- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
485-486

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ecuador ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

4S5

Ecuador

48(5

minnassa oleva tulivuori — A 1 t a r 5,405 ra,
C a y a in b e 5,840 m, Antisana 5,756 m, C
o-t o p a x i 5,943 m ; läntisessä jonossa P i c h i
n-c h a 4,787 m, I 1 i n i z a 5,305 m sekä
Chimborazo 6,310. Ikuisen lumen raja on keskim.

Ecuador, Antisana-vuori.

4,750 m korkealla; 16 E:n vuorenhuippua sen
peitossa. Joet Kordillieerien itäpuolella kuuluvat
Amazon-alueeseen (ks. t.) ; länsipuolella ne ovat
lyhyempiä mutta usein vesirikkaita.
Mainittakoon G u a y a s, kulkukelpoinen, E:n valtasuoni,
siihen suupuolessa yhdistyvä D a u 1 e, laskien
Guayaquil-lahteen, sekä pohj. Esmeralda s.
E:n ilmasto vaihtelee luonnollisesti
korkeussuhteiden mukaan. Rannikolla, alankomaalla, on
vuotuinen keskilämpö + 25 —- + 27° C, — kylmä
rannikkovirta alentaa hiukan tämän
päivän-tasaajaseudun lämpöä. Sademäärä on rannikolla
etelässä alhainen, mutta sisämaassa vallitsevat
alituiset troopilliset sateet. Quitossa, 2,850 m yi.
merenp., on lämpömäärä + 13,i° C, Antisanalla,
4,060 m korkeudessa, + 4.9° C. Sade tulee täällä
ajoittain lumena, rakeina tai sumuna, tehden
ilmaston koleaksi. Itäisen alangon ilmasto on
sama kuin Länsi-Brasiliassa. Kasvikunta
vaihtelee ilmaston mukaan. Troopillinen
metsä-kasvullisuus vallitsee 1,300 m korkeuteen, paitsi
kuivalla rannikko-arolla, jossa on erämaa- ja
arokasvullisuutta. Yleisiä ovat palmut, joista
on mainittavin norsunluupalmu (Pliytelephas
macrocarpaj sekä m y r 11 i-1 a j i t.
Runsas-kasvuinen on myös subtrooppinen alue 1,300-3,400
m korkeudella, käsittäen saniaismetsiä,
bambu-tiheikköjä, vahapalmuja (Ceroxylon andicola),
kiinapuita (Cincliona), harveten ja köyhtyen
ylempänä, kunnes 3,400 m seuduilla puu- ja
pen-snskasvullisuus vähitellen häviää. Ainoastaan
valkovillainen, hartsirikas Culcitium viihtyy
tällä n. s. P ä r a m o-alueella yrttien ja ruohon
seassa. Eläinkunta kuuluu alangolla
neo-trooppisen vyöhykkeen brasilialaiseen
ala-osastoon, vuorilla taas se on samanlainen kuin
Andeilla yleensä. — Asutus on harva,
asukasluku epävarma, n. 1,272,000, johon lisäksi arviolta
200,000 villiä intiaania, siis n. 4 henkeä km;:llä.
Asukkaista on neekereitä n. 10,000, jotka asuvat
rannikolla, eurooppalaisia 50.000, loput puhtaita
tai sekarotuisia puolisivistyneitä intiaaneja.
Rannikkoheimot ovat hajaantuneempia, sekaan-

tuneempia, mutta myös sivistyneempiä ja
vapaa-mielisempiä kuin heidän vuoristolaisveljensä,
joiden haluttomuus
säännölliseen
työhön ja
paikoitellen maa-orjuutta
muistuttava asema
tekee heistä
vähemmin sivistyskykyisen aineksen.
Itä-E:n villeistä
heimoista mainittakoon monessa
suhteessa ominaisuuksiltaan etevät
Ji-varo- ja
Zaparo-heimot. Rannikolla
Esmeraldan
aarniometsissä on
säilynyt alkuperäisenä
pieni Cayapo-heimo.
-— Puhekielenä 011
espanja ja ketsuan
(ks. t.) sekakieli.
Uskonto on
roomal.-katolinen. Sivistys
on alhainen, vaikka
onkin olemassa
yliopisto Quitossa ja
useita oppilaitoksia.

Valtiomuoto on tasavaltainen, ja
äänioikeus on kaikilla kirjoitus- ja lukutaitoisilla
kansalaisilla; he valitsevat presidentin, jolla on
toimeenpanovalta, sekä senaattiin ja
edustaja-kamariin jakautuvan kongressin, jolla on
lainsäädäntövalta. Hallinnollisesti maa on jaettu 17
maakuntaan, joiden kunkin etunenässä on
kuvernööri. Quitossa on ylimmäinen oikeushovi,
sitäpaitsi on viidessä muussa kaupungissa ylioikeus.
V:sta 1902 on olemassa yleinen asevelvollisuus;
vakinainen sotajoukko käsittää n. 4,380 miestä,
laivastossa on n. 180. — Raha-asiat ovat kauan
olleet rappiolla, mutta ovat nyt paranemaan päin.
Rahayksikkönä on s u c r e = 4,98 Smk, mutta
yleisesti käytetään paperirahaa, jolloin sucre = 2 Smk.
Valtion tulot olivat v. 1907 n. 12, menot n. 15
ja velka n. 18 milj. sucrea. — Vaikea liikeyhteys
sisämaahan, pääoman, yritteliäisyyden sekä
sopi-vain työvoimain puute ja rauhattomat
valtiolliset olot ehkäisevät taloudellisen elämän
kehitystä. Karjanhoito, joka vuori-alueella on
pääelinkeinona, on aivan alkuperäisellä kannalla,
sen tuotteet huonoja, ainoastaan nahkaa saadaan
täältä vientiä varten. E:n pää-viljalajien,
maissin, vehnän ja ohran viljelys ei tuota riittävästi
oman maan tarpeisiinkaan. Peruna kasvaa
villinä ja on maissin rinnalla tärkeä ravintokasvi.
Läntisellä alangolla ovat kaakaon, kahvin,
sokerin, banaanin sekä myös puuvillan ja tupakin
viljelysmahdollisuudet hyvät ja. niistä
saadaankin tärkeimmät vientitavarat. Rikkaista
metsän-aarteista käytetään hyväksi vain jossain määrin
norsunluupähkinöitä, kautsua, bambua,
mainioita rakennuspuuaineksia sekä Carludovica
pulmat an kuituja, joista panamahattuja
valmistetaan. Vuorityö on mitätön: hiukan kultaa,
hopeaa y. m. louhitaan eteläisessä vuoristossa.
Teollisuus on vasta aivan alullaan ja rajoittuu
G u a y a q u i 1-kaupunkiin (n. 50-70,000 as.)



Quiton intiaani.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0263.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free