- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
557-558

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ehdotus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Ö57

riippuvat monenlaisista, edellytyksistä ja syistä.
Mutta järkemme tuntuu vaativan meitä
ajattelemaan, kaiken ehdollisen olevaisen perustukseksi,
jotakin, mikä on ehdottomasti,
riippumatta mistään edelläkäyvästä syystä. Tämä
ehdoton olevainen on siis yhtä kuin kaiken
ääri-mäinen alkuperuste, Jumala (vrt.
Absoluuttinen, Alku peruste). — E.
hallitsijavalta = rajoittamaton itsevaltius. — E.
enemmistö on vaaleissa ja muissa äänestyksissä sillä
henkilöllä tai ehdotuksella, jonka hyväksi
annettu äänimäärä ei ainoastaan ole suurin
verrattaessa sitä muiden ehdokkaiden tai ehdotusten
saavuttamaan äänimäärään (,,suhteellinen
enemmistö"), vaan vieläpä suurempi kuin kaikki sitä
vastustavat vähemmistöt yhteensä, s. o. enemmän
kuin puolet kaikkien äänestäjien yhteisestä
äänimäärästä. — Vanhemmassa kirjallisuudessa e.
= kategorinen (ks. t., — niin esim. Rüegg,
kasvatustieteen oppikirja", suom. 1871). A. Gr.

Ehdotus ks. Virkaehdotus,
Vaalisija, Lakiehdotus, Esitys.

Eheberg [Seberjh], Karl Theodor (s.
1S55), saks. taloustieteilijä, v:sta 1882
professorina Erlangenissa; kirjoittanut m. m. ,,über
das ältere deutsehe Münzwesen und die
ITausge-nossenschaft" (1879),
,.Verfassungs-Verwaltungs-uud Wirtscliaftsgeschichte der Stadt Strassburg"
1 nid. (1899), ,,Grundriss der
Finanzwissen-scliaft" (1882), suom. nimellä ,,Finanssioppi"
(1898) ; julkaisee Dyroffin kanssa v:sta 1901
„Annalen des deutschen Reichs". J. F.

Ehkäisytulli on suojelustulli, joka on asetettu
niin korkeaksi, että sen kautta kokonaan
estetään jonkun kotimaisen tavaran vienti tai
ulkomaisen tavaran tuonti. E. vaikuttaa siis yhtä
tehokkaasti kuin vienti- tai tuontikielto. J. F.

Elirenberg [ërenbcrjh], Christian
Gottfried (1795-1876), saks. luonnontutkija, v:sta
1839 professorina Berliinissä. E:n kuuluisuus
eläintieteilijänä perustuu hänen uranaukaiseviin
tutkimuksiinsa likoeläimistä. Hänen tärkein
teoksensa tältä alalta on ,,Die Infusionsthierchen
als vollkommene Organismen" (1838). E. oli
myös mikroskooppisen paleontologian perustaja
sekii maantieteellinen tutkimusretkeilijä.
[Haastein, »Christian Gottfr. E." (1877) ; Laue,
..Christian Gottfr. E., ein Vertreter deutscher
Naturforschung" (1895).] (J. A. W.)

Ehrenberg [ërenberjhj, Richard (s. 1857),
-•aks. taloustieteilijä ja taloushistorioitsija, toimi
jonkun aikaa liikealalla, tuli 1888 Altonan
kauppakamarin sihteeriksi, v:sta 1899
professorina Rostockissa. E:n monista taloudellisista
tutkimuksista mainittakoon: „Hamburg und England
im Zeitalter der Königin Elisabeth" (1896), „Das
Zeitalter der Fugger" (1896), „Grosse Vermögen,
ihre Entstehung und ihre Bedeutung" (1902),
.,Die Unternehmungen der Brüder Siemens"
(1906). V:sta 1905 julkaisemassaan
aikakauskirjassa „Das Thiinen-Archiv", hän on koettanut
raivata tietä uudelle taloustieteelliselle suunnalle,
joka perustuu määrätyistä taloudellisista
yrityksistä, maatiloista, kauppahuoneista ja
teollisuusyrityksistä saatujen kokemusten tutkimiseen
ja vertailemiseen. J. F.

Ebrenbreitstein [ërenbrüitstäin], kaupunki ja
linnoitus Preussissa, Koblenzin hallintoalueella,
Heinin oikealla rannalla ja vastapäätä Moselin

558

suuta, missä Koblenz sijaitsee, linnoitus 175 m
korkealla, vaikeapääsyisellä kalliolla, 5.020 as.
(1905). E. ja lvoblenz yhdessä muodostavat
viiden Euroopan lujimmista linnoitus-alueista.

E. E. K.

Ehrenheim [cren-], Per Jakob von (s.
1823), ruots. valtiomies, palveli ensin Sveau
hovioikeudessa sekä tuomarina ja hoiti senjälkeen
tilojansa. V:sta 1850 alkaen hän otti
aatelis-säädyn jäsenenä huomattua osaa useihin
valtiopäiviin. E. kannatti vapaamielistä suuntaa esim.
tullikysymyksessä ja oli edustuslaitoksen
uudistamisen innokkaimpia puoltajia. Vv. 1866-70
hän oli neuvottelevana jäsenenä ministeristössä,
missä hän kannatti L. de Geeriä (ks. t.).
Ensi-mäisen kamarin jäsenenä E. sittemmin kallistui
enemmän vanhoillisuuteen, mutta pysyi
kuitenkin aina maltillisena. Hänelle uskottiin lukuisia
luottamustoimia, m. m. hän oli ruotsalaisena
puheenjohtajana unionikomiteassa 1895. E. oli vv.
1S88-9S yliopiston kanslerina ja valittiin Ruotsin
akatemiaan 1897. G. H.

Ehreiimalm [ëren-J (Malm). 1. Lauri
Juhana E. (1688-1774), suom. virkamies
ja valtiopäivämies, tuli 1708 tykistörykmentin
auditööriksi. Viipurin antautuessa 1710 liäu
joutui vangiksi Venäjälle; kirjoitti sittemmin
Venäjän oloista teoksen „Anmärkningar oin
ryskä rikets tillstånd", jota ei kuitenkaan
painettu. — Palattuaan Ruotsiin oli ensin Arvid
Hornin yksityissihteerinä; nimitettiin 1717
Turun hovioikeuden sihteeriksi ja 1718 asessoriksi.
Aateloitiin 1720, jolloin otti nimekseen
Ehren-malm. Uudenkaupungin rauhan jälkeen hän oli
toimeliain jäsen n. s. läntisessä tutkijakunnassa,
joka vv. 1725-27 toimi ottaakseen selvää
asukasten tilasta Turun ja Porin sekä Hämeen ja
Uudenmaan lääneissä. Hän tutki niinikään
kulkureitin mahdollisuutta Päijänteen vesistön
ja Kokemäen-joen välillä, ja monilla
valtiopäivillä, joihin hän otti osaa, hän osoitti
harrastusta Suomen taloudellisen tilan parantamiseksi;
niinpä hän v:n 1740 valtiopäiville antoi laajan
,,meinoriaalin Suomen oikeasta hoidosta ja
viljelemisestä sekä todellisesta menestyksestä ja
vaurastumisesta". E. nimitettiin 1736
Pohjoissuomen laamanniksi; 1742 hän lähti sotaa
pakoon Ruotsiin, jossa häntä käytettiin muun
muassa rauhoittamassa Taalainmaan kapinallisia
talonpoikia. Turun rauhan jälkeen 1743 E. palasi
Suomeen ja kulki vv. 1744-45 hallituksen
puolesta keskustelemassa pitkin maata
kaupunkilaisten ja maalaisten kanssa, pyytäen heitä
suostumaan siihen, että he osaksi luopuisivat
niistä vapauksista, joita hallitus heille oli
myöntänyt rauhan jälkeen; ja taitavalla
menettelyllään hän onnistui tässä arkaluontoisessa
toimessa. E. nimitettiin 1744 Turun ja Porin
läänin varamaaherraksi ja 1747 maaherraksi, jossa
toimessa ollessaan hän etupäässä harrasti
lääninsä taloudellista vaurastumista; hänen
toimestaan perustettiin moneen pitäjään
lainamakasiineja, ja hänen ehdotuksestaan perustettiin Turun
yliopistoon taloustieteen professorinvirka 1747.
E. erosi 1749 virastaan eikä ottanut sen jälkeen
osaa yleisiin toimiin. [M. G. Schybergson,
,,Bio-grafisk teckning af L. J. E." (Svenska litteratur
sällskapets i Finland förh. och upps. 43]

2. Samuli Maunu E. (1730-1814), virka-

Ehdotus—Ehrenmalm

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0305.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free