- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
561-562

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ehrensvärd ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Ehrensvärd

r.6-2

pantavasta vallankumouksestakin ja nuoren
kuninkaan, Kustaa IV:n Aadolfm täysikäiseksi
julistamisesta. Vaikka nämät aiheet jäivätkin vain
tyhjiksi tuulentuviksi, tuottivat ne kuitenkin
vakavia seurauksia alkuunpanijoilleen; Ruotsin
hallitus, joka salaa hankki itselleen tietoa tästä
kirjeenvaihdosta, luuli päässeensä vaarallisen
salaliiton perille ja ryhtyi saattamaan käsiinsä
sen jäsenet. Jouluk. 1793 E. vangittiin ja
tuomittiin syyskuussa seur. v. isänmaankavaltamisesta
menettämään henkensä, kunniansa ja
omaisuutensa. Kuolemanrangaistus muutettiin
kuitenkin mestauspaikalla elinkautiseksi vankeudeksi
Karlstenin linnassa. — Kauan E. sai turhaan
odottaa lievennystä tilaansa; 1796 Kustaa
Aadolfin tultua täysikäiseksi hänet tosin laskettiin
vapaaksi, mutta vasta 1800 hän sai kunniansa
ja aatelisarvonsa takaisin.

Tämän jälkeen E:iä tosin jälleen käytettiin
valtiotoimiin, mutta Kustaa Aadolfin
erottamisen ja varsinkin Armfeltin pakollisen
maastamuuton jälkeen ei E. enää viihtynyt Ruotsissa.
Hän lähti 1811 Suomeen ja asettui
synnyinkaupunkiinsa.

Helsingin kehitykseen E. pian sai tilaisuutta
tehokkaasti vaikuttaa. Sittenkuin hän oli tehnyt
korjauksia kaupungin uutisrakennusehdotukseen
— Helsingin oli tulipalo hävittänyt 1808 —
hänet määrättiin 1812 uutisrakennuskomitean
puheenjohtajaksi, jona hän pysyi aina v:een 1825.
E. osoitti tässä toimessaan suurta
asiantuntemusta, harrastusta ja tarmoa, ja etupäässä
hänen ansiokseen on luettava, että Helsinki, joka
1812 julistettiin Suomen pääkaupungiksi, sai
arvokkaan ja asemaansa vastaavan ulkomuodon.
Engelin (ks. t.) kutsuminen komitean
arkkitehdiksi tapahtui myös E:n toimesta. V. 1820 E.,
joka oli Aleksanteri I:n suuressa suosiossa,
kutsuttiin senaatin talousosastoon, mistä hän omasta
pyynnöstään sai eron 1825, jonka jälkeen ei
enää mennyt valtion palvelukseen. Loppuikänsä
E. käytti pääasiassa muistelmainsa
kirjoittamiseen, jotka myöhemmin ovat painosta julkaistut
nimellä ,,Historiska anteckningar".

E. oli älykäs, taitava ja sivistynyt valtio- ja
virkamies, jolla oli suuri mielenmaltti, tavaton
työkyky ja varsinkin hyvä taito kirjallisesti
esittää ajatuksiansa. Itsenäisyyttä häneltä
kuitenkin näkyy puuttuneen päättäen siitä, että
niin helposti antautui toisten johdettavaksi, ja
tämä oli myös yhtenä syynä hänen
onnettomuuk-siinsa. G. R.

Ehrensvärd [èrensvärd], suom.-ruots.
aatelissuku, jonka kantaisä oli eräs
rykmentinmajoitus-mestari Peter Schäffer 1. Scheffer.
Hänen poikansa Johan Jakob aateloitiin 1717
E:n nimellä, 1764 suku korotettiin
vapaaherran-arvoon, ja 1771 yksi haara kreivinarvoon.

1. J u h a n a J a a k k o E. (Schäffer 1. Scheffer)
(1666-1731), soturi, kotoisin Turusta, oli Kaarle
XTIrn mukana hänen sotaretkellään, kunnes
joutui vangiksi Poltavan luona 1709; pääsi pian
vapaaksi ja taisteli sitten m. m. Helsingborgin
luona 1710; ylennettiin everstiluutnantiksi 1715,
ja aateloitiin 1717. Oli mukana Kaarle XII:n
Norjan retkellä. V. 1719 hän tuli everstiksi ja
Karlstenin linnan komentajaksi. E. oli taitava
tykistö- ja linnoitusupseeri.

2. Augustin E. (1710-72), kreivi, suoma-

Aug. Ehrensvärd.

lainen soturi, edellisen poika, meni 1726
vapaaehtoisena tykkiväkeen; tuli 1733 upseeriksi;
matkusti ulkomailla
1736-38 oppiakseen
tykistön hoitoa ja
lin-noitustaitoa. E. oli
mukana Suomen
sodassa 1741-42, sekä
1745-46 Fredrik II:n
armeiassa, m. m.
Soo-rin taistelussa;
ylennettiin 1749 everstiksi
ja tykistön päälliköksi.
Hän liittyi
hattupuo-lueeseen ja oli sen
luottamusmiehiä; 1746
-47 valtiopäivillä hänet
valittiin
sekreettivalio-kuntaan ja sen
puolus-tusdeputatsioniin, ja
oli siinä niin kauan kuin hatut olivat vallassa.
Hän sai toimekseen suunnitella myös Suomen
puolustusta, jonka vuoksi hän täällä tarkasteli
1747 paikallisia olosuhteita. Hänen tekemänsä
ehdotuksen mukaan ruvettiin Loviisan edustalla
rakentamaan Svartholman linnaa ja Helsingin
ulkopuolella oleville luodoille Viaporia. E. johti
uutterasti ja nerokkaasti näitä töitä. Hänen
ehdotuksestaan myöskin kaleerilaivasto
erotettiin amiraliteetin huostasta 1756 ja
muodostettiin erityiseksi saaristolaivastoksi, jonka johdon
hän itse sai ja jonka pääpaikaksi tuli Viapori.
E:n toiminta ulottui Suomessa vielä
koskenper-kauksiin, joiden kautta sisämaan vesistöt piti
saataman merenrannikon yhteyteen; hän toimitti
myöskin eteläisen merenrannikon saaristot
kartoitetuiksi. Pommerin sota (1757-62), jossa E.
oli ensin alipäällikkönä ja 1761 sai ylimmän
johdon, keskeytti hänen toimensa Suomessa; mutta
sieltä palattuaan hän tuli niitä jatkamaan. Kun
myssyt 1765-66 valtiopäivillä saivat vallan,
erotettiin 32. sekreettivaliokunnasta sekä laivaston
ja linnatöiden johdosta; nostettiinpa häntä
vastaan kannekin; mutta 1770 kun hatut jälleen
olivat päässeet valtaan, hän sai entiset toimensa
takaisin. E. nimitettiin 1764 ratsuväen
kenraaliksi ja vapaaherraksi, 1771 kreiviksi ja seur. v.
sotamarskiksi. E. kuoli lokak. 4 p. 1772
Saaristen tilalla Mynämäellä ja haudattiin Viaporiin
„töittensä ja laivastonsa keskelle". Sergelin
muovailema kaunis hautakivi peittää haudan. E:n
muistiinpanot, ,,Anteckningar under en resa i
Finland 1747-’, julkaistiin 1882. [Waern,
„Au-gustin E."]

3. Karl August E. (1745-1800), kreivi,
edellisen poika, merisoturi, taidefilosofi,
kirjoitettiin 1754 — siis vain 9-vuotiaana — ylioppilaaksi
Turun yliopistoon. V. 1761 hän tuli laivaston
luutnantiksi; oli Viaporissa isänsä apulaisena
rakennustöissä. E. suunnitteli J. M.
Sprengtporten^ kanssa 1772 vallankumousta ja oli
apuna sen toimeenpanemisessa; nimitettiin 1775
laivaston everstiluutnantiksi ja 1777 Suomen
laivastoon everstiksi, tullen samalla sen
alipäälliköksi ja Viaporin tykistöpataljoonan
komentajaksi. Kustaa TTT nimitti hänet 1784, syrjäyttäen
monta vanhempaa upseeria, laivaston
yliamiraa-liksi. Kustaa TTT:n sotapolitiikkaa E. kuitenkin
vastusti, eikä häntä nimitettykään Venäjän so-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0307.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free