- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
521-522

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eerik Eerikinpoika ... - Eesti kirjameeste selts

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

521

Eerik Eerikinpoika—Eesti kirjameeste selts

Eerik Eerikinpoika ks. Sorolainen.

Eerikinkronikka 1. vanha r i i m i k r
o-nikka on ruots. runoteos, joka kuvaa Ruotsin
historian tapauksia Birger Jaarlin ajoista alkaen
noin v:een 1320 asti. Varsinkin esitetään laajasti
kuningas Birger Maununpojan ja hänen veljiensä
Eerik ja Valdemar lierttuain (ks. n.) väliset
riidat, ja monet seikat näyttävät, että tuntematon
tekijä itse on ottanut tapauksiin osaa ja ollut
likeisessä suhteessa Eerik herttuaan, jonka
puolueeseen hän kuuluu ja jota hän kaikin puolin
ylistää. Runoteoksena E. ei ole ilman ansioita;
huolimatta riimikronikan tapaisessa teoksessa
luonnollisesti tavattavista kömpelyyksistä
kertoo se yleensä ajan tapauksia elävästi ja
vaikul-tavasti, runollisella mielellä. Esitys muistuttaa
n. s. Eufemia-lauluja (ks. t.), jotka ovat olleet
tekijälle tuttuja, mutta tekijä ei kuitenkaan voi
olla sama. Myöskin historiallisena lähteenä on
E.-k. varsin huomattava, kuu se antaa meilie
aikalaisen kuvauksen tapauksista, joista meiilä
muuten on varsin vaillinaisia tietoja. Mitä
Suomen historiaan tulee, sisältää se kertomukset
Birger Jaarlin ja marski Torgils Knuutinpojan
ristiretkistä, samoin kuin jälkimäisen retkestä
1300 Nevajoelle ja Laatokalle, ja viimeksi
mainitulla on tekijä yksityiskohtiin menevästä
kuvauksestaan päättäen itse ollut mukana tai
ainakin saanut tietonsa joltain osanottajalta.
Viimeinen luotettava painos siitä tavataan
Klem-mirgin julkaiseman teoksen ,,Svenska
Medel-tidens Rim-krönikor" I osassa. [G. Cederschiöld,
„Om Erikskrönikan. ett historiskt epos från
Folkungatiden" (1899).] K. G.

Eerikinlaulu, ,,E r i k s v i s a n", mruots. laulu,
jonka iästä on oltu eri mieltä. Se kertoo eräästä
Eerikistä, joka muka oli Göötanmaan ensimäinen
kuningas ja pani poikansa Danin kuninkaaksi
Tanskaan, joka hänestä sai nimensä (Danmark).
E:n julkaisi ensin Johannes Magnus (ks. t.)
latinaisessa käännöksessä. Viimeisten
tutkimusten tnukaan se on vasta keskiajan lopulta, onpa
sitä väitetty Johannes Magnuksen itsensä
sepittä-mäksi. K. G.

Eerikinretki ks. E r i k s g a t a.

Eerikin-suku. Näin nimitetään Eerik
Pyhästä (ks. t.) polveutuvaa Ruotsin
hallitsija-sukua, joka sammui 1250.

Eerik Jaarli, Norjan hallitsijan Haakon
Jaarlin poika, pakeni 995, kun hänen isänsä
surmattiin, Norjasta, ja kulki useina vuosina
vii-kinkiretkillä Itämeren rannoilla, m. m.
Inkerinmaalla, jossa hävitti kuuluisan Aldegjoborgin
kaupungin (Laatokankaupungin). Taisteli v.
1000 Svolderin luona urhoollisesti Olavi
Trygven-poikaa vastaan, ja sai tämän kaaduttua
saaliinjaossa melkoisen osan Norjasta, tullen maan
varsinaiseksi liallitusmieheksi. Sittemmin (1014)
E. J. meni Englantiin auttamaan lankoansa
Tanskan Knutia sitä valloittamaan, mutta kuoli
siellä n. 1023. K. G.

Eerik Maununpoika (k. 1318),
Söderman-landin herttua, oli ymmärtäväinen ja voimakas
henkilö, nähtävästi veljeänsä Birger kuningasta
melkoista etevämpi, mutta samalla hän oli
vallanhimoinen eikä paljoa välittänyt keinoista
tarkoi-tustensa saavuttamiseksi. Tultuansa 1302
Söder-manlandin herttuaksi ryhtyi hän toisen veljensä
Suonien herttuan Valdemarin kanssa hankkeihin

kuningasta vastaan. E:n onnistui ensiksi
kukistaa kuningasvallan tuki, ansiokas marski Torgils
Knuutinpoika (ks. t.), joka mestattiin 1306.
Pian sen jälkeen herttuat Håtunassa vangitsivat
veljensä, Birger kuninkaan, ja pakottivat hänet
sopimukseen, jonka kautta suurin osa
valtakuntaa tuli lierttuain käsiin. Taistelu kuitenkin
jatkui. V. 1312 E. meni naimisiin Norjan
kuninkaan Haakonin tyttären Ingeborgin kanssa, joten
toivo kruununperimyksestä siellä hänelle
avautui. Mutta jouluk. 10 p. 1317 E. ja Valdemar
käydessään Birgerin luona Nyköpingin linnassa
yöllä kavalasti vangittiin; he kuolivat
vankeudessa alkukesällä 1318, niinkuin kerrotaan,
nälkään. Tämä ilkityö synnytti kuitenkin kapinan
ja valtaistuimelle kohotettiin E. herttuan
3-vuo-tias poika Maunu Eerikinpoika (ks. t.). E:n
tlämä kuvataan n. s. Eerikinkronikassa.

K. G.

Eerik Raudi (Röde s. o. Punainen),
Grönlannin löytäjä, synt. Norjassa, lähti tehtyänsä
mic.–tapon Islannista ja löysi n. 986 Grönlannin
mannermaan, jonne hän asettui ja jonne sittemmin
muita siirtolaisia Islannista muutti. Hänen
poikansa oli Leif (ks. t.), joka löysi
Pohjois-Amerii-kan. K. G.

Eerik Sveninpoika, Suomen piispansijainen
1523-27, oli ennen ollut dekaanina Linköpiugissä
ja prebendannauttijana Turun tuomiokirkossa
sekä valittiin Turun piispaksi Arvi Kurjen
jälkeen. Hänen vaalinsa ei kuitenkaan saavuttanut
paavin vahvistusta ja E. S. rupesi pian
tuntemaan asemansa Suomessa tukalaksi. Nähtävästi
hän oli vanhan opin suosijoita, mutta ilman sitä
rohkeutta, jota olisi vaadittu taisteluun
voimakasta Kustaa kuningasta vastaan. Hän
sentäh-den pyysi ja lopulta saikin palata Linköpingiin,
emmekä enää hänestä mitään kuule. K. G.

Eerik Ärsäll, ruots. muinaiskuningas, oli
saanut nimensä siitä hyvästä vuodentulosta, mikä
hänen aikanansa vallitsi. Sanotaan olleen sama
kuin Koi, Blot-Svenin (ks. t.) poika, joka
muutaman tiedon mukaan oli Sverker vanhemman isä;
(/li siis vain joku maakuntakuningas. K. G.

Eesti (vrt. Tacituksen Æstui, jolla
tarkoitettiin yleensä nyk. Itämeren-maakuntain silloisia
asukkaita) 1. eesti ane (..eestiläinen"). 1.
(vir.), virolainen, ks. Virolaiset. — 2.
Eesteiksi 1. „idän miehiksi" muinaiset
skandinaa-vialaiset nimittivät Itämeren itäpuolelta tulevia
suomensukuisia (suomalaisia, virolaisia y. m.)
merirosvoja.

Eesti kirjameeste selts, Tartossa vv. 1871-93
toiminut virolainen kirjallisuus- ja
kansanvalistusseura. Päätös seuran perustamisesta syntyi
Viron ensimäisillä laulujuhlilla, joita 1869
vietettiin Tartossa Viron kansan vapautuksen
50-vuotispäivän johdosta. Seuran kukoistusaika oli
sen kymmenen ensi vuotta, jolloin sen
esimiehenä sekä elähyttävänä ja johtavana sieluna sen
puuhissa oli Otepään kirkkoherra Jakob ITurt
(ks. t.). Tänä aikana seura julkaisi 52 n:oa
./Toimituksia", jotka kaikki ovat sisällykseltään
arvokkaita ja monet: esittä vät aineita, joita ennen
ei ollut viroksi käsitelty; mainittakoon vain
Hurtin kansanrunokokoelma ,,Vana kannel", M. J.
Eisenin ,,Eesti luuletused" (virolaiset runot),
Pärnun novellit, historian, maantiedon, fysiikan,
luvunlaskun, mittausopin sekä suomen, saksan ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0283.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free