- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
509-510

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Edustajantoimi - Edustajanvaali ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

509

Edustajanvaali

—Edustuslaitos

510

julkisoikeudellista laatua oleva tehtävä toimia
kansanedustajana. Edustajantoimi kestää
säännönmukaisesti sen ajan, joksi eduskunnan taikka
asianomaisen „liuoneen" (kamarin) jäsenet
kulloinkin valitaan. Muutamien maitten
eduskunnissa eivät kaikki edustajat samalla kertaa
vaihdu, mikä riippuu osaksi siitä, että toisen
kamarin jäsenet valitaan pitemmäksi ajaksi kuin
toisen, osaksi siitä, että saman kamarin
jäsenet ryhmittäin ovat eri aikoina valitut ja siis
myöskin eri aikoina vaihtuvat (n. s.
osittaisuudistus). Kamarin taikka koko eduskunnan
hajoitus vaikuttaa tietysti, että edustajantoimi
kestää lyhemmän ajan, kuin jos uudet vaalit olisi
säännönmukaisena aikana suoritettu.

Suomen nykyisen Valtiopäiväjärjestyksen (3 §)
mukaan edustajan toimivalta alkaa silloin, kun
hänet on julistettu valituksi, ja jatkuu, kunnes
senjälkeiset vaalit on suoritettu. Sääntönä on
siis, että edustajantoimi kestää kolme vuotta,
mutta hajoituksen johdosta saattaa tämä aika
supistua hyvinkin lyhyeksi. — Yksityisen
edustajan toimivalta voipi lisäksi, paitsi kuoleman
kautta, päättyä sen johdosta, että hän havaitaan
kelpoisuutta vailla olevaksi tai menettää
kelpoisuutensa taikka on tullut valituksi vaalin
tulokseen vaikuttavan rikoksellisen menettelyn tai
erehdyksen kautta (Valtiopäiväjärjestyksen 22 §) ;
edelleen voipi eduskunta jatkuvan, luvattoman
ja esteettömän poissa-olon vuoksi julistaa hänet
toimensa menettäneeksi (Valtiopäiväjärjestyksen
15 §) sekä vihdoinkin laillisen esteen tai muun
päteväksi havaitun syyn vuoksi vapauttaa hänet
edustajantoimesta (8 §).

Yleisenä periaatteena on kaikkialla voimassa,
että edustajan toimessansa tulee noudattaa
perustuslakeja sekä omaa vakaumustaan, olematta
sidottu valitsijainsa asettamiin ohjeisiin tai heille
antamiinsa lupauksiin.
Valtiopäiväjärjestyk-semme sisältää 9 §:ssä tätä tarkoittavia
säännöksiä. Edustajan persoonallisen vapauden ja
loukkaamattomuuden sekä hänen
lausuntovapau-tensa turvaamiseksi on laki, katsoen hänen
toimensa erinomaiseen tärkeyteen,
rikosoikeudellisessa suhteessa asettanut hänet erikoisasemaan,
jonka määräävät Valtiopäiväjärjestyksen 11, 12
ja 13 §. Toimestaan edustaja nauttii palkkiota
valtion varoista. — ks. Eduskunta, E d u
s-tajanvaali, Vangitseminen,
Palkkio. R. E.

Edustajanvaali, vaali, jolla jokin henkilö tai
jotkut henkilöt valitaan kansaneduskunnan
jäseniksi. Edustajanvaaleilla tarkoitetaan
tavallisesti samaa kuin eduskuntavaaleilla
(ks. t.) eli siis yleisiä ja yhfaikaa tapahtuvia
vaaleja, joilla joko koko eduskunnan tai
jommankumman kamarin kaikki jäsenet taikka
ainakin suuruudelleen määrätty osa heitä
valitaan. Useissa maissa voipi kuitenkin aivan
yksinäinenkin edustajanvaali (täytevaali, jälkivaali)
tulla kysymykseen, varsinkin sellaisissa
tapauksissa, jolloin jokin edustaja on kuollut,
menettänyt vaalikelpoisuutensa tai muuten joutunut
•’duskunnasta pois. — Meidän Vaalilakimme
mukaan tätä mahdollisuutta ei ole olemassa, koska
laki suorastansa määrää kuka vaalipiirissä ääniä
saaneista henkilöistä on täyttävä avoimeksi
joutuvan edustajansijan (Vaalilain 67 §; vrt.
Valtiopäiväjärjestyksen 22 §). — Ainoastaan Lapin

vaalipiirissä tulee tällaisessa tapauksessa uusi
edustajanvaali toimitettavaksi. — vrt.
Edustajantoimi. R. E.

Edustamisoikeus 1. s i j a a n t u 1 o-o i k e u s,
lukit., ks. Perintöjärjestys ja
Perintöoikeus.

Edustuksellinen 1. eduskunnallinen (r e
p-resentatiivinen) hallitusmuoto,
hallitusjärjestelmä, jonka mukaan kansa edustajainsa
kautta on osallisena valtion tärkeimpien
tehtävien harjoittamisessa, erittäinkin
lainsäädännössä. Sen vastakohtana on toiselta puolen n. s.
rajaton eli absoluuttinen monarkkia, toiselta
puolen n. s. välitön demokratia, jossa kansa itse
suorastansa säätää lakeja. (Missä jälkimäinen
järjestelmä on toteutettuna, liittyy siihen
kuitenkin nykyaikana melkein aina täydennyksenä
edes jonkinlainen eduskuntalaitos, vaikka kansa
itse viime sijassa tärkeimmät asiat ratkaisee;
silloin puhutaan useasti
puolirepresenta-t i i v i s e s t a hallitusmuodosta.) Ennen
nykyaikaisia eduskuntalaitoksia oli hyvin monessa
maassa olemassa s ä ä t y e d u s t u s ; s. o.
erioikeuksiensa nojalla muutamat kansanluokat
(säädyt) edustajainsa kautta saivat ainakin
jossain määrin olla mukana lakeja säätämässä
ja veroja myöntämässä; rajoittivatpa säädyt
monasti hyvin tuntuvasti hallitsijan valtaa.
Kansaa kokonaisuudessaan ne eivät edustaneet,
ja tavallisesti oli verrattomasti suurin osa
kansaa kokonansa vailla valtiollista vapautta.
Kaikkialla säätyeduskunnilla ei ollut kuitenkaan näin
yksipuolinen luonne ja tarkoitus. Englannissa,
Unkarissa ja Ruotsin valtakunnassa piili jo
noissa vanhanaikaisissa, säätyjakoon
perustuvissa lainsäätäjäkunnissa siksi paljon
kehityskelpoisia ja »nykyaikaisia" aineksia, että ne
jatkuvien uudistusten kautta muodostuivat
todellisiksi kansaneduskunniksi. Varsinkin
katsottiin Ruotsin valtiosäätyjä jo varhaisina aikoina
koko kansaa edustavaksi laitokseksi, samalla
kuin kukin sääty edusti omaa kansanluokkaansa.
Erityisen talonpoikaissäädyn olemassa-ololle on
myöskin mitä suurin merkitys annettava. —
Vuosina 1809 ja 1810 Ruotsin hallitusmuoto ja
samalla sen valtiopäivälaitos olivat suurten
uudistusten alaisina, mutta eduskunta pysj’i
neli jakoisena. Suomessa taas 1869 vuoden
Valtiopäiväjärjestys antoi valtiopäiville
nykyaikaisen eduskunnan luonteen. Vasta
myöhemmin (Ruotsissa 1866, Suomessa 1906) ovat
sääty-eduskuntain sijalle astuneet näitten maitten
nykyiset eduskuntalaitokset. R. E.

Edustus, kaup. (ruots. representation),
liikkeen toiselle liikkeelle tai jollekin henkilölle
(edustajalle) antama oikeus myödä tai välittää
tavaroitaan tai muuten hoitaa asioitaan
määrätyllä alueella (esim. koko maassa: pääedustus,
tai jollakin paikkakunnalla: paikallisedustus) ;
useimmiten edustajalla on oikeus yksinään
toimia alueellaan: yksinedustusoikeus. I. K-o.

Edustuslaitos, valtiollinen laitos, jonka
tehtävänä on harjoittaa kansalle kuuluvaa valtaa
lainsäädännössä ja eräissä muissa valtiollisissa
toiminnoissa. Koska monesta syystä ylimalkaan
on vaikeata, jopa mahdotonta suoda
äänioikeutetuille kansalaisille välitön ratkaisuvalta valtion
asioissa, on tämä tehtävä tavallisesti uskottu
eduskunnalle (lainsäätäjäkunnalle, parlamen-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0277.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free