- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
543-544

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Egypti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

294

Egypti

534

Vaibekausi: 6-10:s dynastia, n. 2540-2160 e. Kr.
Keskinen valtakunta: ll-12:s dynastia, n.
2160-1785 e. Kr.

Vailiekausi (hyksos): 13-17:s dynastia, n.
1785-15SO e. Kr.

Uusi valtakunta: 18-20:nes dynastia, n. 1580-1100
e. Kr.

Vailiekausi: 21-25:s dynastia, n. 1100-663 e. Kr.
Uudistusaika: 26:s dynastia, 663-525 e. Kr.

l:sen dynastian perustajana pidetään M
e-n e s t ä Thisin kaupungista, joka vuosien
3400-3200 välillä valtikkansa alle ylulisti Etelä- ja
Pohjois-E:n senaikuiset pikkuvaltiot.
Perintätie-dou mukaan M. perusti Memfiksen. Hänen
hautansa löysi de Morgan 1897 Nagadasta Yli-E:ssä.
2:nen dynastia oli niinikään Thisistä. Vanhan
valtakunnan faaraoista useat saavuttivat ikuisen
maineen pyramidinrakentajina. 3:nnen
memflitti-läisen dynastian jäsenistä Z o s e r on tunnettu
Sakkaran porraspyramidin rakentajana. 4:nnen
niinikään Memfiksestä olevan dynastian
perustaja oli S n o f r u, joka rakennutti Medümin ja
Dasürin pyramidit. Häntä seurasi Kliufu 1.
K h e o p s, jonka suuri pyramidi samoin kuin
Khefrenin 1. Kliafran ja Menkaran
pyramidit ovat nähtävät Gisessä. 5:nnen
elefanti-nelaisen dynastian aikana E:n valta levisi
nykyiseen Sudaniin ja taide kukoisti. Sen
viimeiseltä jäseneltä Unakselta on säilynyt
vanhin n. s. pyramiditeksti. 6:nnen dynastian
hallitessa valtakunta joutui rappiolle ja
syntyi joukko pikkuvaltioita. Sillä välin valta
vähitellen siirtyi etelään, jossa Theba tuli n. s.
keskisen valtakunnan pääkaupungiksi. ll:nnen
thebalaisen dynastian ajalta mainitaan retkiä
Puntiin (Punaisen-meren eteläosan rantamaille).
Muutamat tämän dynastian jäsenet hallitsivat
ainoastaan nimeksi. Mutta Amenemhet I:n,
12:nnen thebalaisen dynastian perustajan,
onnistui kukistaa feodaaliaatelisto ja suuresti
vaurastuttaa valtiota. Hän myös rakennutti
joukon rakennuksia yliseen ja aliseen E:iin sekä
edisti kirjallisuutta. Wesertesen II:n ajalta
Beni-Hasanissa Keski-E:ssä on säilynyt
värillinen kuvaus seemiläisestä heimosta, joka pyrkii
E:iiu asumaan. Wesertesen III:n
(luultavasti kreik. Sesostris) 7:s hallitusvuosi
tähtitieteellisten laskujen mukaan sattui noin
1876-73 e. Kr., joten ajanlasku tästä lähtien on
jotakuinkin varma. Amenemhet ITI
(ITerodotok-sen Moiris) rakennutti Fayümiin labyrintin
(ks. t.) ja hakkautti kalliosta Gisen luona
suuren sfinksin (ks. t.). Hänen hautapyramidinsa on
Hawàrassa. Tämän dynastian perustama
loistoaika ei kestänyt kauan. 13:s ja 14:s dynastia
hallitsivat Etelä-E:ssä. Noin 1700 vaiheilla
hyksos (< liek-sos = ,,beduiiniruhtinaat") nimellä
tunnetut seemiläiset paimentolaiskansat pääsivät
valtaan E:ssä, jossa hallitsivat v:een 1580 t. 1575.
Nämä aasialaiset suuresti vaikuttivat E:n
kaikkiin oloihin ja seemiläistä vaikutusta tästä
lähtien huomataan sen sivistyksessä ja uskonnossa.
Hyksos-muukalaisten voittajana ja karkoittajana
pidetään A m o s i s t a, joka aloitti 17:nnen
dynastian ja perusti n. s. uuden valtakunnan, jonka
kestäessä (n. 1580-1100) E. oli voimansa ja
sivistyksensä kukkuloilla ja pääkaupunkina Theba.
Hänen seuraajansa A m e n h o t e p (Amenofis) I:n
9:s hallitusvuosi sattui astronomisten laskujen

mukaan vuosien 1550 ja 1547 välille. Hänen
poikansa Tliotmes I ulotutti valtakuntansa
Niilin 3:unelta koskelta Nubiassa Eufratin rannoille
saakka. Hän on ensimäinen faarao, joka teetti
itselleen kalliohaudan Bibän elmulQkiin Niilin
länsirannalle vastapäätä Thebaa. T h o t m e s III
(ass. Manakhbiria) usealla sotaretkellä
vahvisti E:n valtaa Syyriassa ja Nubiassa. Monet
kirjoitukset, komeat rakennukset ja lukemattomat
muistomerkit (m. m. Roomaan, Konstantinopoliin,
Lontooseen ja New Yorkiin viedyt obeliskit) vielä
todistavat T. III:n voimaa ja E:n senaikuista
loistoa. Seuraavat faaraot Amenofis II ja T h o
t-m e s IV sekä Amenofis III (ass. N i m m
u-r i a < eg. N e b-m a t-R a) ja A m e n o f i s IV
(ass. Napkhuraria< eg. N e f e r-k li e p r
u-R a) vielä esiintyvät Syyrian yliherroina.
Viimemainituista faaraoista meillä nyttemmin on
tärkeitä tietoja elAmarna-kirjeissäkin (ks.
Am a. rna ja Amenofis). A. III oli
kirjeenvaihdossa m. m. Mitannin kuninkaan Tusrattan
ja Babylonian kuninkaan Kadasman-kharben
kanssa ja samoin A. IV Burnaburiaksen ja
Assyrian kuninkaan Assuruballitin kanssa. A. IV:n
toimeenpanemalla uskonnollisella ja valtiollisella
uudistuksella ei ollut menestystä, sillä hänen
seuraajansa Ai ja Horemheb jo palauttivat
entiset olot. 19:nnen diospolitalaisen dynastian
jäsenistä R a m s e s I oli lyhytikäinen. Hänen
poikansa S e t i I joutui Syyriassa riitaan
lieti-läisten kanssa. Hänen seuraajansa Ram s es II
(n. 1310-1244) tunki Orontes-virralle saakka ja
pakotti hetiläiskuninkaan Khattusarin
rauhansopimukseen, jonka hopeatauluun piirrettyjen
määräysten mukaan Palestiina edelleen kuuluisi
FL:lle. li:n urhotöitä ikuistuttavat useat
rakennukset (Abu Simhel, Karnak, Luksor,
Rames-seum Thebassa, Abydos, Memfis, Bubastis
y. m.) kuvineen ja kirjoituksineen, joitten
joukossa on Pentaurin nimellä tunnettu
ylistys-runo Ammonin temppelin seinässä Thebassa.
R:n pojan Meremptaliin 1. Meneftan
aikana eräät pohjoisesta päin tulleet
muukalais-laumat yhdessä libyalaisten kanssa hyökkäsivät
Niilin deltaan, mutta M:n onnistui torjua vaara.
Menestyksellä hän’ myös taisteli Palestiinassa;
sen johdosta sepitetyssä voittorunossa mainitaan
Kanaanin maa ja Israelin kansa tavalla, joka
osoittaa että Israelin heimot jo olivat saapuneet
Kanaaniin. Seuraavan faaraon Seti II:n
aikana vallitsi kiivas taistelu valtaistuimesta
ja E. menetti ylivaltansa Syyriassa. 20:nnen
dynastian toinen faarao Ramses III palautti
rauhan maahan sekä voitti maa- ja
meritappe-lussa E:iin tunkeuneet muukalaisheimot, joitten
joukossa olivat palasate 1. filistealaiset.
Seuraavien liallitsijain Ramses IV-XII:n aikana
papiston valta suuresti lisääntyi. Vihdoin
Am-monin ylimäinen pappi H e r i h o r anasti
faaraoita vallan, joka pian siirtyi 21:selle
taniti-laiselle dynastialle. Tämän ja pappisfaaraoiden
kukistuttua S e s o n k T, Raamatun Sisak (ks. t.),
perusti 22:sen, libyalaisen, dynastian, jonka
asunto oli Bubastiksessa. Asettuen riitaiselle
kannalle Salomonia vastaan, joka näkyy olleen
sukulaissuhteissa tanitilaisten faaraoiden kanssa,
hän avusti E:iin paennutta Jerobeamia ja
toki ryöstöretken Jerusalemiin (1 Kun. 1425).
Tämän dynastian ja sen kanssa osaksi saman-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0294.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free