- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
507-508

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eduskuntaesitys - Eduskuntavaalit - Eduskuntavaltainen, ks. Edustukssellinen ja Eduskunta - Edusmiehyys, ks. Edusmies - Edusmies - Edustaja - Edustajantoimi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

507

Eduskuntavaalit—Edustajan toi mi

508

puolustuslaitoksen järjestämistä koskevat lait
sekä aivan erikoisessa asemassa oleva kirkkolaki
jäävät tämän oikeuden ulkopuolelle.
Eduskunta-esitys on tehtävä kirjallisesti ja
säännönmukaisesti neljäntoista päivän kuluessa valtiopäiväin
avaamisesta (30 §). Jos eduskunta on sen,
muutettuna tai muuttamattomana, hyväksynyt, on
se eduskunnan kirjelmällä toimitettava
hallitsijan tutkittavaksi vahvistamista ja lakina
antamista varten. — Eduskunnassa ovat hallitsijan
esitykset ja eduskuntaesitykset samanlaisen
valmistelun ja käsittelyn alaisina; tämä menettely
on säännösteltynä Valtiopäiväjärjestyksen
4:n-nessä ja 5:nnessä luvussa. 72. E.

Eduskuntavaalit, vaalit, joilla
kansaneduskunnan eli lainsäätäjäkunnan jäsenet valitaan.
Yhtä yleisesti kuin nykyaikana tunnustetaan,
että eduskunnan tulee edustaa koko kansaa
yhtä monimuotoiset ja keskenään eroavaiset ovat
vaalitavat. — Äänioikeuden laajuudessa tavataan
yhä vieläkin mitä suurimpia eroavaisuuksia;
ny-kyänsä yleinen äänioikeus voittaa yhä
enemmän alaa. Äänioikeuden yleisyydestä ei aina
seuraa, että se myöskin olisi yhtäläinen,
päinvastoin voi tässä suhteessa olla suuriakin
erilaisuuksia, riippuen milloin siitä, että
erinäisillä perusteilla suodaan valitsijoille n. s.
lisä-ääniä, milloin siitä, että valitsijat ovat jaetut
varallisuutensa mukaan ryhmiin, jolloin pienellä
ryhmällä on sama vaikutus vaaleihin kuin monin
verroin lukuisammalla ryhmällä. — Useissa
järjestelmissä on koetettu mikäli mahdollista turvata
eri yhteiskuntaluokille niitten merkitystä
vastaava edustus. — Vaaleihin nähden on
vaalipiirijaolla, vaaliluetteloilla sekä itse vaalitavalla
(enemmistövaalit, suhteelliset vaalit) hyvin suuri
merkitys. Itse vaalit voivat olla joko välittömiä,
silloin kun vaalioikeutetut suorastaan valitsevat
edustajansa, taikka välillisiä, silloin kun
vaalioikeutetut eli n. s. perusvalitsijat valitsevat n. s.
valitsijamiehiä, joitten tehtävänä sitten on valita
edustajat. Ainoastaan harvoissa valtioissa on
olemassa vaalipakko; muualla riippuu
vaalioikeutetusta itsestään, tahtooko hän
äänioikeuttaan käyttää. Lippuäänestys, jonka
tarkoituksena m. m. on vaalisalaisuuden
säilyttäminen, on nykyänsä valtiollisissa vaaleissa aivan
yleinen. — Aika, jolloin edustajanvaalit
toimitetaan, riippuu tietysti lain säännöksistä,
ajanjakso, joksi edustajat valitaan, ja jonka heidän
toimivaltansa kestää, nimitetään lainsäädäntö
(legislatuuri-) kaudeksi. Valtionpäämiehen
oikeudesta hajoittaa eduskunta johtuu, että tämä aika
voipi olla säännönmukaista lyhempi; tämänkin
mahdollisuuden varalta laki säätää, minkä ajan
kuluttua hajoituksen jälkeen uudet vaalit ovat
toimitettavat. — Suomessa eduskuntavaalit
(edustajanvaalit) toimitetaan joka kolmas vuosi
samaan aikaan koko maassa, nim. heinäkuun
kahtena ensimäisenä päivänä. Jos hallitsija on
määrännyt toimitettavaksi uudet vaalit, ryhdytään
vaalitoimituksiin sen kalenterikuukauden
ensimäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä
kuudenkymmenen päivän kuluttua siitä kuin määräys
julkaistiin. (Valtiopäiväjärjestyksen 3 §,
Vaalilain 37 §.) Järjestyksen ylläpitämisestä,
häiriöit-ten välttämisestä ja vaalisalaisuuden
turvaamisesta on vaalilautakunnan huolehdittava (V. L.
38, 39, 40 §). Erityisen vaalineuvojan tulee

valitsijan pyynnöstä avustaa häntä tarpeellisten
merkintäin tekemisessä (V. L. 41 §). Valitsija
voipi joko antaa äänensä valmiin ehdokaslistan
hyväksi taikka kirjoittaa omien ehdokkaittensa
nimet vaalilipussa olevaan tyhjään kohtaan
(V. L. 44, 45 §). Vieraaseen vaalipiiriin
kuuluva valitsija on oikeutettu antamaan äänensä
jonkun siellä olevan valitsijayhdistyksen
ehdokaslistan hyväksi, kirjoittamalla sen ehdokkaiden
nimet vaalilippuunsa (V. L. 46 §). ks.
Edus-tajanvaali, Edustajantoimi,
Kolmivuotiskausi, Lainsäädäntökausi,
Hajoitus, Äänioikeus, Valitsija,
Vaalitoimitus, Vaalitapa,
Vaali-pakko, Vaalilippu, Vaalilaki. R. E.

Eduskuntavaltainen ks.
Edustuksellinen ja Eduskunta.

Edusmieliyys ks. Edusmies.

Edusmies on laveassa merkityksessä jokainen,
joka toisen suojaamiseksi on oikeutettu ja
velvollinen valvomaan tämän etuja oikeustoimissa.
Niinpä käytetään tätä sanaa esim. holhojasta
hänen suhteessaan holhottiinsa
(Oikeudenkäymiskaaren 15: 1) ja samaten sanotaan
vaivaishoito-hallituksella olevan edusmiehen oikeus niihin
henkilöihin nähden, jotka yleiseltä vaivaishoidolta
nauttivat täydellistä ja vakituista huolenpitoa
(maalisk. 17 p:nä 1879 annetun
vaivaishoitoase-tuksen 31 §). Mutta erityisesti käytetään
kuitenkin puheenaolevaa sanaa merkitsemään
miehen oikeutta ja velvollisuutta vaimoaan kohtaan
kysymyksessä olevassa suhteessa (Naimiskaaren
9: 1 ja liuhtik. 15 p:nä 1889 annettu laki
aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuhteista, 2: 1). ■—
Miehen edusmiesoikeus, joka alkuaan oli paljoa
laajempi kuin nykyään, sisältää ensi sijassa
oikeuden ja velvollisuuden kantaa ja vastata
vaimon puolesta sekä hallita pesää. Tässäkin
kohden on kuitenkin rajoituksia olemassa. Niinpä
tulee vaimon itsensä vastata rikosasioissa ja
miehellä on ainoastaan oikeus ja velvollisuus
häntä siinä avustaa (Oikeudenkäymiskaaren 15:
1). Niinikään mies ei ilman vaimon erityistä
suostumusta voi rikosasioissa käyttää hänen
asianomistajaoikeuttaan. Edelleen on vaimolla
oikeus itse valvoa etujaan ja kantaa niissä
asioissa, joissa hänen oikeutensa on ristiriidassa
miehen oikeuden kanssa (Naimiskaaren 11: 8 ja
1889 vuoden lain 2: 2). Samanlainen oikeus on
hänellä myös säännöllisesti kaikkeen sellaiseen
omaisuuteen nähden, joka on miehen hallinnon
alaisuudesta erotettu (1889 vuoden lain 2: 3, 4).
Sitäpaitsi vaimolla on täysi toimintavapaus niissä
tapauksissa, joissa miehen edusmiesoikeus
tosiasiallisesti on lakannut (Naimiskaaren 11: 6, 1889
vuoden lain 2: 6, Naimiskaaren 15: 1). —
Nykyaikainen oikeuskäsitys, joka alkaa pitää vaimoa
kaikissa suhteissa täysivaltaisena oikeusyksilönä,
tahtoo monin paikoin mennä vielä pitemmälle
ja yhä useampia sellaisia ääniä alkaa kuulua,
jotka vaativat miehen edusmiesoikeutta
kokonaan poistettavaksi, vrt. Avioliitto,
Avio-v a r a 11 i s u u s-o i k e u s ja Naisasia.

0. K:nen.

Edustaja, henkilö, jonka joku valitsijajoukko
on valtuuttanut puolestaan puhumaan, tavall. =
kansanedustaja, s. o. kansaneduskunnan jäsen,
ks. Edustajantoimi.

Edustajantoimi, kansaneduskunnan jäsenen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0276.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free