- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
505-506

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eduskunta - Eduskuntaesitys

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

505

Eduskuntaesitys

506

tensa nojalla eduskunnan jäsenillä on oikeus
tehdä n. s. anomusehdotuksia, jotka voivat
johtaa siihen, että eduskunta tekee hallitsijalle
anomuksen, jolla se pyytää häntä joko antamaan
eduskunnalle asiasta esityksen taikka ryhtymään
muuhun, hallitsijan vallassa olevaan
toimenpiteeseen. — Erinäiset valiokunnat valmistelevat
eduskunnassa käsiteltäviä asioita. Hallitsijan
esitykset sekä eduskuntaesitykset ovat aina
asianomaisessa valiokunnassa valmistelevasti
tutkittavat. Sen jälkeen ne ovat säännön mukaan
eduskunnan täysi-istunnossa otettavat kolmen eri
käsittelyn alaisiksi sekä suuren valiokunnan
pohdittavat ensimäisen ja toisen käsittelyn välillä
ja lisäksi, jos suuren valiokunnan ehdotusta ei
heti ole toisessa käsittelyssä muuttumattomana
hyväksytty, toisen käsittelyn kestäessäkin (V.
J: 57 §). Tähän valiokuntaan kuuluu 60 jäsentä,
ja sen toimivalta ei rajoitu määrättyä laatua
oleviin asioihin, vaan käsittää kaikki esitystietä
nostetut lainsäätämiskysymykset sekä verotusta
ja valtiolainan ottamista koskevat asiat. —
Kolmannessa käsittelyssä ehdotus on lopullisesti
hyväksyttävä (sellaisena kuin se on toisessa
käsittelyssä päätetty) taikka hylättävä, ellei vaadita
asian lepäämään-jättämistä. Jos sellainen
vaatimus tehdään, jää asia pöydälle seuraavaan
täysi-istuntoon, ja jos kolmasosa eduskunnan kaikista
jäsenistä sitä kannattaa, jää lakiehdotus, siinä
muodossa, jonka se toisessa käsittelyssä on
saanut, lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jälestä
kokoontuviin valtiopäiviin. Perustuslakia
koskevaa esitystä ei voida samoilla valtiopäivillä
lopullisesti hyväksyä, vaan se on jätettävä
lepäämään, ellei asiaa ole julistettu kiireelliseksi
päätöksellä, jota viisi kuudesosaa annetuista äänistä
on kannattanut. Muuten se jää lepäämään
ensimäisiin uusien vaalien jälestä kokoontuviin
valtiopäiviin, jolloin ehdotus, ellei sitä vielä tällä
asteella hylätä, on muuttamatta (s. o. edellisten
valtiopäiväin ehdollisesti päättämässä muodossa)
hyväksyttävä. Mutta joko sitten tällainen asia
kiireelliseksi julistettuna ratkaistaan samoilla
valtiopäivillä taikka on jäänyt lepäämään,
vaaditaan aina perustuslain säätämiseen,
muuttamiseen, selittämiseen tai kumoamiseen, että
päätöstä on kannattanut vähintään kaksi
kolmasosaa annetuista äänistä. Muitakin kuin nyt (sekä
61 §:ssä) mainittuja asioita, esim. anomuksia,
voi eduskunta lähettää suureen valiokuntaan.
Asia on silloin joutuva täysi-istunnossa kahdesti
käsiteltäväksi; ellei sitä ole suureen
valiokuntaan lähetetty, voidaan se niinikään ottaa
kahden käsittelyn alaiseksi. Lepäämään sitä ei saa
missään tapauksessa jättää.

Varsinaisten valtiopäiväin alussa on
eduskunnalle annettava esitys varojen hankkimisesta
niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtiontulot
eivät riitä, ja tähän esitykseen on selvitykseksi
liitettävä laskelma valtion vakinaisista varoista
ja tarpeista ensitulevaksi varainhoitokaudeksi
(V. J. 26 §). Myöntäessään varoja —
useimmiten suostuntaveroja, mutta myöskin muita
varoja (esim. Suomen pankin voittovaroja),
joitten käyttäminen riippuu eduskunnasta — taikka
ottaessaan vastatakseen eduskunnan
suostumuksella otettavasta valtiolainasta eduskunta samalla
harkitsee, paljonko varoja tarvitaan, ja päättää,
mihi n tarkoituksiin ne ovat käytettävät. Valtio-

varainvaliokunnan asiana on tutkia, miten
eduskunnan myöntämiä määrärahoja on käytetty, ja
eduskunnalla on oikeus siitä tehdä hallitsijalle
sellainen esitys, johon aihetta on (V. J. 43 §).
Kun varsinaiset valtiopäivät on avattu, on
valtiovarain tila eduskunnalle näytettävä, jotta
eduskunta saisi tietää, miten kruunun tulot on maan
hyödyksi ja parhaaksi käytetty (V. J. 27 §).
Ehdotus, joka koskee uutta tai lisättyä
suostun-taa tai uutta pysyväistä veroa taikka
valtiolainan ottamista, katsotaan rauenneeksi, ellei sitä
ole kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista
äänistä (V. J. 61 §). Tähän nähden, ja koska
määrärahojen myöntäminen ei käy laatuun, ellei
suostuta hankkimaan riittäviä varoja, on 43 §:ssä
säädettynä, että valtiovarainvaliokunnan, 26
§:ssä mainitusta esityksestä annettavassaan
mietinnössä, tulee käsitellä yhdessä kaikkia
määräraha-asioita, jotka ovat eduskunnan
tutkittavia ja hyväksyttäviä, eli siis antaa yhteinen
mietintö valtion varoista ja tarpeista, sekä että
eduskunnan sitä ennen tällaisessa asiassa
tekemä päätös on katsottava ainoastaan
ehdolliseksi. Mainittua mietintöä käsiteltäessä
eduskunta siis vielä voipi mainittuja päätöksiä
muuttaa, ellei se jossakin tapauksessa ole määrännyt,
että ensi kerralla tehty päätös on oleva
lopullinen (V. J. 63 §).

Edustajalla on oikeus senaatin jäsenen
vastattavaksi esittää kysymys tämän virka-alalle
kuuluvasta asiasta erityisenä asiana täysi-istunnossa
käsiteltäväksi. Eduskunta kuitenkin
kokonaisuudessaan päättää, saako tämän (kirjallisesti
laadittavan) kysymyksen esittää vai eikö.
Asianomainen senaatin jäsen voipi kieltäytyä
antamasta kysymykseen vastausta. —
Valtiopäiväjärjestystä säädettäessä edellytettiin, että
yhden-aikaisesti uuden Valtiopäiväjärjestyksen kanssa
astuisi voimaan säätyjen hyväksymä n. s.
vas-tuunalaisuuslaki, ja sen johdosta huomautetaan
V. J:n 33 §:ssä, että erityisessä laissa säädetään
eduskunnan oikeudesta tutkia
hallituksenjäsen-ten virkatointen laillisuutta ja sellaisten asiain
käsittelystä, sekä 40 §:ssä, että
perustuslakivaliokunta näitä kysymyksiä valmistelee. Koska
säätyjen hyväksymä vastuunalaisuuslaki ei
kuitenkaan saavuttanut hallitsijan vahvistusta, ovat
mainitut lainkohdat toistaiseksi merkitystä
vailla. — ks. Lainsäädäntö, Verotus,
R a h a-a siat (valtion), Edustuslaitos,
Edustajantoimi, Ha joit us,
Imperatiivinen mandaatti. Valiokunta,
Suuri valiokunta, Täysi-istunto,
Äänestys, Välikysymys,
Vastuunalaisuus. R. E.

Eduskuntaesitys 1. m o t s i o n i, lain
muotoon laadittu ehdotus, jonka joku tai jotkut
eduskunnan jäsenet nostavat. Nykyaikaisilla
kansaneduskunnilla on joko rajoittamaton tai jossain
määrin rajoitettu oikeus tällaiseen
aloitteeseen eli initsiatiiviin, mutta
tosiasiallisesti lähtevät yleensä tärkeimmät
lainsäädäntöaloitteet hallituksen taholta. — Meidän
Valtiopäiväjärjestyksemme (29 §) mukaan
eduskunnalla on oikeus ottaa käsiteltäväksi
edustajan asianmukaisesti tekemä ehdotus sellaisen lain
säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta,
jonka aikaansaamiseksi vaaditaan hallitsijan ja
eduskunnan yhtäpitävä päätös. Perustuslait,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0275.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free