Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Düring ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
463
Dyster—Dzagga
464
män kumminkin edellisiä. Laatumaalauksessa
pantiin pääpaino aiheen runollisuuteen, s. o. sen
tuli herättää katsojassa joko liikuttavan
sentti-menttaalisia tai hyväntahtoisen humoristisia
tunteita. Yksityiskohtiin tehtiin kyllä luonnoksia
ulkona mutta itse teos sommiteltiin ja maalattiin
työhuoneessa sovinnaisten ohjeiden ja sääntöjen
mukaan. Samoin meneteltiin
maisemamaalauksessakin. Sen tehtävänä oli esittää luontoa
parannettuna, ihannoittuna. Sehadowin
johtaja-aika (v:een 1859) on D:n koulun varsinainen
loistoaika. Suurimman merkityksensä
pohjoismaiden taiteeseen nähden se saavutti kumminkin
sen kautta, että tähän kaupunkiin asettui pitkiksi
ajoiksi asumaan kaksi etevää norjalaista
taiteilijaa, historia- ja laatukuvamaalaaja Adolf
Tidemand (1814-76) ja maisemamaalaaja Hans Gude
(1S25-19Ö3). Näiden maineen houkuttelemina
alkoi 1850-luvun alkupuolelta lähtien yhä useampia
pohjoismaalaisia taiteilijoita ohjata
opintomatkansa Düsseldorfiin. Niinpä ovat
suomalaisistakin vanhemman polven maalaajista melkein
kaikki —■ W. Holmberg, E. J. Löfgren, Hj.
Munsterhjelm, B. Lindholm, Th. Waenerberg,
Fanny Churberg, F. Ahlstedt, A. Liljelund, K. E.
Jansson y. m. — opiskelleet Düsseldorfissa.
F. L.
Dyster, Benjamin (k. 1730), seikkailija,
oli nimismiehen poika Lappeelta ja sotaväessä
palvellut. V:n 1715 seuduilla hän oleskeli Riiassa
keksityllä aatelisella nimellä „von Diisterstern"
ja meni siellä naimisiin. Uudenkaupungin
rauhanteon jälkeen D. 1724 lähti Tukholmaan, jossa
vaati takaisin omaisuutensa ja ajutantinarvonsa,
jotka muka oli häneltä viety, ja rupesi, kun
näillä hankkeilla ei näyttänyt olevan
menestystä, sanomaan itseänsä Kaarle XII:ksi, joka
ei ollutkaan kuollut, vaan erityisten syiden takia
piileskellyt. Tutkintoon otettuna D. tuomittiin
seisomaan kaakinpuussa Tukholman torilla ja
sitten mielipuolena pidettäväksi Danvikin
hul-luinhuoneessa, jossa kuoli. [J. R. Aspelin, ,,B. D.",
Kirj. kuukauslehti 1869.] K. G.
Dysuria (kreik. dysurVa), vaikeutunut tahi
kipuja synnyttävä virtsanheitto; myöskin
virtsa-pakko.
Dytiscidae ks. Sukeltajat.
Diitsch [dylsj, Georg (1857-91), ven.
orkesterinjohtaja; johti vrsta 1889 Pietarin
konserva-torin orkesteriluokkaa ; keräsi 1886
Pohjois-Venäjältä arvokkaan kansansävelkokoelman (julkaistu
1894 Iveis. maantieteellisen seuran
kustannuksella) . I. K.
Dyveke (holl., = pikku kyyhky), Kristian II:n
rakastajatar (1491-1517), Hollannissa syntyneen
naisen, Sigbritin, tytär. V. 1507 äiti „möi"
tyttärensä silloiselle prinssi Kristianille, jota äiti
ja tytär seurasivat ensin Osloon ja sitten,
Kristianin tultua kuninkaaksi, Kööpenhaminaan
(1513). D:n hellä suhde Kristianiin jatkui
senkin jälkeen kuin kuningas (1515) oli nainut
prinsessa Elisabetin. Tanskan aateli oli
harmissaan Sigbritin suuresta vaikutusvallasta
kuninkaaseen. D. kuoli äkkiä 1517. Kuningas
epäili, että hänet oli myrkyttänyt
linnanpääl-likkö Torben Oxe, ja mestautti tämän. Useat
kirjailijat ovat käsitelleet D:n elämäntarinaa,
esim. Adolf Paul draamassaan ,,Kung Kristian
II" (esitetty Helsingissä).
Dyyni (ransk. dune). Dyyneiksi sanotaan
aavikoitten sekä avoimien, matalain rannikoiden
lentohietakasaumia. Säännöllisimpinä ne ovat
Dyynejä.
kaarimaisen selänteen muotoisia, kupera puoli
vallitsevaa tuulta kohti. Dyyni syntyy siten,
että tuuli kasaa hietaa kinokseksi ja tuo tähän
yhä uutta hietaa, joka asettuu osittain dyynin
päälle, osittain sen suojapuolelle. Suurimmat
rannikkojen dyynit saattavat kasvaa aina 100 m:n
korkuisiksi, mutta aavikolla ne ovat usein vielä
korkeampia. Koska tuuli irroittaa hietaa
vasta-sivulta ja kasaa sitä suojasivulle, joutuu dyyni
liikkeelle, jos joku tuulen suunta on muita
yleisempi tai voimakkaampi. Rantadyynit
kulkevat merestä maalle päin. Ne aiheuttavat usein
vahinkoja, peittäen viljelyksiä, jopa joskus
rakennuksiakin. Ainoa keino tätä vastaan on kasveja
kylvämällä kiinnittää lentohieta. — Suomessa on
dyynejä monin seuduin sisämaassakin, etenkin
Lapissa. Useimmissa on hieta metsän ja
kasvullisuuden sitomaa. Rantadyynejä on enimmän
Karjalan kannaksen sekä Pohjanmaan
rannikoilla. P. E.
Dzabalpur ks. Jabalpur.
Dzagga, bantuneekereihin kuuluva heimo, ja
sen asuma maa Saksan Itä-Afrikassa, Kiliman-
Dzagga-maja.
dzaro-vuoren eteläisellä rinteellä. Ilmanala on
terveellisimpiä tässä Saksan siirtomaassa, ja
vil-jelysmahdollisuudet eurooppalaisille muutenkin
hyvät, mutta maa on dzaggain käsissä, joilta se
ei ole riistettävissä. D:t (1. w a d z a g g a t)
ovat sotaisia ja lahjakkaita; maanviljelys ja
karjanhoito kukoistavassa tilassa. Maanviljelys-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
