- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
493-494

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Edelfelt, Albert Gustaf Aristides - Edelheim ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

493

Edellieim—Edelsköld

494

esiintymiskykyyn ja harvinaisen etevään
puhuja-lahjaan. Ensimäisenä ulkoilmamaalarinamme hän
oli täällä kuolemaansa saakka ransk.
naturalistisen koulun lahjakkain edustaja. Vaikka hän
olikin impressionismin ihailija, niin hän
kuitenkin ylimyksellisen maltillisen luonteensa mukaan
karttoi äärimmäisyyssuuntia ja seurasi
Bastien-Lepagen tasapuolista taidetta. Myöhemmin hän
myös sai vaikutusta tansk. Kröyeriltä. joka
pohjoismaisista taiteilijoista on hänen lähin
hengenheimolaisensa. E. on objektiivisen asiallinen,
hienon hillitty naturalisti ja E:n vahvimpana
puolena on, niinkuin 011 sanottu, ,,pikemmin
hänen älykäs ymmärryksensä ja hänen
muodollinen ilmaisukykynsä kuin mielikuvitus ja tunne".
Osoittaen aina harvinaista innostusta, työnhalua
ja kehityskykyä, hän on tuotannossaan
tavattoman runsas, jopa niinkin, että hän ei ole voinut
välttää epätasaisuutta teostensa taiteellisessa
laadussa. Suvultaan, sivistykseltään ja
äidinkieleltään kuuluen maamme ruotsalaiseen
väestöön, jota hän taiteessaan ensi sijassa esitti, hän
oli taidekasvatukseltaan ranskalainen ja
kosmopoliitti, mutta sielultaan ja hengeltään hän oli
Suomen kansalainen ja mitä lämpimin
isänmaanystävä.

Enemmän kuin kukaan suom. taiteilija E. sai
osakseen kunnianosoituksia. Edelläsanotun lisäksi
mainittakoon, että hän 1884 valittiin Tukholman
ja Kööpenhaminan ja 1893 Pietarin
taideakatemian jäseneksi, nimitettiin 1889 Ranskan
kun-nialegionan upseeriksi ja 1901 sen komendööriksi
ja oli 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä
Suomen taideosaston komissario sekä kuului tämän
näyttelyn kansainväliseen taidejuryyn. E. oli
1895-1904 Taiteilijaseuran ja syksystä 1903
kuolemaansa asti Suomen taideyhdistyksen
puheenjohtajana. Ritaristo ja aateli valitsi E:n 1900
Antellin kokoelmain valtuuskunnan jäseneksi. —
E:n tauluista julkaisi J. J. Tikkanen 1905-06
jäl-jennöskokoelman. E:n jälkeenjättämiä
kirjoitelmia, etupäässä taiteen alalta, julkaisi T.
Söderhjelm nimellä „Hvad Albert Edelfelt skrifvit"

[Jae. Ahrenberg, ..Albert Edelfelt" (1902) ja
elämäkerrallisia tietoja (vastaväittelyä
herättäneessä) kirjassa ..Människor som jag känt"
(1908) ; K. Flodin ja P. Nordmann, „Albert
Edelfelt" (1905) ; G. Strengell, „Albert E." (Valvoja
1904), „Suomalaisia taiteilijamestareita" (1906)
ja J. J. Tikkanen, „Albert Edelfelt" (,,Oma maa"
IV (1909).] E. R-r.

Edellieim /e-/. 1. Fredrik Wilhelm E.
(1770-1833), lakimies, Porvoon piispan Paul
Erotuksen poika. Tuli ylioppilaaksi Turkuun 1787,
palveli virastoissa Tukholmassa ja Suomessa,
nimitettiin Karjalan laamannikunnan
laamanniksi 1803. Talonpoikaissäädyn vaalin johdosta
hänet kutsuttiin hallitusneuvoston (sittemmin
senaatin) oikeusosaston jäseneksi. Aateloitiin
1817 ja otti nimen E., tuli 1819 joenperkaus- ja
kanavatyön johtokunnan jäseneksi ja 1827 tod.
valtioneuvokseksi. Senaatin jäsenenä E. oli
itsenäinen vakaumuksen mies. Suurta huomiota
herätti varsinkin hänen miehekäs menettelynsä,
kun kenraalikuvernööri Zakrevski Aleksanteri
I:n kuoleman jälkeen 1825 tahtoi pakottaa
senaattia vannomaan uskollisuudenvalaa
suuriruhtinas Konstantinille Venäjällä käytetyn
valakaa-van mukaan, jossa hänet tunnustettiin itseval-

taiseksi hallitsijaksi. E:n kieltäytymisen takia
täytyi valanteko-toimitus keskeyttää; hän pysyi
lujana mielipiteessään, vaikka Zakrevski 111. 111.
uhkasi lähettää hänet Siperiaan. Vihdoin saapui
sana Konstantinin luopumisesta, ja saatiin
vannoa uskollisuudenvala Nikolai I:lle Suomessa
käytetyn valakaavan mukaan. G. R.

2. A 11 n a Christina Charlotta E.
(1845-1904), kirjailija, edellisen pojantytär,
ensimäinen sanomalehtialalla toiminut suomalainen
nainen. E. oli v. 1886 ,,Finland" lehden
toimituksessa ja 1887 vapaakirkollisen ,,Finska
Vecko-bladefin päätoimittajana; julkaissut
sanomalehdissä muutamia novelleja.

Edelinck [c-], Gérard (1640-1707),
flaamil.-ransk. vaskenpiirtäjä, kuuluu tämän taidealan
suurimpiin mestareihin. E. opiskeli ensin
syn-tymäkaupungissaan Antverpenissä ja muutti
1666 loppuiäkseen Pariisiin, jossa hän oli
Ludvik XIV:n vaskenpiirtäjä ja v:éta 1677
taideakatemian jäsen. Pariisissa hän Fr. de Poilly’n
johdolla saavutti hienon ranskalaisen esitystaidon,
johon hän osasi yhdistää alankomaalaisen
tekotavan reippauden ja tuoreen käsityksen.
Erityisesti E. piirroksissaan — niitä 011 n. 400 lehteä
— saa esiin koloristisia vaikutuksia. E:n
kuuluisimmat piirrokset vanhojen mestarien
teoksista ovat Rafaelin ,,Pyhä perhe" (Frans I:n
madonna) ja Lionardo da Vinci’n „Ratsutaistelu"
(Rubensin vapaan jäljennöksen mukaan). Oman
aikansa taiteilijain, etenkin Ph. de Champagnen
ja Lebrun’in teoksista E. valmisti enimmät
piirroksensa, ja hän on erittäin tullut tunnetuksi
itse tekemiensä piirustuksien mukaan
kaivertamillaan muotokuvapiirroksilla, jolla alalla
ainoastaan ransk. Nanteuil oli häntä etevämpi. Ennen
kaikkea E. on muotokuvannut Ludvik XIV:n
ympäristön huomatuimpia henkilöitä ja
kuninkaan itsensä 14 piirroksessa eri ikäkausilta. [H.
Delaborde, „G. E." (1886).] E. R-r.

Edellytys (lat. condVtio, saks. Bedingung),
yleisimmässä merkityksessä kaikki se, josta jokin
toinen asia riippuu. Melkein jokainen asia ja
tapahtuma maailmassa riippuu hyvin monista
edelläkäyvistä seikoista, joten sillä on melkein
epälukuisia edellytyksiä. Usein erotetaan
,,edellytys" (ahtaammassa merkityksessä) ja „s y y"
(eli ,,vaikuttava syy", lat. causa, saks. Ursaclie).
Edellytyksillä ymmärretään silloin niitä
seikkoja eli oloja, joiden täytyy olla olemassa, jotta
,,varsinainen syy", s. o. lopullinen,
liikkeellepaneva ,,sysäys", voi vaikuttaa ja saada aikaan
määrätyn tapahtuman (esiin, tarttumataudin
edellytyksenä 011 ruumiin vastaanottavainen tila,
sen vaikuttava syy tarttumabakteerin pääsy
ruumiiseen) ; e:t vaikuttavat kyllä tulokseen siten,
että niiden ollessa toisenlaiset tulos on toinen,
mutta ne eivät yksin saa aikaan mitään
tapahtumaa eli muutosta, sen tekee ainoastaan
vaikuttava syy". On kuitenkin usein sangen
vaikeata tehdä tarkkaa rajaa näiden käsitteiden
välillä ; tapahtuman riittävä, täydellinen
syy käsittää oikeastaan kaikki sen
edellytyksetkin. .4. Gr.

Edelläveisaaja ks. Esilaulaja.

Edelsköld [èdelsöld], Karl Johan
(1831-79), kirjailija; oli 1869-74 Aho Underrättelser
nimisen lehden toimittajia ja puolusti taidolla
vapaamielisiä aatteita sillä seurauksella, että

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0269.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free