- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
501-502

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Editio princeps ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

501

Editio princeps—Edriophthalmia

502

Editio princeps [cdi’- -i-J (lat.), ensimäinen
painos, paras painos, pääpainos.

Editor [é-] (lat.), mon. e d i t o r e s, julkaisija,
toimittaja.

Editsioni (lat. ëdi’tiö = kirjall. julkaisu),
painos.

Edler (E d 1 e r von), saks. aatelisarvonimi,
jonka omistaja on arvossa tavallisen aatelin
yläpuolella mutta vapaaherraa alempi.

Edlund [<■-], Erik (1819-88), ruots. fyysikko,
tuli 1S46 mekaniikan dosentiksi Upsalaan ja 1850
Tukholman tiedeakatemiaan fysiikan
professoriksi, missä toimessa hän oli kuolemaansa saakka,
1S54-75 hän oli samalla sähkölennätinlaitoksen
fyysikkona. E. oli W. Weberin oppilas ja hänen
tutkimuksensa koskevat etupäässä sähköoppia
(induktsionivirtojen lämmönkehitystä,
sähkö-kaarivaloa, lämpösäliköä, unipolaarista
induktsio-nia). Hänen on myöskin n. s. unitaristinen
sähköteoria (ks. Sähkö). V. 1858 perustettiin
hänen toimestaan Ruotsin ilmatieteellinen
keskuslaitos ja joukko muita asemia. (V. V. K.)

Edlund [F.-]. Gustaf Vilhelm
(1829-1907), kirjakauppias ja -kustantaja. Jo nuorena

E., v. 1845
antaudut-tuaan kirjakaupan
alalle Turussa,
siirtyi 1849 Helsinkiin
Frenckell ja Poikain
kirjakauppaan, jonka
hän sittemmin 1863
otti haltuunsa. Tämän
yhteydessä hän
harjoitti kustannusliikettä, joka oli pitkän
aikaa ainoa
huomattava semmoinen liike
maassamme. E:n
kustannuksella ilmestyneistä kirjoista
mainittakoon Runebergin,
Topeliuksen ja
Cyg-næukseu teokset, Suomi XIX vuosisadalla (6
kielellä), Biografinen nimikirja, Finsk biografisk
handbok, Sundmanin Suomen kalat. V. 1900
E. myi kirjakauppansa, mutta
kustannusliikettään hän hoiti kuolemaansa asti. — N. s.
Edlundin talossa Helsingissä (Fabianink. 6) E.
luovutti ylioppilasosakuntien käytettäväksi vapaita
asuinhuoneita ylioppilaille. K. S.

Edmund Pyhä (k. 870), Itä-Anglian
kuningas, joutui taistelussa normannilaisia
viikinkejä vastaan, joita Ragnar Lodbrokin pojat
Ingvar ja Ubbe johtivat, heidän käsiinsä ja
surmattiin (20 p. marrask. 870). Häntä
pidettiin sitten yhtenä Englannin suojeluspyhänä.

Edom. 1. = Esau, Isakin vanhempi poika
(1 Moos. 2530), edomilaisten kantaisä (1 Moos.
36,). — 2. Muinainen maakunta ja valtio (ass.
Udumu, lat. Idumeen) Kuolleen-meren ja
Punaisenmeren Akaba-lahden välillä. Siihen kuului
suurin osa Araban alannetta ja sen molemmin
puolin olevat vuoristot Sinain-niemen ja Syyrian
erämaan välillä. Araban alanne on
aaltomainen, hiekkakumpujen ja kivien täyttämä erämaa,
jonka korkein kohta kohoaa 240 m Välimeren
pinnan yläp. Kuolleen-meren rannalla se
muodostaa esSabha nimisen rämemaan, jota muinoin
■’anottiin Siddimin laaksoksi ja jossa Sodoma ja

Gomorra luultavasti sijaitsivat. E:n pääosa oli
kallioperäinen, jonka tähden sitä myös
nimitettiin Seirin vuoristoksi. Vuoret ovat osaksi
por-fyyriä, osaksi kalkkikiveä ja monenväristä
hiekkakiveä. Araban itäpuolella on Hor-vuori
1,329 m; etelämpänä vuoret ovat 1,800 m
korkeita. Tällä vuorimaisemalla on nykyään nimet
Dzibäl pohjoisessa ja esSeräh etelässä. Araban
länsipuolinen maisema on syvien rotkojen
uurtamaa kolkkoa vuoritasankoa, joka nykyään on
Azàzime-heimon hallussa. Vaikka E. yleensä
on erämaan tapainen maisema, josta metsästäjä
Esau löysi metsäriistaa viljalta, oli siellä
kuitenkin sijaa viinin- ja viljanviljelykselle (4 Moos.
2017). Koska E. oli Arabian ja Egyptin välisen
kauppaliikkeen varrella, kukoisti siellä
muinaisuudessa usea kaupunki. Tärkeä
satamakaupunki, josta käytiin paljon riitaa, oli Elat (lat.
Æläna, kreik. Ailana) Akaba-lahden pohjoisessa
perukassa. Wadi Musan laaksossa oli Sela,
luultavasti sama kuin myöhemmin Petra (ks. t.)
nimellä tunnettu tärkeä kauppapaikka. Dzibälin
alueella elBuseire kylä muistuttaa muinaista
pääkaupunkia Bosraa, noin 3 t. etTafilesta etelään.
Edomin asukkaat, e d o m i 1 a i s e t, asettuivat
maahan horilaisten (= luolissa asuvaisten) sijaan.
He olivat läheistä sukua israelilaisille ja
näkyvät ennen heitä perustaneen valtion (1 Moos.
36.,x). Veljeskansansa israelilaisten kanssa he
aikaisin riitaantuivat, kuten tarut Jakobin ja
Esaun väleistä osoittavat. Kun israelilaiset
matkalla Kanaaniin saapuivat Edomin rajalle, niin
edomilaiset pakoittivat heidät tekemään
kierroksen maansa ympäri. David kukisti perin pohjin
edomilaiset, surmautti heidän miehensä ja asetti
voudit maahan (2 Sam. 8„; 1 Aik. 1812). Kuu
Israelin valtakunta jaettiin, joutui Edom
Juudaalle, josta se 9:nnellä vuosisadalla hetkeksi
vapautui, pian sen jälkeen joutuakseen Assyrian
ikeen alle. Kuningas Asarja riisti edomilaisilta
Elätin (2 Kun. 1422), jonka Ahas jälleen menetti.
Tiglatpileser III kukisti edomilaiset, mutta
Sargonin aikana he ottivat osaa länsiaasialaisten
pikkuvaltioiden kapinaan Assyriaa vastaan.
Sitten edomilaiset joutuivat kaldealaisten
hallittaviksi, mikä seikka ei estänyt heitä Jerusalemin
valloituksen jälkeen (586) tuhoamasta ja
anastamasta osaa Juudaan aluetta, josta syystä
juutalaisissa syntyi katkera viha heitä vastaan. Noin
300:n vaiheilla nabatealaiset anastivat Edomin
itäosan ynnä Petran. Seuraus oli. että edomilaiset
tunkeutuivat länteenpäin Gasaan ja Hebroniin
saakka. Juudas Makkabealainen voitti heidät
sodassa 165 e. Kr. ja Johannes Hyrkanuksen
jälestä 126 e. Kr. Edom eli Idumea joutui
maaherrojen hallittavaksi. Yksi näistä maaherroista,
idumealainen Antipater, pääsi Cæsarin suosiosta
Palestiinan prokuraattoriksi 47 e. Kr., ja hänen
poikansa Herodes Suuri perusti Juudaan
viimeisen hallitsijasuvun. Jerusalemin hävityksen
jälkeen Idumea hävisi historiasta; nykyään se
kuuluu Arabiaan. -— Edomilaisten uskonnosta ja
sivistysoloista on vain niukkoja tietoja.
Henkilö-nimistä päättäen heidän pääjumalansa näkyy
olleen Kos. V. T:n mukaan he olivat kuuluisat
viisaudestaan (Jer. 497; Obadja v. 8: Bar. 322).
[F. Buhl, „Geschichte der Edomiter" (1893).]

K. T-t.

Edriophthalmia ks. N i v e 1 ä y r i ä i s e t.

G. V. Edlund.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0273.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free