- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
549-550

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Egypti - Égyptienne ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

549

Égyptienne—Egyptiläinen kirjoitus

550

Kunst" (1903), v. Bissing, „Denkmäler
ägyp-tischer Sculptur" (1903), M. Brodrick ja A.
Anderson Morty, „A concise dictionary of egyptian
archæology" (1902), J. Capart, „L’art égyptien"
(1909). — Sivistyshistoriaa ja yleistajuisia
esityksiä: J. G. Wilkinson, „Manners and customs of
the ancient egyptians" (1837 ja m.), E. W. Lane,
..Männers and customs of the modern Egyptians"
(1835 ja m.), H. Stephan, „Das heutige Aegypten"
(1872), J. Lieblein, „Det gamla Egypten i dess
skrift" (1S77), „Det gamla Egypten i dess
min-nesmärken" (1877), G. Ebers, „Aegypten in Bild
und Wort" (1879-80), A. Erman, „Aegypten und
ægyptisches Leben" (1885-87), K. Piehl, „Från
Nilens stränder" (1895), „Bilder fr5n Egypten"
(1896), Th. Neumann, „Das moderne Ägypten’"
(1893), SteindorfT, ,,Die Blütezeit des
Pharaonen-reichs" (1900). — Matkakertomuksia ovat
laatineet E. Pococke, K. Niebuhr, J. L. Burckhardt,
G. A. Wallin, H. Brugsch, R. Lepsius, A. B.
Guer-ville (ruots. 1906) y. m. — Matkakäsikirja:
Baedeker (toim. Steindorff 1906).] K. T-t.

Égyptienne [ezipsie’n] (ransk.) 1.
egyptiläinen kirjainlaji, kirjap., puolilihava
antiikva-painokirjainlaji, josta ohuet viivat
puuttuvat, esim. égyptienne.

Egyptiläinen kirjoitus. Egypt. kirjoitusta on
4 lajia: hieroglyfinen, hieraattinen, demoottinen
ja koptilainen kirjoitus. Hieroglyfikirjoitusta
käytettiin historiantakaiselta ajalta alkaen n.
v:een 250 j. Kr. Sen ohessa käytettiin
hieraat-tista kirjoitusta n. 1200-700 e. Kr. Demoottinen
kirjoitus oli käytännössä n. 800 e. Kr.-200 j. Kr.
Koptilainen kirjoitus syntyi 3:nnella vuosis.
e. Kr. ja hävisi n. 1600 j. Kr.

Ilieroglyfit (kreik. liiero’s = pyhä, ja glyphë
= piirros) ovat esineitten kuvia, joilla on sekä
ideografinen että äänteellinen merkitys.
Käytettyjen kuvien lukumäärä n. 500. Varsinaiset
ideogrammit merkitsevät kokonaisia sanoja;
determinatiivit tarkemmin määräävät esinettä
tai käsitettä, joka on merkitty äännemerkeillä,
esim. osoittavat, mihin sana- tai käsiteluokkaan
se kuuluu. Äänteelliset merkit, joista n. 70 oli
tavallisessa käytännössä, osoittavat joko yksi tai
monikonsonanttisia tavuja. Ne varustettiin
välistä äänteellisillä lisäkkeillä, osviitaksi miten
tavumerkki oli luettava, sillä samalla
hieroglyfillä saattoi olla usea tavuarvo.
Tavuhierogly-feistä saatiin oikeita kirjaimia (konsonantteja)
siten, että ne pantiin merkitsemään ainoastaan
tavun alkuäännettä. Siten syntyi
hieroglyfikirjoituksen 24 kirjainta. Ilieroglyfit esiintyvät
enimmäkseen Egyptin kiinteissä muistomerkeissä ja
ovat asetetut sekä pysty- että vaakasuoriin
riveihin. Jälkimäisessä tapauksessa ne ovat luettavat
joko vasemmalta oikeaan taikka päinvastoin,
mutta aina niin, että ihmis- ja eläinkuvat
kääntyvät lukijaan päin. Koska hieroglyfeillä oli
koristeellinenkin tehtävä, eivät samaan sanaan
kuuluvat merkit aina seuraa toisiaan siinä
järjestyksessä, jossa ne ovat luettavat, vaan usein ovat
järjestetyt niin, että muodostaisivat
sopusuhtaisen kokonaisuuden (samoin myös arabialaiset
käsittelevät kirjaimiaan). Hieroglyfejä
valmistet-taissa „esipiirtäjä" piirtokynällä ensin piirsi
hieroglyfin ääriviivan, jonka perästä tehtävä
hieroglyfi valmistettiin terävällä kaivertimella
taikka maalattiin. Koska kaivertaminen oli

vaivaloista työtä, tyydyttiin usein ainoastaan
haahmoviivoihin; siten syntyi hätäpäinen
kirjoitus, jota sanotaan hieraattiseksi.

Äännearvo. Hieroglyf. Hieraatt. Demoott,

Egyptiläinen aapisto.

Hieraattinen 1. papillinen kirjoitus
(Kle-mens Aleksandrialaisella grammata hieratika’)

Hieroglyfeja vanhimpaa laatua. Meneksen ajoilta.

on yksinkertaisempaa ja lyhennettyä
hieroglyfikirjoitusta. Sitä kirjoitettiin oikealta
vasemmalle, enimmäkseen papyrukselle, kankaalle,
puulle ja saviastioihin. Kirjoitusneuvona
käytettiin ruokoa. Eri merkkejä usein yhdistettiin
rohkeiksi ligatuureiksi, niin että ne saivat
hieroglyfisistä vastineistaan ihan eriävän muodon (ks.
kuvaa „Papyrus Ebers" seur. siv.)

Demoottinen kirjoitus (ITerodotoksella
grammata demotika’) on lyhennettyä hieraat-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0301.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free