- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
513-514

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Edvard ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

»13

Edvard—

Eekhoud

514

alaikäistä poikaa, E. V:n ja Rikardin, jotka
molemmat heidän setänsä, Gloucesterin herttua
Rikard, anastettuaan Rikard III:n (ks. t.)
nimisenä kruunun, murhautti Towerissa 1483.
[Gaird-ner, ,,The houses of Lancaster and York".]

7. E. VI (1537-53), kuninkaana 1547-53,
Henrik VIII:n poika tämän kolmannesta puolisosta,
Jane Seymourista, seurasi isäänsä
valtaistuimella. Nuori kuningas suosi uskonpuhdistusta,
ja hänen holhoojahallituksensa, jota ensin johti
Somersetin ja sittemmin Northumberlandin
herttua, teki reformeeratun opin Englannin
valtio-uskonnoksi. E. määräsi Northumberlandin
vaikutuksesta sukulaisensa Jane Grey’n seuraajakseen,
mutta kuninkaan sisarpuoli Maria (ks. t.) kumosi
hänen testamenttinsa ja nousi hänen kuoltuaan
itse valtaistuimelle. E:n päiväkirjamuistiinpanot
on viimeksi julkaissut Nichols „Literary reinains
of E. VI".

8. E. VII (Albert Edvard) (s. 1841),
Suur-britannian ja Irlannin kuningas, Intian keisari,

prinssi Albertin ja
kuningatar Viktorian
vanhin poika, sai
huolellisen kasvatuksen,
teki useita
ulkomaanmatkoja ja nai 1863
prinsessa Aleksandran,
Tanskan kuninkaan
Kristian IX:n
tyttären. Tästä aviosta
syntyi kuusi lasta, joista
vanhin poika,
Claren-cen herttua, kuoli 1892.
Vv. 1875-76 E.
matkusti puolisoineen
Intiassa, missä hänet
loistavasti
vastaanotettiin. Tammik. 22 p:nä
1901 hän seurasi äitiänsä valtaistuimella. Hänen
harrastuksensa kääntyi varsinkin
ulkopolitiikkaan, ja E:n aikana Englanti on lähestynyt
m. m. Ranskaa sekä Venäjää. E. on
osoittautunut eteväksi diplomaatiksi. G. R.

Edvard, Walesin prinssi, tunnettu myös
nimellä ,,Musta prinssi" (sotavarustuksensa värin
mukaan). 1330-76, E. III:n vanhin poika,
ansaitsi urhoollisuudellaan Crecyn taistelussa
ritarinkannukset ja sai Poitiers’n luona (1356)
täydellisen voiton Ranskan kuninkaasta Juhanasta,
joka vietiin vangittuna Lontooseen. Vankiansa E.
kohteli ritarillisella huomaavaisuudella. V. 1367
hän auttoi Kastilian karkoitetun kuninkaan
Pietari Julman takaisin valtaistuimelle. Sodan
uudestaan aljettua Ranskaa vastaan E:n pian
täytyi kivuloisuuden vuoksi jättää sotanäyttämö.
Hänen poikansa nousi Rikard II:n (ks. t.)
nimisenä Englannin valtaistuimelle. — E. oli
kruu-nunperimyssodan etevin sankari englantilaisten
puolella ja keskiajan ritarisuuden tyypillinen
edustaja. [James, „Life of E. the Black Prince".]

G. R.

Edvard (port. D u a r t e) (1391-1438),
Portugalin kuningas 1433-38, oli hyväntahtoinen,
niutta heikko hallitsija. Suurta
lakikokoelmaansa hän ei ehtinyt saada valmiiksi. Hänen
yrityksensä Tangerin kaupunkia vastaan meni
myttyyn; E:n veli Ferdinand joutui siellä mau-

IV. II. Painettu V310.

rien vankeuteen, missä kuoli 1443. (Calderonin
„Lujamielinen prinssi"). G. R.

Eebenholtsi ks. Ebenholtsi.

Eeckliout [ckliaut], Geerbrand van den
(1621-74), holl. maalari Amsterdamissa;
Rem-brandtiu oppilaita, mukailee liäntä eksyttävän
taitavasti pienissä henkilökuvissaan, mutta
siirtyy lopuksi kylmään ja siloiseen akateemiseen
muotisuuntaau. E. maalasi etupäässä
raamatullisia esityksiä ja laatukuvia. Teoksia
Amsterdamissa, Braunschweigissä, Berliinissä,
Tukholmassa y. m.

Eeden. 1. V:ssa T:ssa maisema, johon Jumala
jahvistisen kertomuksen mukaan (1 Moos. 2-3)
istutti puutarhan (vrt. Paratiisi)
ensimäis-ten ihmisten olopaikaksi; myöhemmin itse tuo
puutarha (Hes. 2813). Sen nimi asetetaan
tavallisesti yhteyteen hepr. cclen (ihanuus, autuus)
sanan kanssa, niutta sen alkuperä on luultavasti
sumer. cdin - „aro". E:n asema määritellään
tarkoin Raamatussa. Se oli idässä {kedemissä)
ja siinä oli suuri virta, joka jakaantui neljään
haaraan: Pison, Gihon, Hiddekel ja Perät. Näistä
molemmat jälkimäiset ovat samat kuin Tigris ja
Eufrat; Pisonista ja Gihonista mielipiteet
käyvät hyvin erilleen. Ne ehkä eivät olleet
todellisia, vaan mytologisia maanalaisia virtoja.
Raamatun esityksissä nähtävästi kuvastuu
muinaisten itämaalaisten maantieteellinen ja samalla
kosmologinen käsitys, joka samoin kuin
kertomuksen yksityiskohdat muistuttaa
babylonialaisten maailmankuvaa. Yritykset määrätä E:n
paikka maan päällä eivät ole onnistuneet, [vrt.
F. Delitzsch, „Wo lag das Paradies?"’ (18S1) ja
M. Engel, ,,Die Lösung der Paradiesfrage"
(1885).] Maallisen E:n perikuva oli kosmillinen
paikka. [H. Gunkel, „Schöpfung und Chaos in
Urzeit und Endzeit" (1895), A. Jeremias, „Das
alte Testament" (1906), 5:s luku, J. Walles, „Den
lieliga geografien ocli dess förhållande tili
myter-na och religionsliistorien" (1908), 4:s luku.] —
2. Assyrialaisten valloittama alue molemmin
puolin keskistä Eufratia, joka
nuolenpääkirjoituksissa esiintyy nimellä Bit Adini (vrt. 2 Kun.
1913, Hes. 2723). K. T-t.

Eeduit ks. Ædui t.

Eek. Johan Fredrik (1758-1820), suom.
soturi, opiskeli lakitiedettä Turun yliopistossa,
mutta meni sotapalvelukseen 1774; tuli 1776
vänrikiksi Porin rykmenttiin ja 1787 kapteeniksi;
oli mukana 1788-90 v:ien sodassa, osoittaen
kuntoa Haminan edustalla, Porrassalmella ja
Joroisissa. E. oli myöskin Anjalan liittokirjan
allekirjoittajia, mutta kuningas vapautti liänet
edes-vastuusta; tuli 1799 majuriksi, meni
pataljoonan-päällikkönä Pommeriin 1807, ja 1808-09 sodassa
hän otti osaa Siikajoen, Lapuan, Kauhajoen,
Juuttaan y. m. taisteluihin. E. suunnitteli ja
järjesti Rothin ja Spoofin partioretket. josta
kostoksi venäläiset ryöstivät hänen virkatalonsa
Kurussa sekä pitelivät pahasti hänen perhettään.
Rauhan jälkeen E. meni Ruotsiin, palvellen yhä
sotaväessä ja yleten lopulta everstiksi, mutta
huonojen raha-asioiden vuoksi hänen täytyi
pyytää ero virastaan; eli sitten suuressa
köyhyydessä Tukholmassa.. [Eek, ,,En ofFicerares vid
f. cl. finska armén lefnadshändelser".] K. O. L.

Eekhoud fëkliaud], Georges (s. 1854), belg.
kirjailija, oli flaamilaista syntyperää, mutta sai

Kdvard VII.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0279.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free