- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
553-554

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Egyptin-korpi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

553

kitsemättä. E:n kielessä huomataan 5 ikäjaksoa:
1) muinaisegyptinkieli, joka esiintyy
5:nnen ja 6:nnen dynastian n. s.
pyramiditeks-teissä ja vanhan valtakunnan kirjoituksissa ja
jota oppineet käyttivät vielä roomalaisten
aikakaudella; 2) keskisen valtakunnan
kansankieli useissa käsikirjoituksissa (m. m. Ebersin
lääketieteellisessä papyroksessa) ; 3) u u s e g y
p-t i n k i e 1 i uuden valtakunnan aikuisissa
papy-roksissa ja 20:nnesta dynastiasta alkaen
piirtokirjoituksissakin ;4) demoottinen kieli, jota
käytettiin uudistusajalla ja kreik.-roomal.
aikakaudella ;5) koptinkieli, jota Egyptin
kristityt käyttivät ja kirjoittivat kreikkalaisilla (ja
demoottisilla) kirjaimilla. Muodollisessa
suhteessa muinaisegyptinkieli jo esiintyy hajoavana
ja kuluneena (niinkuin englanti muihin
germaanilaisiin kieliin verrattuna), ja koptin kieli
on vanhasta konjugatsionista säilyttänyt
ainoastaan infinitiivin ja jonkinlaisen partisiipin.
Kieliopin esityksistä ovat tärkeimmät Ermanin
,,Neu-ägyptische Grammatik" (1880) ja „Ägyptische
Grammatik" (2:nen pain. 1902). Täydellistä
sanakirjaa puuhataan paraikaa; Brugschin
„Hie-roglyphisches Wörterbuch" (1867-82) on
vanhentunut. K. T-t.

Egyptin-korpi, korpi ja laaja suo Yliviekin
kylässä Pielisjärvellä; ulottuu Venäjän puolelle.

Egyptin pimeys, lausetapa, joka tarkoittaa
▼ahvaa synkkää pimeyttä ja kuvannollisesti
suurta sivistymättömyyttä, johtuu Raamatun
kertomuksesta egyptiläisten vitsauksista, 2 Moos.
4n seur. K. T-t.

Egyptologia, viime vuosis.:lla syntynyt tiede,
joka koskee Egyptin muinaista kieltä,
kirjoitusta ja sivistystä y. m. Sen perustaja oli J. F.
Champollion. Etevien egyptologien joukossa
huomataan ranskalaiset de Rougé, Chabas, Mariette,
Devéria, Maspero, Lefébure ja Revillout,
englantilaiset Hincks, Birch, Goodwin, Le Page Renouf,
Petrie ja Griffith, saksalaiset Lepsius, Brugsch,
Lauth, Dümichen, Ebers, Meyer ja Erman,
sveitsiläinen Naville, ruotsalainen Piehl y. m.
[Brugsch, „Die Ägyptologie" (1889).] K. T-t.

Ehdokas, henkilö, joka on ehdotettu johonkin
julkiseen virkaan taikka toimeen. Ehdokkaita
virkoihin asettavat ylipäätään asianomaiset
viranomaiset. Milloin taas vaaleilla on valittava
henkilöitä yleisiin luottamustoimiin, asettavat
valitsijaryhmät yhteisiä ehdokkaita. Sääntönä
on, että tällaisella valitsijain liittoutumisella
vaaleja varten on vain tosiasiallinen,
mutta ei virallista merkitystä. —
Kansanedustajia valittaessa on kuitenkin nykyänsä
Suomessa (kuten eräissä muissakin maissa)
asianlaita toisin. Vaalilain koko järjestelmä
perustuu olennaisesti siihen, että valitsijat
yhtyvät ennen vaalia asettamaan yhteisiä
ehdokkaita. Säädetyllä tavalla perustettujen v
a-litsijayhdistysten asianmukaisesti
vaalipiirin keskuslautakunnalle ilmoittamat
ehdokaslistat ovat otettavat vaalipiirissä käytettäviin
painettuihin vaalilippuihin.
Valitsijayhdistyksillä (sekä niitten muodostamilla vaaliliitoilla)
ja niitten ehdokkailla on siis mitä suurin
merkitys. — Vastoin tahtoaan ei voida ketään
tällaiseksi julkiseksi ehdokkaaksi asettaa (Vaalilain
20 §) ; jos taas sattuisi — mikä todellisuudessa
ei tule kysymykseen — että valituksi julistettu

554

henkilö ei ole ollut julkisella listalla, pitää
keskuslautakunnan, ennenkuin valtakirja hänelle
annetaan, tiedustella häneltä, suostuuko hän
vastaanottamaan edustajatoimen (Vaalilain 60 §).
[Vaalilaki, erittäinkin sen 3:s luku.] — vrt.
Ehdokaslista, Valitsijayhdistys,
Vaaliliitto. R. E.

Ehdokaslista, jonkun valitsijaryhmän vaalin
edellä laatima luettelo henkilöistä, joille ryhmän
jäsenet tahtovat saada kannatusta vaaleissa.
Useimmiten tällainen valmistus on kokonaan
yksityistä laatua, mutta sillä saattaa, kuten
nykyänsä Suomen eduskunnan jäseniä valittaessa,
olla mitä tärkein virallinen ja julkinen
merkitys. — Vaalilain mukaan valitsijain vaalien
edellä tapahtuvan yhtymisen voidaan sanoa
olevan koko vaalimenettelyn pohjana.
Valitsijayhdistys laatii yhteisen ehdokaslistan, joka
sisältää enintään kolmen ehdokkaan (sekä
varaehdokkaan) nimet. Pyynnön ehdokaslistan
julkaisemisesta tekee yhdistyksen asiamies
kirjallisella hakemuksella, johon on liitettävä
sekä se asiakirja, jolla valitsijayhdistys on
perustettu, että erikseen kirjoitettu
ehdokaslista. Jos valitsijayhdistys täyttää kaikki
lain asettamat ehdot, tulee keskuslautakunnan
julkaista sen ehdokaslista sekä ottaa se niihin
vaalilippuihin, joita vaalipiirissä on
edustajan-vaalissa käytettävä. Itse vaalissa on sitten
ehdokaslistoilla se tärkeä merkitys, että valitsija joka
tapauksessa saapi antaa äänensä ainoastaan
yhden ehdokaslistan hyväksi, riippumatta siitä,
sisältääkö tämä kolme nimeä vai vähemmän
määrän. Niinikään ääniä laskettaessa kaikki
vaaliliput, jotka on annettu saman
valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, pidetään yhtenä
ryhmänä, jossa enimmät äänet saanut ehdokas saapi
vertausluvukseen ryhmän vaalilippujen koko
lukumäärän, toinen puolet ja kolmas
kolmannen-osan siitä. (Vaalilain 3:s sekä myöskin 5:s ja 6:s
luku.) vrt. Ehdokas, Eduskuntavaalit,
Suhteelliset vaalit, Valitsija yh di
s-t y s, V a a 1 i 1 i i 11 o. R. E.

Ehdollinen armahdus ks. Ehdollinen
tuomio.

Ehdollinen tuomio (saks. bedingte
Verurtei-lung; ransk. cundamnation conditionnelle; it.
Sospcnsione della pena), lakit., uudenaikainen ja
useissa nykyajan valtioissa käytännössä oleva
rikosoikeudellinen säännöstö, joka tietää sitä, että
rikostuomioistuin tuomitessaan ensikertaisen
rikoksentekijän lyhytaikaiseen
vapausrangaistukseen (tahi sakkoon) voi tuomiossaan määrätä,
että rangaistus jätetään toistaiseksi
täytäntöönpanematta ja annetaan kokonaan anteeksi, jos
tuomittu määrätyn ajan (n. s. koeajan) kuluessa
käyttäytyy hyvin eikä tee uutta rikosta. Tämän
laitoksen käytäntöön ottaminen ja oikeutus
johtuu siitä tosiasiasta, että nykyiset lyhytaikaiset
vapausrangaistukset eivät vastaa tarkoitustaan,
ne kun eivät peloita eivätkä paranna, eivätkä
myöskään tee rikoksentekijää yhteiskunnalle
vaarattomaksi, vaan päinvastoin usein saattavat
ensikertaisen rikoksentekijän todella
rikollisuuden tielle. Ehdollinen tuomio, joka
yksityiskohdissaan on eri tapaan järjestetty eri maissa,
perustuu siihen perusajatukseen, että suurelle osalle
ensikertaisia rikoksentekijöitä on julkisen
tuomion muodossa lausuttu ankara varoitus riittävä

Egyptin-korpi—Ehdollinen tuomio

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0303.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free