- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
503-504

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Editio princeps ... - Eduskunta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

503

Ed risi—Eduskunta

504

Edrisi ks. I d r i s i.

Edsöre (mruots. epeöre < ep, = vala, ja sværia
= vannoa; merkitsee siis valanvannomista), se
vala, jonka Ruotsin kuninkaat ja ylhäisimmät
miehet muinoin tekivät, sitoutuen siten
ylläpitämään neljää rauhanlakia, koti-, kirkko-, nais- ja
käräjärauliaa. Birger Jaarlin sanotaan ne
säätäneen, ja hänen poikansa Maunu Ladonlukko
uudisti ne antamassaan Alsnön säännöksessä
(n. 1280). Nämä lait annettiin ehkäisemään sitä
väkivaltaisuutta, joka silloin vielä oli yleistä, ja
se joka rikkoi näitä vastaan, — teki väkivaltaa
jonkun kodissa tai häiritsi kirkossa tai käräjillä,
tai käytti väkivaltaa naista kohtaan -—,
tuomittiin menettämään irtain omaisuutensa, josta yksi
kolmasosa tuli kuninkaalle, toinen
kihlakunnalle ja kolmas asianosaiselle; tai julistettiin
rikoksentekijä turvattomaksi, kunnes se, jota
vastaan rikos oli tehty, pyysi armoa hänelle.
Maakuntalaissa, yleisessä maanlaissa ja
kaupunkilaissa sekä 1734 v:n laissa tavataan vielä
edsören rikokset mainittuina, vaikka ne eri
laeissa määritellään jonkun verran eri tavalla,
ja rangaistukseksi rikkomuksista on jo
kaupunkilaissa säädetty sakkoja. K. O. L.

Eduard ks. Edvard.

Edukatsioni (lat. ëducä’tiö), kasvatus.

Edukti (lat. cdlVcere = johtaa ulos), erote,
teknillisillä keinoilla saatu aine, mikä jo
sellaisenaan on raaka-aineen aineosana. Esim.
tärkkelys perunassa ja sokeri sokeriruo’ossa ovat
eduk-teja. (V. V. K.)

Eduseerattu (< lat. ëducä’re = kasvattaa),
kasvatettu, sivistynyt.

Eduskunta, kokouksen jäsenistö, joka on
valittu edustamaan jotakuta valitsijajoukkoa (esim.
Keskinäisen henkivakuutusyhtiö Suomen
eduskunta) , tav. = kansaneduskunta,
valtioelin 1. -orgaani, joka kansalle kuuluvaa oikeutta
valtiosäännön mukaan harjoittaen on osallisena
erinäisissä valtiollisissa tehtävissä, erittäinkin
lainsäädännössä ja verotuksessa. Nykyaikaisista
eduskunnista useimmat ovat vasta viime
vuosisadan tuotteita, jotkut sitävastoin (kuten
Englannin, Ruotsin ja Suomen eduskunnat) johtavat
välittömästi alkunsa etäisessä menneisyydessä
syntyneistä ja monien vaiheitten alaisina olleista
(sääty-) edustuslaitoksista. —
Järjestysmuodoltaan eduskunnat ovat kaikkein useimmissa maissa
kaksikamarisia. Toimivallan laajuuteen nähden
on joitakuita eroavaisuuksia olemassa, siten että
toisessa valtiossa eduskunta esim. on osallisena
joissakin sellaisissa tehtävissä, jotka toisessa
valtiossa riippuvat hallituksesta yksin.
Monarkkisissa valtioissa eduskunnan hyväksymä
lakiehdotus ei tavallisesti sellaisenaan vielä tule sitovaksi
laiksi, vaan tarvitsee hallitsijan vahvistuksen;
tasavalloissa sitävastoin on sääntönä (joka ei
kuitenkaan ole aivan poikkeukseton), että
eduskunnan säädetyssä järjestyksessä tekemä päätös
suorastaan on lakina julkaistava. Joskin siis
nykyaikaiset eduskunnat useissa huomattavissa
suhteissa keskenään eroavat, ovat kuitenkin niitten
päätehtävät ja suureksi osaksi myöskin niitten
toimintamuodot oleellisissa kohdin samanlaiset.
Lainsäädäntö ja valtion raha-asiain hoito ovat
parlamenttaarisen eli eduskunnallisen toiminnan
tärkeimmät alat, mutta niitten lisäksi tulee
useimmissa maissa eräänlainen valvonta- ja tar-

kastusoikeus, joka erittäinkin ilmenee siinä, että
asianomainen eduskunta tarkastaa hallituksen
jäsenten virkatointen laillisuutta ja ryhtyy tästä
aiheutuviin toimenpiteisiin. Useissa maissa
eduskunta lisäksi arvostelee hallituksen tointen
tarkoituksenmukaisuutta ja voipi
tahdonilmaisullaan aikaansaada sen, että hallituksen jäsenet,
s. o. valtionpäämiehen neuvonantajat
(ministerit) luopuvat viroistaan.

Suomen eduskunta on yksikamarinen;
siihen kuuluu kaksisataa edustajaa, jotka
valitaan kolmeksi vuodeksi (kolmivuotiskaudeksi eli
lainsäädäntökaudeksi), mutta joitten toimivalta
myöskin saattaa kestää lyhemmän ajan, nim.
siinä tapauksessa, että hallitsija määrää uudet
vaalit toimitettaviksi ennen kolmivuotiskauden
päättymistä. -— Istuntokausi, „valtiopäivät", taas
on se aika, jonka eduskunta vuosittain on koolla.
Eduskunta kokoontuu vuosittain hallitsijan
kullakin kertaa antamasta kutsumuksesta ja lopettaa
istuntonsa yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä
sen jälkeen, ellei hallitsija määrää valtiopäiviä
joko aikaisemmin tai myöhemmin lopetettaviksi.
Ylimääräiset valtiopäivät, joille hallitsija
erityisiä asioita varten voipi kutsua eduskunnan
kokoon, muodostavat niinikään eri
istuntokauden. Kutkin valtiopäivät muodostavat erikoisen
toimintakauden. Valtiopäiväin alkaessa valitaan
kulloinkin puhemiehet ja muut toimimiehet, ja
kaikki asiat, joita edellisillä valtiopäivillä ei ole
ennätetty käsitellä loppuun, ovat, jos niitä
aiotaan jatkaa, uudelleen pantavat vireille (paitsi
milloin jokin lakiehdotus Valtiopäiväjärjestyksen
57 tai 60 §:n mukaan on jätetty lepäämään
ensi-mäisiin uusien vaalien jäljestä kokoontuviin
valtiopäiviin (eli siis toiseen lainsäädäntökauteen).
Eduskunta tutkii niitä muistutuksia, joita
jonkun sen jäsenen edustajaoikeutta vastaan
tehdään sekä ratkaisee tällaisen asian, ellei asiaa
enää voida valitustietä saattaa asianomaisten
viranomaisten tutkittavaksi. (V. J:n 22 §) ;
niinikään eduskunta harkitsee, onko
edustajalle suotava hänen pyytämänsä vapautus (V.
J:n 8 §) sekä harjoittaa tarvittaessa
kurinpito-jopa rankaisuvaltaakin jäseniinsä nähden (V.
J:n 15 ja 48 §). Asiain käsittelyt
täysi-istunnoissa ovat julkiset, jollei eduskunta
erikoistapauksessa toisin määrää (V. J:n 49 §).
Käsittelyissä käytetään suomen tai ruotsin kieltä
(V. J:n 50 §). Äänestyksessä käytetään
tavallisesti n. s. huutoäänestystä, jolloin vastaus jaa
taikka ei ilmaisee eduskunnan päätöksen, mutta
jonkun jäsenen sitä vaatiessa sekä niinikään
aina, milloin määrätty (esim. kahden
kolmasosan tai viiden kuudesosan) äänten enemmistö
on erityisesti säädetty, toimitetaan
lippuäänestys. Jos on useampia päätösehdotuksia,
asetetaan yksi vastaesitykseksi toista vastaan,
kunnes kaikista siten on äänestetty. Hallitsija jättää
eduskunnan käsiteltäväksi uusia lakeja sekä
raha-asioita koskevia esityksiä. Niinikään
jokainen edustaja saattaa panna vireille sellaisen
lain säätämistä, muuttamista tai kumoamista
tarkoittavan valmiin lakiehdotuksen, jonka
aikaansaamiseksi vaaditaan hallitsijan ja
eduskunnan yhtäpitävä päätös. Tämä eduskunnan
esitysoikeus ei kuitenkaan ulotu
perustuslakeihin, puolustuslaitoksen järjestämistä koskeviin
lakeihin eikä kirkkolakiin. Mutta anomusoikeu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0274.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free