- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
535-536

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Egypti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

535

Egypti

534

Egyptin kartta.

011 suuri. Yölämpö laskee usein -f- 5° C,
toisinaan Kairossa jäätymäpisteeseen asti.
Poikkeustapauksissa on lunta satanut. Aleksandriassa
sataa vuosittain 210 mm (enimmin marras- ja
joulukuussa), Kairossa 32 mm, Ylä-E:ssä
kuuluu sade mitä suurimpiin harvinaisuuksiin. —
Tuulen pääsuunta on koko vuoden pohjoinen.
Talvella puhaltavat kuitenkin toisinaan länsi- ja
etelätuulet. Voimakkaita erämaasta tulevia tuulia,
jotka kuljettavat runsaasti hiekkaa mukanansa,
sanotaan samümeiksi. — Kasvikunta on
— mitä viljelemättömiin kasveihin tulee —
E:ssä erittäin köyhä, sillä kaikki paikat, missä
kasvit voivat menestyä, ovat viljelyksen
vallassa. Niilin-laaksossa tavataan vain harvoja
maalle erikoisia lajeja. Siellä on osaksi
troopillisten seutujen kasveja, osaksi sellaisia, jotka
ovat levinneet Välimerenmaihin ja
Keski-Eurooppaan saakka. Keitaissa kasvaa monta
omituista kasvia, jotka saavat olemassa-olostaan
kiittää maanalaista vettä. Sellaisia ovat
koi ok vintti (CUrullus Colocynthis),
myrkyllinen Asolepiadaceæ-heimoon kuuluva
Calo-tropis procera, kääpiö mimoosa (Prosopis
frtephaniana) sekä monet suolakkokasvit. Li-

byan erämaassa, Suezin kannaksella ja
itäisillä vuorilla on erämaankasvullisuus vallalla.
Nämä kasvit ovat enimmäkseen tiheäoksaisia,
palleromaisiksi kutistuneita, tiheäkarvaisia tai
hyvin piikkisiä. Punaisen-meren rannalla on
n. s. Eritrean alue, jolle myöskin niukka
kasvullisuus on ominaista. —-
Eläinmaantieteellisessä suhteessa E. kuuluu
suurimmaksi osaksi Palearktiseen alueeseen.
Ylä-E:ssä tavataan kuitenkin monta etiooppialaista
muotoa. Nisäkkäitä on vähän. Petoeläimistä
ovat hyvin yleisiä sakaali, niili n-k e 11 u,
pun a juovainen kettu ja suurikorvainen
f e n e k-k e 11 u ; harvinaisempia juovikas
hyeena, ilves, metsäkissa,
genetta-kissa y. m. Muista nisäkkäistä mainittakoon
f a a r a o-r o 11 a (Iclineumon), useat a n t i 1 o
o-p i t, joista gaselli on yleisin, jänis,
hyppy-rotta (erämaassa), siili, y ö 1 e p a k o t.
Lintuja on n. 360 lajia, niistä useita pohjoisia
muotoja, jotka täällä viettävät talvensa. Yleisiä
kaikkialla ovat m. m. viiriäinen,
turt-turikyylikynen, trappi, niilinhanhi
ja suuri luku erilaisia petolintuja, joista
monet hyvin isoja. Suistomaassa tavataan f 1
a-mingoja. Rantajärvissä, etenkin
Menzale-hissa, asustaa suunnaton joukko vesilintuja ja
kahlaajia. — Matelijoista on huomattavin
krokotiili, joka ennen oli kaikkialla
yleinen. mutta tavataan nyt vain ensimäisen
kata-raktin yläpuolella. Sisiliskoja on monta
lajia; niistä Varantis on suurin; gekko
kiives-kelee pitkin talojen seiniä ja kattoja.
Käärmeitä tunnetaan 20 lajia, joista mainittakoon
silmälasikäärme ja sarvikyy
(Ceras-trs cominius). Sammakkoeläimistä ovat
hännättö m ä t runsaasti edustettuina. Sekä
Niili että monet järvet ovat sangen kalarikkaita.
Niilin kaloista on merkjllisin säkiä-kala
Ma-laplerns electricus, joka synnyttää kovia
sähkö-täräyksiä. Hyönteisistä mainittakoon
muinaisegyptiläisten pyhä Scarabceus sacer
kuoriainen sekä suuret heinäsirkat, jotka
viljelysmailla saavat aikaan suurta tuhoa. TJ. S-s.

Väestö. Varsinaisessa E:ssä oli 1907
11,206,359 as. 1. 11,s henkeä kma kohti, joista
(v. 1894) fellaheja 82,i, koptilaisia 6,5, beduineja
3,i, liubialaisia 2,s, neekerejä 1,8, eurooppalaisia,
etupäässä kreikkalaisia ja italialaisia 1,5,
turkkilaisia ja tserkessejä l.s ja muita kansallisuuksia
1,4 %. Koptilaiset ja osaksi fellahit ovat
pidettävät muinaisten egyptiläisten jälkeläisinä.
Suurin osa väestöä on muhamettilaisia, n. 9 milj.
Kristittyjä oli 1897 730,162, nimittäin
koptilaisia 668,446, kreikk.-katolisia 53,479,
room.-katolisia 56,343 ja protestantteja 11,894; juutalaisia
oli 25,200. — Elinkeinoista maanviljelys
on tärkein, vaikka sitä harjoittavien luku on
ainoastaan n. 2 milj. Enimmin viljellään vehnää,
maissia, puuvillaa, hamppua, pellavaa ja
sokeriruokoa sekä ohraa, riisiä, papuja, sipulia y. m.
ja monenmoisia puuhedelmiä. Viljelykseen
kelpaavaa on kaikki maa, mikä vain saadaan
kastelluksi. Niilin tulviminen tapahtuu hyvin
säännöllisesti leviten yli laakson. Se alkaa
Assua-nissa kesäk. lopulla, Kairossa heinäk. alussa,
saavuttaa suurimman korkeutensa lokak. alussa
ja on taas alimmillaan seur. v:n
huhti-touko-kuussa tai kesäk. ensi päivinä. Jos tulva joskus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0290.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free