Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Egypti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
538 Egypti
534
nousee ’/a m tavallista ylemmäksi, aikaansaa se
suurtä hävitystä suistomaassa; jos se jää 1 m
alemmaksi, tulee koko Ylä-E:iin kuivuuden
vuoksi nälänhätä. Tulvan tasoittamiseksi on 1S98
rakennettu suuret padot Assuanin ja Siutin
kohdalle. Maan kastelemiseksi 011 kaivettu laaja
kauavaverkko, jota pitkin Niilin vesi johdetaau.
Erilaisten koneiden avulla se nostetaan yhä
ylemmäksi, kunnes se saadaan leviämään pelloille,
jotka tavallisesti ovat valleilla jaetut
suljettuihin aloihin. Viime aikoina on ruvettu
käyttämään höyrynvoimaa ja hydraulisia koneita.
Niilin tulvaveden välittömästi kastamat pellot
(rai) ovat huonommat kuin keinotekoisesti
kastellut (saråqi), joista tavallisesti saadaan 3 satoa
vuodessa. Maanviljelyskalut ovat yleensä
yksinkertaiset ja vanhauaikuiset. Suurin osa viljeltyä
maata (33,607 km3) on valtion ja suurtilallisten
hallussa, 11. 18 % kuuluu valtiolle (nykyään
val-tiolaiuan hypoteekkina) ja n. 10 % on waqf, s. o.
kuuluu muhamettilaiselle kirkolle.
Karjanhoito ei ole erittäin kehittynyt. Paitsi härkiä,
puhveleja, kameleja ja aaseja pidetään runsaasti
lampaita ja siipikarjaa (kyyhkysiä, kanoja).
Hevosia käytetään vähän, sikoja ei ole kuin
koptilaisilla. Matarijessa on kamelikurkien siittola.
Vuoritoimi on vähäpätöinen (lipeäsuolaa,
tulikiveä, salpietaria), teollisuus on
kehit-tymäisillään. Kairossa valmistetaan puolisilkkiä,
pumpulikankaita, sahviaania y. m. Paperosseja
valmistettiin 1901 17:ssä tehtaassa 100,000
tonnia. Sokerinpuhdistuslaitoksia on muutamia ja
suistomaassa puuvilla-, öljy- ja saippuatehtaita.
Taideteollisuutena harjoitetaan siselöitsemistä
sekä huonekalujen ja saviastioiden
valmistamista. — Suur kauppa on enimmäkseen
ulkomaalaisten käsissä. V. 1907 vientitavarain arvo
teki 717 milj. mk, tuonnin 669 milj. ja
läpikulku-tavarain arvo 24 milj. Maasta viedään
pääasiallisesti puuvillaa (1907: 303,7 milj. kg), nisuja
(5 milj. kg), sokeria (4,i milj. kg), papuja (4,2
milj. kg), riisiä, ohraa, maissia (3,2 milj. kg),
nahkoja, norsunluuta, vahaa, kamelikurjensulkia,
villaa, opiumia, kumia, seesamia, pellavaa,
sipuleja, taateleja y. m. Tuonti käsittää kankaita,
lankoja, rohdoksia, kivihiiltä, rauta- ja
puutavaroita. Enemmän kuin puolet viennistä menee
Britanniaan; enemmän kuin kolmannes tuontia
tulee Britanniasta. Kaupungeista ovat
tärkeimmät, paitsi pääkaupunki Kairo (640,000 as.):
Ala-E:ssä Aleksandria (380,000), Rosette (15,000),
Da-miette (44,000), Mansöra (36,000), Mehallet
elke-btr (32,000), Sagasig (36,000), Tanta (58,000),
Damauliflr (33,000), Port Said (43,000), Isma’ilie
(7,000) ja Suez (18,000) sekä Yli-E:ssä Beni
Suëf (15,000), Minje (21,000), Siüt (43,000),
Sohäg (14,000), Akhmfm (28,000), Girge (18,000),
Kene (25,000), Luksor (8,000), Esne (14,000),
Edfu (15,000), Assuän (13,000) ja Medlnet
elfa-jflm (32,000). — Kauppalaivastoon
kuului 1905 15 höyrylaivaa ja 7 purjelaivaa (50
tonnia pienempiä laivoja lukematta), joitten
yhteinen tonnimäärä teki 8,340 tonnia.
Rautateiden koko pituus (Sudan lukuun-otettuna) cli
1906 5,544 km. Tärkeimmät radat ovat
Kairo-Aleksandria, Kairo-Suez, Kairo-Assuan-Wadi
lialla-Abu Ilamed-Berber-Khartum sekä
Berber-Suakin ja Abu Hamed-Kerme. — V. 1906 oli
postiasemia 1,249, joista toimitettiin 58
milj. lähetystä. Postisäästökassoissa
oli 59.0S4 sisäänpanijalla saatavia 8,4 milj. mk.
Valtion sähkölennäti n-linjojen lankapituus
oli sam. v. 18,921 km; asemia oli 307, sanomia
lähetettiin 1.» milj. Telefonijohtoja oli (1905)
220, joitten yhteinen pituus teki 880 km.
Tärkeimmät pankit ovat Anglo-Egyptian Bank,
Commercial Bank of Alexandria, Banque
Franco-Égyptienne, Impériale-Ottomane, Crédit Lyonnais
ja Bank of Egypt. — Raha: kultasekiini 1. E:in
punta, painoltaan 8,5 gr, josta 7,4375 gr puhdasta
kultaa, = 100 piasteria = 25,9255 frangia.
Kultarahoja on puntia, puolipuntia ja napoleoneja
(1=77,2 piasteria = 20 mkaa). Hopearahoja on 5
lajia, nikkelisiä 3 ja pronssisia 2. Paperirahoja
on äskettäin otettu käytäntöön.
Metrijärjestelmä on käytännössä v:sta 1875, mutta
vanhoja kotimaisia mittoja ja painoja käytetään
sen ohella. 1 kassabe = 3,55 111; 1 pik beledi = 0,5828
m; 1 f eddan = 42 a; 1 ardeb = 197,75 1.; 1 kantar =
44,5 kg, 1 oka = 1,24 kg.
Hallitus. E. on Turkin alainen verovaltio.
Hallitsijaa sanotaan v:sta 1867 kediiviksi; hänen
arvonsa on perinnöllinen esikoisuuden mukaan.
Turkille maksettava vuotuinen vero on 665,041
eg. puntaa. Ministerineuvostossa on 6 jäsentä,
jotka kaikki ovat egyptiläisiä, mutta enimmät
korkeat virat ovat englantilaisten hoidettavina.
Hallinnollisessa suhteessa E. jakaantuu Ali-E:iin,
johon kuuluu 6 mudirijjea (maakuntaa) ja
Yli-E:iin, jossa 011 8 maakuntaa. Kaupungit Kairo,
Aleksandria, Damiette, Port Said ja Suez ovat
kuvernöörien hoitamia muhåfizåteja.. Kutakin
maakuntaa hoitaa mudrr niminen virkamies
(maaherra) neuvoston (diwånin) avulla.
Maakunnat ovat jaetut markaz nimisiin alueisiin,
joita hoitaa mamür. Markaz vihdoin käsittää
useamman nähijen 1. kunnan, jonka etunenässä
011 ’omde ja seikh elbeled (kunnan esimies).
Mudirit kantavat verot ja toimivat tuomareina
paitsi asioissa, jotka kuuluvat kädi’ n
hoidettavalle uskonnolliselle tuomioistuimelle.
Siviilioikeudellisia riita-asioita, joissa asianosaisena
on eurooppalainen, ratkaisee kansainvälinen
tuomioistuin. Konsulit käsittelevät
kansalaistensa tekemiä rikoksia. — V. 1908
kulunki-arvion mukaan valtion tulot tekivät 385 milj.,
menot 377 milj. ja velat (1906) 2,431 milj. mk.
Tärkeimmät valtiontulot ovat maa-, tulo- ja
tori-verot, sekä tulot rautateistä, tullista ja
tupakkamonopolista y. m. Sotavoima on
rauhan-aikana (1907) 19,213 miestä; ylipäällikkönä
(srr-darj on engl. kenraali. Jokainen 19 v. täyttänyt
nuorukainen 011 asevelvollinen, mutta rahalla
vapautuminen käy päinsä. Englantilainen
linna-väki käsittää 5,800 miestä. Sotalaivasto on
mitätön. Lippu: valkoinen puolikuu ja
seitsen-säteinen tähti punaisella pohjalla.
Kansansivistys on vielä alhaisella
kannalla. Vakituisen väestön 7 v. täyttäneistä oli
1897 luku- ja kirjoitustaidottomia 5,8 V. 1901
oli maassa 10,027 koulua, 228,448 oppilasta ja
16,763 opettajaa. Alkeiskouluja (lcuttäb), joissa
opetetaan sisälukua ja kirjoitusta sekä vähän
laskentoa ja muhamettilaisille Koraanin
kappaleita ulkoa, oli 9,878, niissä 197,941 oppilasta ja
15,408 opettajaa. Valtion tai muhamettilaisen
kirkon ylläpitämässä 138 koulussa oli 12,100
oppilasta ja 841 opettajaa; 187 lähetyskoulussa oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
