- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
519-520

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eera ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

519

Eerik—Eerik Akselinpoika

520

noudattanut sovinnon ehtoja, luopuivat
ruotsalaiset 1438 E:stä ja valitsivat Kaarle
Knuutin-pojau valtionhoitajaksi. Seur. v. E. pantiin
viralta myöskin Tanskassa ja Norjassa. E.
vetäytyi nyt Gotlantiin, jossa sitten oleskeli 10 vuotta
merirosvona ryöstäen entisiä alamaisiaan.
Loppuikänsä hän vietti Pommerissa. — Suomessa E.
kävi kahdesti 1403, jolloin julkaisi Viipurin
kaupungin ensimäiset privilegiot, ja 1407, jolloin
Turussa ryhtyi toimiin erityisen maanoikeudcn
perustamiseksi Suomea varten (vahvistettu 1435).
— Puolisona hänellä oli Englannin kuninkaan
Henrik IV:n tytär, viisas ja lempeämielinen F
i-lippa (k. 1430).

8. E. XIV (1533-77), Ruotsin ja Suomen
kuninkaana 1560-08, Kustaa Vaasan vanhin poika

ja ainoa lapsi hänen
ensi-mäisestä avioliitostaan
Katariina
Saksi-Lauen-burgilaisen kanssa. E. oli
rikaslahjainen, omistaen
taipumusta runouteen,
maalaukseen ja
soitantoon, sekä oli saanut
huolellisen tiedollisen
opetuksen. Mutta
toiselta puolen hän oli mitä
suurimmassa määrässä
kiivas ja epäluuloinen,
ja nämä ominaisuudet
kehittyivät hänen
elämänsä loppuaikoina
täydelliseksi mielipuolisuudeksi. V. 1557 annettiin
E: lie läänitykseksi ja
hallittavaksi Smålandin
ja Öölannin maakunnat.
Samaan aikaan ruvettiin
hänelle sopivaa puolisoa
etsimään ulkomaiden
prinsessojen joukosta, mutta nämä hankkeet,
joita yhä jatkettiin hänen kuninkaaksi tultuaan,
menivät lopulta kaikki tyhjiin, suureksi osaksi
E:n oman kummallisen käytöksen takia. Näin
hän kosiskeli Englannin Elisabetia, Skotlannin
Mariaa, Lothringenin Renataa, Hessin ja Saksin
prinsessoja y. m., usein monta yhtä haavaa.
Hallitukseen tultuansa E. ryhtyi kohta toimiin
saa-daksensa itselleen osan Kalpaveljesritariston
hajoavasta vallasta Liivissä, mikä Klaus
Kristerin-poika Hornin taidolle onnistuikin, ja laski täteu
perustuksen Ruotsin valloituspolitiikalle. Suhde
Juhana veljeen, Suomen herttuaan, muuttui
kohta E:n kuninkaaksi tultua huonoksi, ja
aikaansai veljessodan ja Juhanan vangitsemisen
(1563). Samaan aikaan puhkesi Tanskaa,
Lyypekkiä ja Puolaa vastaan tuhoava
seitsenvuotinen Pohjan sota, jota kuitenkin osaksi
kunniakkaasti käytiin. Eerikin epäluuloisuus erittäinkin
Ruotsin ylimyksiä vastaan, joissa hän näki
vangitun Juhanan kannattajia, saattoi hänet
vähitellen yhä väkivaltaisempiin ja oikeudettomampiin
tekoihin, ja sitä kiihotti erittäinkin hänen
kaikkivaltias suosikkinsa Yrjänä Pietarinpoika,
papin poika Vestmanlandista (ks. t.). V. 1562
oli perustettu erityinen tuomioistuin, n. s.
,,kuninkaan lautakunta", joka nimenomaan sai
tehtäväkseen kaikkien majesteettirikosten
tutkimisen. Keväällä 1567 tapahtuivat Upsalassa tunne-

Eerik XIV.

tut „Sture-murhat", jolloin E. raivokohtauksessa
itse tikarilla haavoitti vankina olevan Niilo
Stu-rea ja sitten drabanteillaan murhautti hänet,
hänen isänsä ja veljensä ynnä pari muuta
aatelis-miestä. Jonkun ajan perästä E. katui tekoaan,
pyytäen murhattujen sukulaisilta anteeksi, mutta
pian oli hän taas entisellään. Tähän aikaan E.
päätti mennä naimisiin entisen jalkavaimonsa
Kaarina Maununtyttären kanssa (ks. t.) ja
kruu-nautti heinäkuussa 1568 hänet juhlallisesti
Ruotsin kuningattareksi. Tämä tapaus lisäsi
tyytymättömyyttä ylimystössä, ja kohta häiden
jälkeen puhkesi kuninkaan veljien Juhanan ja
Kaarlen johtama kapina, joka teki lopun E:n
hallituksesta. E. pidettiin tämän jälkeen kovassa
vankeudessa, kuljetettiin linnasta linnaan (m. m.
Turkuun ja Kastelholmaan), mutta kun Juhana
yhä pelkäsi yrityksiä vangitun veljensä hyväksi,
surmattiin E. myrkyllä 26 p. lielmik. 1577
Örbyhusin linnassa, joka oli ollut hänen
viimeinen säilytyspaikkansa. [E. Tegel, „Erik XIV:s
historia" (1751) ; A. G. Ahlqvist, „Konung
Erik XIV:s sista lefnadsår" (1878).] K. G.

Eerik, Tanskan kuninkaita. (Se Eerik,
jonka mainitaan olleen Tanskan hallitsijana
Aus-gariuksen saarnan aikana, ja hänen seuraajansa,
È. Lapsi, olivat oikeastaan Hårek nimisiä). 1.
E. I E i e g o d (s. o. „aina hyvä"), Sven
Estridin-pojan poika, hallitsi 1095-1103 ja kuoli
Kypros-saarella toivioretkellä Pyhään maahan. — 2. E.
II Emune (,,ikimuistettava"), oli julma
hallitsija, joka veljesmurhalla anasti kruunun 1134,
soti vendejä ja rügeniläisiä vastaan, ja
murhattiin yleisillä käräjillä 1137. — 3. E. III Lam
(..karitsa"), kuninkaana 1137-46, edellisen
sisarenpoika, oli kykenemätön hallitsija joka meni
lopulta luostariin. — 4. E. IV Plovpenning
(,,auravero"), Valdemar Seierin poika ja
seuraaja vv. 1241-50, joutui taisteluun veljensä
Abelin kanssa, jolla oli Etelä-Jyllanti lääninä, ja
pakotti hänet alamaisuuteen, mutta tuli sitten
veljensä vangiksi ja murhattiin. Liikanimensä
hän sai eräästä „auraverosta", jonka määräsi
Viroon tekemänsä retken kustannusten
suorittamiseksi. — 5. E. V K 1 i p p i n g
(„silmänräpyt-täjä"), edellisen veljenpoika, tuli 1259 lapsena
kuninkaaksi äitinsä Margareeta Pommerilaisen
holhouksen alaisena. Hänen hallituksensa oli
sangen levoton sisällisten ja ulkomaisten vihollisten
tähden ja E. itse osoitti vanhemmaksi tultuaan
suurta mielivaltaa ja irstaisuutta. Lopulta
muutamat aatelismieliet, marski Stig Andersen
etunenässä, murhasivat hänet metsästysretkellä
Fin-derupin kylän läheisyydessä Juutinmaalla 1288.
■—- 6. E. VI M e n v e d (merkitys epävarma),
kuninkaana 1286-1319, edellisen poika, oli isän
kuollessa ainoastaan 12-vuotias.
Kuninkaan-murhaajat pakenivat Norjaan, josta kauan aikaa
tulella ja miekalla hävittivät isänmaatansa. E.
Menved koetti voimalla ylläpitää kuninkaan
valtaa hengellisiä ja maallisia ylimyksiä vastaan
sekä uudistaa Tanskan valtaa Pohjois-Saksassa,
mutta hänen pitkälliset sotansa (m. m. myöskin
Ruotsissa, jossa auttoi lankoansa Birger
Maunun-poikaa) ja loistonhalunsa köyhdyttivät kansaa ja
heikonsivat valtakuntaa. Hän kuoli lapsetonna.
— 7. E. VII Pommerilainen ks. Ruotsin
hallitsijoita. K. G.

Eerik Akselinpoika ks. T o 11.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0282.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free