- ja
äuolitaudissa. M. O-B.

Dysphagia (kreik. dys-, ks. t., ja phage’in =
syödä), nielemishäiriö; kaikkien niitten tilojen
yhteinen nimitys, joissa nieleminen on syystä
tai toisesta, kipujen, mekaanisten esteiden,
nielu-lihasten lainautumisen y. m. vuoksi vaikeutunut
tai jotenkin häiriintynyt. M. O-B.

Dyspnoe (kreik. dyspnoia), hengityksen
vaikeutuminen. vrt. A p n o e.

462

Dusseldorf. 1. Hallitusalue Preussissa,
Reinin-maakuntien pohj. osassa, 5,473 km3, 2,989,243
as. (1905). — 2. Yllämainitun hallitusalueen
pääkaupunki hedelmällisessä seudussa, lähellä
sitä paikkaa, missä Düssel laskee Reiniin,
253,274 as. (1905). Kaupungissa erotetaan
Düsselin pohjois-rannalla oleva Altstadt
kaitai-sine mutkikkaine katuineen, uudet
kaupunginosat Karlstadt, Neustadt, Friedrichsstadt,
Kö-nigsstadt, Pempelfort, Unterbilk, Oberbilk,
Flin-gern, Derendorf sekä 8 etukaupunkia.
Huomattavimpia rakennuksia ovat vanha linna,
hallitusrakennus (aikaisemmin jesuiittakollegio),
raatihuone, postirakennus, asemarakennus,
taideyhdistyksen talo „Malkasten", taideakatemian
talo, goottil. Pyhän Lambertin kirkko,
Maksimi-lianin kirkko, 8:nnelta vuosis. oleva Martinin
kirkko ja uusi goottil. Marian kirkko. Lukuisista
tärkeistä sivistyslaitoksista mainittakoon
vaaliruhtinas Kaarle Teodorin 1767 perustama
taideakatemia, joka on saanut täällä oman
maalaus-taiteellisen koulun kehittymään, taulukokoelma
(v:lta 1846), joka etupäässä käsittää
nuorempien diisseldorfilaisten taiteilijain teoksia,
kirjasto (50,000 nid.), observatori, kasvi- ja
eläintieteellinen tarha, taideteollisuuskoulu,
musiikki-konservatori, 2 teatteria y. m. D. on myös
tärkeä teollisuuskaupunki harjoittaen etupäässä
rauta- ja puuvillateollisuutta sekä pianojen,
nahkatavarain ja kemiallisten tuotteiden
valmistusta, ja sen liike on vilkas varsinkin Reinillä,
jonka kautta se on laivayhteydessä Euroopan
tärkeimpien satamakaupunkien kanssa. — D.
mainitaan ensikerran 1159. Kaupunginoikeudet
se sai 1288 ja tuli 1348 Bergin herttuain
asuinpaikaksi. V:sta 1624 se oli Pfalz-Neuburgin
kreivien, v:sta 1685 Pfalzin vaaliruhtinasten
asuinpaikkana. V:sta 1806 se oli Bergin
suuri-herttuakunnan pääkaupunkina ja joutui tämän
mukana Preussille 1815. V. v. F.

Düsseldorfin taideakatemian
perusti 1767 vaaliruhtinas Kaarle Teodor ja öillä
on 1800-luvulla ollut useita eteviä opettajia,
m. m. Peter Cornelius, Wilhelm von Schadow,
F. Th. Hildebrandt, C. F. Lessing, J. W.
Schirmer sekä veljekset Andreas ja Oswald
Achenbach. Kun Cornelius 1820-luvun alussa muutti
Müncheniin, tuli Schadow hänen jälkeensä
akatemian johtajaksi. Hänen aikanaan Dusseldorf
kohosi yhdeksi Saksan huomattavimpia
taidekeskuksia, silloin alkoi düsseldorfilaisen koulun
mahtava vaikutus Saksan ja noin vuosisadan
puoliväliltä myöskin pohjoismaiden taiteeseen;
tätä vaikutusta kesti melkein puoli vuosisataa
aina siihen asti kuin realistinen taidekäsitys
Ranskassa 1870-luvulla murtautui läpi.
Diis-seldorfissa harjoitettiin erityisesti kahta
maalaustaiteen alaa: laatukuva- ja
maisemamaalausta. Corneliuksen kylmän, kuivakiskoisen ja
värittömän monumentaalitaiteen sijaan
Schadow asetti oppilailleen vaatimuksen, että taiteen
tuli herättää tunteita, ja että taiteilijan tuli
osata maalata. Väri pääsi taas oikeuksiinsa.
Klassillisten aiheiden asemasta niitä ruvettiin
etsimään ritari- ja kansansaduista sekä
myöhemmin pikkukaupungin porvariston ja maaseudun
rahvaan elämästä sekä ympäröivästä luonnosta.
Siten on düsseldorfilaisessa taidekäsityksessä
sekä romanttisia että realistisia piirteitä, enem-

Diiring—-Diisseldorf

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0251.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free