- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
531-532

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Efraim ... - Egypti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

531

Eggertz

—Egypti

532

Eggertz, Victor (1817-89), ruots.
metal-lu rgi, tuli 1853 opettajaksi Falunin vuorikouluun
ja koulun tultua siirretyksi Tukholmaan
metallurgian professoriksi ja laitoksen johtajaksi
(1809-83). E. on aikaansaanut suuria
parannuksia Ruotsin, erittäin Falunin, vuoriteollisuuden
alalla ja saavuttanut mainetta myöskin
ulkomailla etevillä raudan, rautamalmien ja
polttoaineiden kemiallista tutkimusta koskevilla
teoksillaan. Edv. Ilj.

Eggmühl 1. E, e k mii hl, kylä Ala-Baierissa ;
sen luona Napoleon I voitti huhtik. 22 p:nä 1809
arkkiherttua Kaarlen johtamat itävaltalaiset.

Egg-shells [eg-selz] (engl., = ,,munankuoret"),
eräs tavattoman ohut ja läpikuultava kiinalainen
ja japanilainen posliini.

Egil S k a 1 1 a g r i m s s o n, tunnetuimpia isl.
runoilijoita, syntyi n. 900, meni nuorena merille
viikinkiretkille, joilla oli monessa seikkailussa,
esim. Kuurinmaalla ollen kuoleman kielissä,
palveli jonkun aikaa kuningas Etelstania
Englannissa, joutui haaksirikossa Northumberlandin
rannalla vihollisensa, kuningas Eerik
Verikir-veen, käsiin ja tuomittiin kuolemaan, mutta
pelasti henkensä sepittämällä mestauspäivän
edellisenä yönä runon ,,Höfudlausn" (s. o. ,.Pään
lunnaat") Eerikin kunniaksi. Sittemmin E.
oleskeli milloin Islannissa, milloin Norjassa ja kuoli
hyvin vanhana 990-luvulla. Hänen elämänsä
kuvataan Egilin-tarinassa (ks. t.). K. G.

Egilin-tarina („Egils saga
Skallagrimsso-nar"), Islannin arvokkaimpia historiallisia
tarinoita. Se kuvaa runoilija Egil Skallagrimssonin,
hänen isänsä Skallagrimin ja isoisänsä
Kvel-dulfin elämänvaiheita. Myös se kertoo Torulf
Kveldulfssonin sotaretkestä, joka tehtiin
kveenien kuninkaan Faravidin kanssa karjalaisia
vastaan n. v:n 875 paikoilla. E.-t. on eri kertoja
julkaistu.

Egilsson, Sveinbjörn [svenjbjöd [-ejjils-son]-] {+ejjils-
son]+} (1791-1852), islanti], koulumies,
kielentutkija ja runoilija, vaikutti kauan opettajana ja
rehtorina ensin Bessastaöir’issa ja sitten
Reykjavikissa mutta harjoitti sen ohella monipuolista
kirjailijatointa. Opintoaikanansa
Kööpenhaminassa hän otti osaa islantilaisen
kirjallisuuden-seuran perustamiseen, ja myöhemmin hän oli
,,Det kongelige nordiske oldskriftselskab"
nimisen seuran perustajia. Näitten seurojen
julkaisusarjat sisältävät joukon E:n kynästä lähteneitä
tärkeitä islannin kieltä ja Islannin muinaisuutta
valaisevia teoksia. Hänen pääteoksensa on suurta
mainetta nauttiva laaja Islannin runokielen
sanakirja „Lexieon poeticum antiquae linguae
sep-teutrionalis". Runoilijanakin E. on ahkerasti
toiminut kotisaarensa kirjallisuuden
rikastuttamiseksi. Tärkeimmät teokset tällä alalla ovat
Odysseian ja Iliadin ensimäisen osan
proosa-käännökset. R. 8.

Eginhard ks. E i n h a r d.

Egir ks. Æ g i r.

Egli, Johann Jakob (1825-96), sveits.
maantieteilijä. v:sta 1883 maantieteen professori
Ziirichissä. Talousmaantieteellisiä ja maantiet,
nimitiedettä koskevia tutkimuksia ja teoksia,
m. m. „Nomina geograpliica" (1872).

Egmond (E g m o n t), L a m o r a 1 (1522-68),
kreivi, vanhaa alankomaalaista aatelissukua.
Otti osaa useihin keisari Kaarle V:n sotiin;

Filip II:n sodassa Ranskaa vastaan hän
kunnostautui ratsuväen päällikkönä St.-Quentin’in
taistelussa 1557 ja saavutti myöhemmin
Grave-lingenin voiton. V. 1559 nimitettiin hänet
Flanderin ja Artois’n käskynhaltijaksi. Kun
Alankomaissa alkoi syntyä tyytymättömyyttä Filip II:n
hallitukseen, niin E., vaikka oli katolilainen,
ai ussa liittyi vastarinnan johtajiin. Hän joutui
Filip II:n epäsuosioon, vangittiin viekkaasti
Alban maahan tultua ja tuomittiin
^erioikeudessa" kuolemaan. V. 1568 E. mestattiin
Brysselin torilla. [Bavay, „Le procés du comte d’E."
(1854), Juste, „Le comte E. et le comte de
Hor-nes" (1862).] O. M-e.

Ego (lat.) minä. — Egoismi, itsekkyys
(vastakohta uusimmassa filosofisessa
kirjallisuudessa tavalliseksi tullut Altruismi). —
Egoisti, itsekäs ihminen, vain itseänsä
ajatteleva ja omaa hyötyänsä harrastava.

Egres [ägräsj, Agricolan mukaan karjalaisten
jumalia, joka: ,,herneet, pavut, nauriit loi, kaalit,
liinat ja hamput edestoi", on viime vuosina
uudelleen löydetty Suomen Itä-Karjalassa ja
Vienan läänissä nimellä: Pyhä Ägräs eli Ägröi.
Sillä tarkoitetaan kaksijatkoista naurista, joka
on muodostunut kahdesta toisiinsa kiinni
kasvaneesta, joiden välinä on vain ohkainen pala.
Tämä nostetaan olkapäälle ja kannetaan
nauriskuoppaan; matkalla ollaan uupuvinaan raskaan
taakan alle ja langetaan kolme tai kymmenenkin
kertaa polvilleen tai pitkälleen, joka kerralla
rukoillen samannimistä haltijaa sata ja tuhatta
moista naurista tuomaan tullessaan, muittenkin
kuopista. Toisessa rukouksessa pyydetään Pyhää
Agrästä vartioitsemaan nauriskuoppaa hiiriltä
ja myyriltä. Sama haltija on nauriilta siirtynyt
uudenaikaisemmalle perunallekin. [Suomal.
tiedeakatemian esitelmiä 19 ^ 09.] K. K.

Egressy [ägräsij. 1. Gabor E. (1808-66,,
etevä unk. näyttelijä (hänen parhaimpiaan olivat
m. m. monet Shakespeare-osat), näytelmätaitcen
käsikirjan laatija (1866). Pakeni, tehokkaasti
otettuaan osaa vapaudentaisteluun 1848,
Turkkiin, josta palasi kotimaahan vasta 1854.
Julkaisi myös (1851) päiväkirjan
maanpakovuosil-taan. — 2. B é n i E. (1814-51), edellisen veli,
näyttelijä ja säveltäjä, joka aistikkailla
kansau-laulunsovituksillaan, kansanomaisilla
laulusävel-lyksillään sekä urkusävellyksillään Davidin
psal-meihin saavutti paljon suosiota. E:n säveltämä
on m. m. meilläkin tunnettu ,.Sz6zat". Käänsi
unkariksi suuren joukon näytelmiä ja
ooppera-tekstejä. Otti myös osaa vapaudentaisteluun,
jossa kohosi luutnantiksi. (Y. W.)

Egypti (kreik. Aigyplos, lat. Ægy’ptus, hepr.
Masar, dual. Misraim, arab. Masr, turk. Gibt),
muinaisten egyptiläisten kielellä Kemie, s. o.
,,musta maa", millä tarkoitettiin Niilin
tulvamaata vastakohtana erämaalle, „punaiselle
maalle" (Te Telen).

Asema, rajat ja suuruus. E. ulottuu
Välimeren rannalta (31° 35’ polij. lev.) pitkin
Niiliä toiseen 1. lähinnä alimpaan kataraktiin
saakka Vadi Halfan kohdalle (21° 35’ polij. lev.),
mutta Punaisen-meren rannalla se ulottuu paljoa
kauemmaksi etelään aina Ras Kasariin asti
(18° 2’ polij. lev.). Idässä on rajana
Punainen-meri ja Akaba-lahti (23° 45’ it. pit.). (Sinain
niemimaa Aasian puolella kuuluu nykyään Egyp-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0288.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free