- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
569-570

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ehtoollisbulla ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

509

Ehtoollisbulla—Eichler

570

laisille alueille, mikä antoi aihetta koviin
taisteluihin (kryptokalvinistinen riita), kunnes
Formula Concordiæ hyväksyi ankarasti
luterilaisen kannan.

Dogmaattiset taistelut Herran ehtoollisesta
ovat myöhempinä aikoina tauonneet, mutta sen
alkuperäinen merkitys on nykyajan tieteessä sif ä
enemmän riidanalainen.

Kirkollisessa taiteessa on
ehtoollinen ollut paljon käytetty aihe. Kuuluisa on
Leonardo da V i n c i’n maalaus.

[W. Heitmiiller, ,,Taufe und Abendmahl bei
Paulus" (1903) ; E. Seeberg, „Das Abendmahl in
N. T." (1905) ; M. Kähler, „Die Sakramente als
Gnadenmittel" (1903).] E. K-a.

Ehtoollisbulla 1. kiirastorstain bulla, paavi
1’rbanus V:n kaikkia kerettiläisiä vastaan 1362
julkaisema bulla, joka luettiin julki jokaisena
kiirastorstaina johtaen siten mieleen ehtoollisen
asettamisen (bulla alkaa sanoilla In cæna domini
j. n. e., ,,Herran aterialla" j. n. e.). Useat
myöhemmät paavit tekivät bullaan lisäyksiä, m. m.
Pius V, joka 1568 siihen sisällytti protestantit.
Pius IX lakkautti, ainakin muodollisesti,
eh-toollisbullan 1869.

Ehtoollispakko. Suomen kirkkolaki säätää,
että kuulutusta avioliittoon älköön annettako
henkilöille, jotka eivät ole Herran ehtoollista
nauttineet (§ 73 b). Ehtoollinen on näin ollen
välttämätön ehto avioliittoon pääsemiseen. Tässä
merkityksessä voidaan kirkossamme puhua
eh-tooilispakosta. Tällaisen avioliittoehdon
poistamiseksi on maassamme taisteltu 1890-luvulta
asti, mutta vasta v:n 1908 kirkolliskokouksessa
ehdotus saavutti ratkaisevan enemmistön. Asiasta
on hallitus tehnyt esityksen valtiopäiville 1909,
jotka sen hyväksyivät. [Gustaf Johansson,
,,Kirkollisia kysymyksiä" (1894) ; A. Meurman,
,,Ehtoollispakko ja eriuskolaislaki" (1893) ; G. G.
Rosenqvist, „Ehtoollispakko" (1903).] E. K-a.

Ehtotapa ks. Konditsionaali.

Ehtyminen, emäeläimen maidon väheneminen
lypsy- tai imettämiskauden loppupuolella.

Eibofolke(= ölofolleet) nimellä ahtaammassa
merkityksessä tarkoitetaan n. 350 henkeen
nousevaa ruotsalaista asutusta molemmilla
Rågö-saa-rilla Viron rannalla. C. Russwurm on 1855
julkaisemassaan kirjassa ..Eibofolke oder die
Schwe-den an den Kiisten Ehstlands und auf Runö"
ensi kerran ulottanut tämän paikallisen nimen
kaikkeen Ttämeren maakuntain ruotsalaiseen
asutukseen, jota lasketaan olevan noin 7,000
henkeä. vrt. Viron ruotsalaiset. K. S.

Eichendorff [äilihen-J, Joseph von,
vapaaherra (1788-1857), saks. runoilija, kasvatettiin
ylimyksellisessä loisto- ja nautinnonelämässä, mutta
samalla ankaran katolisesti. Jo alusta alkaen
oli hänessä romanttinen piirre ja intohimoinen
viha vierasta valtaa vastaan. Hän julkaisi ensin
runoja salanimellä Florens ja romaanin „Ahnung
und Gegenwart" (1811). E. otti osaa vv.
1813-15 vapautussotaan. Tuli 1821 hallitusneuvokseksi
ja 1831 opetusministeriön neuvokseksi. Erosi
virkamiesuralta 1845. E:n ensimäisen
tuotantokauden teoksia ovat „Krieg den Philistern,
dramatisehes Märchen" (1824), novelli „Aus dem
Leben eines Taugeniclits" (1826),
murhenäytelmät „Ezzelin von Romano" (1828), „Der letzte
Held von Marienburg" (1830), huvinäyt. „Die

Freier" (1833) ja „Gedichte" (1837). E:n runot,
jotka henkivät syvää, haaveellista
luonnontuntemusta, ja joiden muoto on omintakeinen ja
soinnukas, ovat romantiikan parhaimpiin tuotteisiin
kuuluvia. E:n myöhempiä tuotteita ovat,,Kreivi
Lucanor"in (1843) ja Calderonin hengellisten
näytelmien (1846-53) saks. käännös. Teos „über
die ethische und religiöse Bedeutung der neuen
romantisehen Poesie in Deutschland" (1847)
alkoi hänen kirjallisuushistoriallisten teostensa
sarjan. Näistä ovat mainittavimmat „Zur
Ge-scliiehte des Dramas" (1854) ja „Gesehichte der
poetischen Literatur Deutschlands" (1857).
Näissä ilmenee ylenmääräinen espanj. runouden
ihailu. Hänen oma runollinen tuotantonsa
muuttui hänen loppuiällään voittopuolisesti
tendens-siiliseksi, kuten kertomarunoelmissa „Julian, ein
Romanzenzyklus" (1835) ja „Robert und
Guis-card" (1855). [Keiter, „Joseph v. E." (1887);
E. Höber, „Eichendorffs Jugenddichtungen"
(1894).] J. H-l.

Eichhorn [äihh-J, Johann Gottfried
(1752-1827), saks. orientalisti ja historioitsija,
vaikutti professorina Jenassa ja Göttingenissä.
E. toimitti „Göttingisehe gelehrte Anzeigen",
,,Repertorium fiir biblische und morgenländische
Literatur" (1877-86) ja »Allgemeine Bibliothek
der biblischen Literatur" (1787-1803).
Raamatun-kritiikkiin E. vaikutti teoksella „Einleitung in
das Alte Testament" (1780-83; 4:s pain. 1820-24).
Lisäksi E. julkaisi useita teoksia sivistyksen ja
kirjallisuuden sekä valtiollisen historian alalla.

K. T-t.

Eichhorn [äihh-J, Karl Friedrich
(1781-1854), saks. oikeustieteilijä, toimi professorina
m. m. Göttingenissä ja Berliinissä, v:sta 1833
korkeissa tuomarinviroissa. E. oli Savigny n ohessa
Saksan oikeustieteen historiallisen koulukunnan
perustajia. Hänen pääteoksensa on: ,,Deutsche
Staats- und Rechtsgeschichte" (1808-23).

Eichhornia, kasvisuku Pont.ederiacece-heimossa,
kotoisin Ameriikan troopillisista osista. E.
cras-sipes. joka
pullistuneiden, ilmaa sisältävien

lelitiruotiensa
avulla kelluu
veden pinnalla

lammissa ja
joissa, on
Yhdysvaltojen eteläisimmässä
osassa siihen
määrin
lisääntynyt, että se
toisinaan on
pysähdyttänyt laiva-kulun.

(J. A. W.)

Eichler [äih-J, August Wilhelm
(1839-87), saks. kasvitieteilijä, v:sta 1871 professori
Grazissa, 1873 Kielissä, 1878 Berliinissä, jossa
sumalla oli kasvit, puutarhan johtajana. E. oli
19:nnen vuosisadan ensimäisiä tutkijoita
kasvisystematiikan alalla. Vertailevaa morfologiaa
käsittelee hän<;u etevin ja laajin teoksensa ,,Die
Bliithendiagrainme" (2 liid., 1875-78), jossa hän
esittää luonnollisen kasvijärjestelmän, n. s. „E:n
järjestelmän", ks. K a s v i j ä r j e s t e 1 m ä t.

Eichhornia crassipes.
a kukka b hedelmä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0311.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free