- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
573-574

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Einarr ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

5715

Einarr—Eisen

574

gasta vastaan, eikii Harald uskaltanut avoimesti
ryhtyä toimiin hänen kukistuksekseen, vaan
surmautti salakavalasti hänet ja hänen poikansa
Endriden 10-52. Liikanimensä („jousijalo") hän
oli saanut siitä että oli aikansa parhain
jousimies. K- G.

Einar S k ä 1 a g 1 a m m, isl. runoilija, Helgen
poika, eli 10:nnen vuosis. jälkimäisellä
puoliskolla, oleskeli Haakon jaarlin hovissa, hukkui
matkalla Islantiin. On Haakonin kunniaksi
sepittänyt kuuluisan „Vellekla" (s. o. kullanpuute)
nimisen runon, joka on huomattava sekä
esteettisessä että historiallisessa suhteessa. [A. O.
Freudenthal, „Einar Skålaglams Vellekla
öfversatt och förklarad" (1865).] K. G.

Einkard 1. E g i n h a r d (k. 840),
historiankirjoittaja, oli syntyisin Itä-Frankista, saanut
kasvatuksensa Fuldan luostarissa ja tuli sieltä
Kaarle Suuren hoviin, jossa pääsi keisarin
kirjuriksi. A. oli myöskin tunnettu arkkitehtina ja
rakennutti m. m. Aachenin tuomiokirkon.
Erittäinkin E. on tullut tunnetuksi Kaarle Suuren
elämänkertojana („Vita Caroli Magni"), jota
paitsi hän on muitakin kirjallisia teoksia
(,,Epis-tolæ", mahdollisesti ,,Annales regum Francorum"
y. m.) jälkeensä jättänyt. Puolisonsa Emman
kanssa, joka ei kuitenkaan, niinkuin satu kertoo,
ollut Kaarlen tytär, hän perusti Seligenstadtin
luostarin, jonne loppuikänänsä vetäytyi. K. G.

Einkerjar (isl.), taistelussa kaatuneet uroot,
jotka Odén ottaa pojiksecn Valhallaan ja
Vin-golfiin. Ragnarökissä nämä seuraavat aasoja
taistelussa Vigridin kentällä ja tuhoutuvat
yhdessä heidän kanssaan.

Eirene /-rë’-] (kreik., = rauha).
Jumalattareksi olennoittuna E:ä tavallisesti käsitettiin
yhtenä luonnon ja
ihmiselämän
järjestystä edustavista
h o r a
i-haltijatta-rista (Eunomia,
Dike, Eirene).
Ateenassa häntä
palveltiin rauhan
jumalattarena ainakin
5:nnen vuosis.
loppu-jiuolelta asti; niinpä
hänelle uhrattiin
vuosittain
Synoikia-juhlassa. Ateenan
agoralla oli K
e-phisodotoksen
tekemä
pronssikuva-patsas: E., sylissään
Plutos-lapsi
(rikkaus) , luultavasti
pystytetty sen
suuria toiveita
herättäneen rauhan
johdosta, jonka
Timo-theoksen v. 375
saamat loistavat voitot
hankkivat
Ateenalle. Tätä taideteosta on säilynyt m. m.
mar-morikopio, joka on Münchenin glyptoteekin
(veistokuvakokoelman) jaloimpia helmiä.

O. E. T.

Eiriksson, Magnus (1806-81), isl.
jumaluusoppinut, harjoitti opinnoita Kööpenhaminan yli-

opistossa., joutui syvän uskonnollisuutensa ja
totuudenrakkautensa ajamana vastustamaan
kir-konoppia m. m. kysymyksissä lastenkasteesta ja
Jeesuksen jumaluudesta ja esiintyi ankarasti II.
Martensenia sekä myöskin Kierkegaardia
vastaan. Hänen huomiota herättäneistä kirjoistaan
mainittakoon: „Er Johannes evangelium et
apos-tolisk og ægte evangelium?" (1863), „Gud og
reformatoren" (1866) ja ,,Paulus og Christus"
(1871).

Eis, sävel, joka johtuu e:stä korottamalla sitä
Jf merkillä ’/•-• asteen verran. I. K.

Eiselen [Mz-], Ernst Wilhelm
Bernhard (1792-1846), saks. voimistelun- ja
miek-kailunopettaja, F. L. Jahnin mielioppilas. V. 1828
hän Berliinissä avasi yksityisen
voimistelulaitok-sen sekä 1832 sitäpaitsi naisvoimistelulaitoksen.
Tämä opisto oli kauan miltei ainoa
voimistelunopettajia kouluttava laitos Saksassa. E:n
kirjallinen toiminta on varsin ansiokas; sen tuotteista
on ensi sijassa mainittava E:n ja Jahnin
yhteistyöstä syntynyt ,,Deutsche Turnkunst" (1816).

-Iskm-.

Eisen, Matthias Johann (s. 1857), vir.
kansanrunouden kerääjä ja julkaisija, synt.
Viga-lassa, missä isä oli kansak.-opettaja. Jo Pärnun
lukiossa käydessään E. käänsi ja muovaili viroksi
saksalaisia kirjoja sivistyksestä osattomiksi
jääneille virolaisille. Opiskellessaan 1879-85
Tartossa hän jatkoi kirjain julkaisua ja alkoi
sitäpaitsi, muita apumiehinään käyttäen, kerätä
(v:sta 1880) kansanrunoutta.
Yliopistonaikui-sista julkaisuista mainittakoon: Suomalaisen
kirjallisuuden seuran 50-vuotisjuhlaksi 1881
julkaistu ,,Eesti luuletused" (täydennetty laitos
„Uued Eesti luuletused" 1888) ; „Esivanemite
varandus" (1882, lisätty painos 1908), „Wäike
Kalevala" (1883) ; „Tähtsad mehed"
(merkillisten miesten elämäkertoja; I-VI v. 1882-84).
Kansanrunouden keräyksillään E. on
saavuttanut suurenmoiset tulokset. Hänen kokoelmansa
käsittävät 50,000 sivua tarinoita, pilajuttuja,
taikuutta, sananlaskuja, tapainkuvauksia y. m.
sekä n. 1,000 siv. runoja ja lauluja.
Kokoelmistaan hän on muovaillut ja julkaissut tutkimuksia
sekä lukuisia huvittavia kansankirjasia,
saattaakseen aarteet uudelleen takaisin kansalleen.
Niinpä hän on nimellä ,,Rahva naii", ,,Eesti
rahva naii" (1895-1910) painattanut muutamia
tuhansia kansan leikkisiä pilajuttuja. Virossa
liyvin tunnettuja ovat monet hänen kirjasensa
väkevän ja viekkaan seikoista,
,,Vanapagana-jutud" (1893-1909) ja „Kuninga jutud" (1894,
1908); ,,Rahva raamat" (I ja II 1893, TII-IV
1894, V 1895) ; „Krati raamat" ja ,,Luupainaja"
(1896). Muista E:n julkaisuista mainittakoon
esitykset Kalevipoegista; „Eesti rahva
möista-tused" (sananlaskut, 1890) ; „Eestlaste sugu S"
(1909, II 1910). Onpa E. esiintynyt
kaunokirjailijanakin, esim. eepillisessä runoelmassa „Köu
ja Pikker" (1885). Kalevalan hän on myöskin
kääntänyt viroksi (I v. 1891, II v. 1898),
pyytämättä ja saamatta monivuotisesta työstään edes
minkäänlaista palkkiota. Kaikkiaan häneltä on
tähän asti ilmestynyt 215 tieteellistä ja
kansantajuista kirjaa sekä kirjasta ja joukko
kirjoitelmia. E. on myöskin ollut ensimäisiä
raittius-aatteen ajajia Virossa ja on raittiudesta
julkaissut monia kirjoituksia sanomalehdissä sekä

Eirene.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0313.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free