- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
491-492

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Edelfelt, Albert Gustaf Aristides

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

489

Edelfelt

491

maanäyttelyssä 1889 sai yhden harvoja suuria
kunniapalkintoja (1887, Ateneumissa, Suomen
valtion tilaama). Näistä täysin naturalistisista
ja vaalean hohtavassa päivänvalossa maalatuista
tauluista eroavat E:n 1890-luvulla maalaamat
kansankuvat siten, että niissä on lämpimän
pehmyttä valohämyä ja koloristista pyrkimystä,
niinkuin esim. tavallista enemmän tunteellisuutta
ilmaisevassa taulussa „Suru" (1894) ja tämän
alan viimeisessä, verrattain koristeelliseen tapaan
käsitellyssä isossa maalauksessa ,,Uloimmassa
saaristossa" (1898, molemmat Antellin
kokoelmissa). Suomen taiteessa 1890-luvun vaiheilla
tapahtunut käänne naturalistisesta
todellisuustai-teesta tyylittelevään. romanttisesti
mielikuvitukselliseen ja isänmaalliskansallisempaan suuntaan,
joka selvimmin tulee esiin E:n vastakohdassa
Gallén-Kallelassa, esiintyy E:ssä ainoastaan niin,
että kuvien sisällys alkoi nyt jälleen kiinnittää
hänen mieltään, ja vähitellen hän palasi takaisin
lähtökohtaansa, kotimaisten historia-aiheiden
kuvaamiseen. Tämän kehityskauden
maalauksista mainittakoon „Kristus ja Mataleena" (1890,
Ateneumissa), joka on maalattu Kantelettaren
mukaan saks. Fr. v. Uliden vaikutuksen
perustalla, ,,Porilaisten marssi" (1892), Jeesus-lasta
kumartavia paimenia esittävä alttaritaulu
Vaasan kirkossa (1893-94), ,,Neitsyt Maaria
ruusutarhassa" (1S96) ja Vibelitis tuomaripöytänsä
ääressä (1899). Yliopiston julistamassa
kilpailussa seinämaalausten laatimisesta sen
juhlasaliin, E. sai 1891 ensimäisen palkinnon
kolmiosaisella kuvallaan „Turun akatemian
vihkiäis-saatto 1640", joka kankaalle öljyvärillä
maalattuna oli valmiina määräpaikallaan 1904. Tämä
kuva, jossa E. sekä ihmisenä että taiteilijana
näyttäytyy kaikessa suuruudessaan, on hänen
isoiu historiamaalauksensa: mahtavan
monumentaalinen, mainio ajankuvaus, vaikuttava syvästi
sointuvalla värityksellään, piirustuksensa
kiinteydellä, eheällä sommittelullaan ja tyylitellyllä
yksinkertaisuudellaan, täynnä taiteilijan ylevän
hengen ylpeätä, hillittyä ja ylhäistä
isänmaallista innostusta. Elämänsä toisenkin suurtyön
E. on tehnyt isänmaallisen taiteen alalla,
,,Vänrikki Stooiin tärinäin" kuvitukset (1897-1900),
joissa hän selväpiirteisellä ja huolellisella
tyylillään ilmaisee Runebergin hengen mukaista
aatteellisuutta ja tunnetta. E:n kuvittamia ovat
myös Runebergin ,,Joulu-ilta" (1876) ja ,,Kuningas
Fjalar" (1895) sekä C. Snoilskyn runokokoelma
,,Svenska bilder" (1894) ja Selma Lagerlöfin
,,Aarne herran rahat" (1904), joissa molemmissa
viimemainituissa kuvitus on taiteellisesti
huo-mattavinta. Tämän lisäksi on E:ltä kuvituksia
ja kynäpiirustuksia Topeliuksen satukirjoissa,
teoksessa „Suomi 19:nnellä vuosisadalla" ja
Hollannissa julkaistussa loistoraamatussa ,,Biblia
sacra". — Maisemamaalaus liittyy E:llä
useimmiten henkilökuvaukseen kuten esim. isossa,
hienossa laatukuvassa „Luxembourgin puistossa"
(18S7. Antellin kokoelmissa). E:n varsinaiset
maisemat, joita on moniaita sangen oivallisia
sekä Pariisin että Helsingin ja Porvoon
lähistöltä, eivät yleensä vedä vertoja hänen
henkilö-maalauksilleen, saati muotokuvilleen.
Muotokuvaajana E. onkin, lukuunottamatta taiteemme
ensialkajista G. W. Finnbergiä, maamme
ensi-mäinen voimakas kyky. Terävällä, objektiivi-

sella ja levollisella katseellaan hän saa varmasti
esiin ruumiillisen ja henkisen näköisyyden,
suuren sivistyksensä ja ihmistuntemuksensa avulla
hän älykkäästi havaitsee ulkonaisen ja sisäisen
luonteen, asettaen mielellään henkilönsä heidän
elämäntointaan kuvaavaan ympäristöön. L.
Pasteur laboratorissaan (1885) on E:n kaikista
kiitetyimpiä muotokuvia ja hänen
nuoruuden-aikansa ensimäinen kuuluisa mestariteos, josta
hän 1886 sai Ranskan kunnialegionan ristin ja
jonka Ranskan hallitus osti Sorbonneen
Pariisissa. E:n muita julkisen elämän alalta
tunnettujen henkilöiden muotokuvia ovat m. m.
porva-rissäädyn puhemies J. Kurtén (1889,
Säätytalolla), tri P. Roux esitettynä oppisalissaan
(1895, E:n lahjoittama Pasteurin laitokseen
Pariisissa, kaksoiskappale Turun museossa),
laulajatar Aino Ackté-Renvall näyttämölavalla
(1901, Antellin kokoelmissa), prof. J. W.
Runeberg sairasvuoteen ääressä (1902) ja prof.
R. Kajanus soittokuntansa keskellä (1905,
molemmat viimemainitut Ateneumissa).
Yksityis-laatuisemmista muotokuvista ovat
huomattavimpia taiteilijan äidin sielukas kuva (1884),
taiteelliselta käsitykseltään mitä suurenmoisin
vanhan runonlaulajattaren Larin Parasken kuva
(1893, kolme kpp., yksi Viipurin museossa)
sekä sirosti ja tyylikkäästi maalattu nti Elsa
Lindberg(1898, Ateneumissa). Ollen ylhäisöpiirien
suosima muotokuvaaja, E. on maalannut 1881-82
ryhmäkuvia keisari Aleksanteri III:n ja
suuriruhtinas Vladimirin lapsista, 1885 ruhtinatar
DemidofF San Donaton, 1891 Ruotsin prinssi
Kaarlen, 1894 Tanskan prinsessa Marian, 1896
keisari Nikolai II:n, 1903 Saehsen-Meiningenin
perintöprinsessan Charlotten muotokuvat y. m.
—- Viime vuosinaan E. harjoitti maalauksensa
ohella etsaustaidetta ja laati 1901 piirustuksen
ikkunalasimosaiikkia varten Uusmaalaisen
osakunnan taloon Helsingissä.

E. on Suomen nuoressa taiteessa ensimäinen
suurta huomiota herättänyt kyky. Niin
lahjakkaita kuin hänen edeltäjänsä, kuten etenkin
W. Holmberg, olivatkin, kohoaa E. heitä
verrattoman paljon korkeammalle
monipuolisuudellaan ja kehitetymmällä taidollaan. E. vaikuttaa
meidän oloissamme aivan kuin ilmiö, joka yht’
äkkiä saavuttaa mestaruuden, joka ei ole,
niinkuin entiset maalarimme, yksinomaan esim.
maisema- tai henkilömaalaaja, vaan liikkuu
kaikilla maalaustaiteen aloilla yhtä suurella
helppoudella ja joka, freskomaalausta
lukuunottamatta, hallitsee kaikkia tekotapoja. E:n taide
merkitsee Suomen taiteen täys-ikäiseksi
tulemista ja astumista ulos maailman kilpatanterelle.
Saattamalla taiteemme yhtämittaiseen
kosketukseen Euroopan kanssa ja johtamalla sen
uudenajan taiteen kotimaan, Ranskan, yhteyteen, hän
antaa alun sen aavistamattoman virkeälle
elpymiselle. — Ulkomaiden taiteeseen verrattuna E.
ei ollut uutta luova taiteilija eikä minkään uuden
suunnan perustaja, vaan hän oli
vastaanottavainen ulkomaisille vaikutuksille. Mutta näiden
vaikutustensa, uusien taideaatteiden ja
teknillisten uudistusten levittäjänä ja välittäjänä hän
oli meidän taiteessamme esitaistelija,
tienraivaaja, ja hänellä oli täällä johtajan asema, joka
ainakin yhtä paljon kuin hänen taiteeseensa
perustui hänen loistavaan persoonallisuuteensa,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0266.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free