- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
571-572

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ehtoollisbulla ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

571

Eich wald —Einar

572

Eichwald [üihvali], Karl Eduard
(1795-1876), ven. lääkäri ja eläintieteilijä, v:sta 1823
eläintieteen professorina Kasaanissa, 1827
Vilnassa, 1838 kivennäis- ja eläintiet. professorina
Pietarissa. Teki laajoja tutkimusmatkoja
Venäjän valtakunnassa ja Skandinaaviassa. Julkaisi
sarjan eläintieteellisiä, geologisia ja
paleontologisia teoksia, m. m. „Reise auf dem Caspischen
Meere und in den Caucasus" (1834-37) ; „Lethæa
rossiea ou le monde primitif de Russie" (1852-68).

(J. A. W.)

Eider [iiidar), joki Saksassa,
Schleswig-Hol-steinin maakunnassa. Laskee 185 km:n pituisen
juoksun jälkeen Pohjanmereen. On rajana
Schles-wigin ja Holsteinin välillä. Aikaisemmin paljon
käytetty vesitie — 150 km on kulkukelpoista —,
mutta 1784 valmistuneen E i d e r-k a n a v a n
takia kadottanut merkityksensä. E.-kanava
puolestaan on nvk. korvattu
Keisari-Vilhelmin-kana-valla. ’ E. E. K.

Eider-tanskalaiset, tansk. valtiollinen puolue
n. 1840-64, joka tahtoi laajentaa Tanskan valtion
rajaa aina Eider-jokeen saakka, siis täydellisesti
liittää siihen Sehleswigin, mutta jättää Holsteinin
ja Lauenburgin sen ulkopuolelle. Sitä sanottiin
myös kansallis-vapaamieliseksi puolueeksi. Sen
etevimpiä johtajia olivat Oria Lehmann, D. G.
Monrad y. m. G. R.

Eidografi (kreik. eidos - ulkonäkö, ja grapliein
= kirjoittaa), muuan Wallacen 1821 keksimä ja
sittemmin Stanleyn parantama koje, millä
voidaan kopioida piirustuksia ja samalla muuttaa
niiden mittakaavaa. (V. F. K.)

Eidsiva tingslagen, Kaakkois-Norjan vanha
käräjäkunta, jonka käräjäpaikkana oli Eidsvold.
Sen lain „Eidsiva tingslov"in sadut kertovat
Halfdan Svarten laatineen Oplandeneille, jotka
muodostivat mainitussa käräjäkunnassa
päämaa-kunnan. Laista on vielä säilynyt kristillinen
oikeus (muistiin kirjoitettu 1152-62) ja pieni
palanen maallista oikeutta. K. S.

Eidsvold, seurakunta Norjassa, Akershusin
amtissa, Kristiaania-Trondhjemin radan varrella;
kaivoksia ja tehtaita. E:ssa oli v:een 1820
rautatehdas, ja siellä Norja helmikuussa 1814
julistettiin itsenäiseksi Kielin rauhanteosta huolimatta;
tänne myös kokoontui huhtik. s. v. se
valtio-kokous, joka toukok. 17 p. antoi Norjalle uuden
valtiomuodon (E:n valtiomuoto, sittemmin
muutettu rauhanteossa Ruotsin ja Norjan välillä
marrask. s. v.) ja joka valitsi Tanskan
kruununperillisen Kristianin Norjan kuninkaaksi. E:n
rautatehtaan päärakennus ja puisto ovat nyt
Norjan valtion omat. G. R.

Eifel [ai f ai], vuoristoseutu Länsi-Saksassa,
Belgian rajan, Moselin ja Reinin välillä. Keskim.
400 m korkea, pää-asiallisesti devonisista
liuskeista muodostunut. E:lle omituisen leiman
antavat lukuisat jätteet varhaisemmasta,
tuliperäisestä toiminnasta, basalttikukkulat, kraatterit ja
kraatteri-järvet sekä kivennäislähteet. E. jaetaan
useampaan osaan, kuten Schneifel, Vorder Eifel,
Hohe Eifel — jossa E:n korkein kohta Hohe Aeht
760 m — Hohe Venn j. n. e. E. on karua, koleaa
seutua, vuot. keskilämpö -f- 6-7° C ja sademäärä
1,000 mm, asutus on harvaa. Viljelys on
keskittynyt laaksoihin, joissa pyökki- y. m. lehtimetsiä
on runsaasti. Aikaisemmin harjoitettiin täällä

Eiffeltorni.

vilkasta vuoriteollisuutta, nykyään louhitaan
vain lyijymalmeja huomattavammassa määrässä.

E. E. K.

Eiffeltorni, ransk. insinöörin EifTelin 188»
maailmannäyttelyä varten rakentama rautainen
torni Pariisissa,
Mars-kentällä. Tornin
korkeus on 300 m,
huippuun vie 1,792
porrasta. Tornissa on
neljä kerrosta, joista
kolme alimmaista
yleisölle avoimia, 57, 115
ja 276 m korkeudella.
Neljäs on huipussa;
sinne on sijoitettu
ilmatiet.
havaintoasema ; tieteellisiä
havaintoasemia on
myöskin kolmannessa
kerroksessa. Tornin paino
on 9 milj. kg, ja se
lepää 9-14 m paksulla
maahan upotetulla
betoni-perustalla. Tornin
rakennuskustannukset
nousivat 6 milj.
franc’iin. E. E. K.

Eiger [äigar],
vuorenhuippu Bernin
al-peissa lähellä Jungfrauta, 3,975 m yi. merenp.

Eikonogeeni (kreik. eikÖ’n = kuva, ja genein
-synnyttää), amidonaftolisulfohappoinen natriumi,
valkoisia kiteitä, ruskenee ilmassa, vaikuttaa
pelkistävästi ja käytetään tämän ominaisuuden
vuoksi valokuvauksessa kehittäjänä.

Eileithyia [-lei-] (lat. Ilithy’ia), kreik.
uskonnossa synnytyksen ja lapsenpäästön
jumalatar. Tavallisesti E. käsitettiin yhdeksi
jumalattareksi, mutta muutamissa paikoin palveltiin
useita E:oja. — Joskus E. esiintyy jonkun muun
synnytyksessä rukoiltavan jumalattaren
liika-nimenä (vars. Heran ja Artemiin). O. E. T.

Eimer [äimar], Theodor (1843-98), saks.
eläintieteilijä. Käsitteli teoksissaan
polveutumis-opillisia kysymyksiä: „Die Entstehung der Arten
auf Grund von Vererben erworbener
Eigenschaf-ten" (2 nid., 1888-97) ; „Die Artbildung und
Ver-wandtschaft bei den Schmetterlingen" (2 nid.,
1887-95). (J. A. W.;

Einar Tambaskelver (k. 1052), norj.
suurmies, taisteli nuorena Olavi Trygvenpojan
puolesta Svolderin luona (1000), mutta teki sen
jälkeen sovinnon Eerik ja Sven jaarlien kanssa,
nai heidän sisarensa Bergljotin ja tuli pohjoisen
Norjan mahtavimmaksi mieheksi. Olavi Pyhän
voitettua Norjan, hän oleskeli monta vuotta
maanpaossa Ruotsissa. Kun Tanskan kuningas
Knut Suuri laajensi valtansa Norjaan, liittyi
E. T. hänen kannattajiinsa, mutta kun Knut ei
täyttänyt lupaustaan tehdä häntä jaarliksi, lähti
hän 1034 Kalv Arnessonin (ks. A r n m ö d 1 i
n-g i t) kanssa Novgorodiin ja toi sieltä Olavi Pyhän
pojan Maunun Norjan kuninkaaksi. Maunua
hän, vaikka turhaan, varoitti tekemästä Sven
Estridinpoikaa jaarliksi Tanskaan (,,liian suuri
jaarli, liian suuri jaarli, poikani"). Kun sitten
Harald Hårdråde oli tullut kuninkaaksi, esiintyi
E. T. käräjillä talonpoikain puhemiehenä kunin-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0312.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free