- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
575-576

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Einarr ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Eisenach

i—Ekdahl

kalentereissa. Hän on ollut
virolais-saksalais-suomalaisten luterilaisten seurakuntien pappina
Inkerissä, Aunuksessa sekä nykyään
Kron-stadtissa. [Valvoja 1909, siv. 313.] S-n V-ö.

Eisenach [äizanah], kaupunki
Sachsen-Wei-mar-Eisenachin suurherttuakunnassa, Werran
syrjäjoen Hörselin varrella, Thüringerwaldin
rinteellä, 221 m yi. merenp., 35,153 as. (1905). Linna
v:lta 1742, 5 evankelista ja 1 katolinen kirkko,
1895 paljastettu Lutherin muistopatsas;
seminaari y. m. oppilaitoksia; väri-, savitavara-,
sikari-, kone- ja nahkatavaroita. Ihana ympäristö
ja lähellä sijaitseva Wartburgin linna (ks. t.)
ovat tehneet E:sta matkailijakaupungin.
Tunnettu myös ilmaparantolana. E. on Joh. Seb.
Bachin syntymä- ja Fritz Reuterin kuolinpaikka.
— Kaupunki, joka perustettiin 1070, oli
aikaisemmin pääkaupunkina samannimisessä
ruhtinaskunnassa (1,205 km2), joka joutui
Sachsen-Weimarin yhteyteen 1741. V. v. F.

Eiserner Hut [äiz- -m-/ (saks., = „rautainen
hattu") 1. r a u t a h i 1 k k a, malmijuonien
maanpinnan ja pohjaveden yläpinnan välinen
rapautunut osa, joka tavallisesti on rautaoksidista
rus-kea n värinen. (P. E.)

Eisleben [äizlë-J, kaupunki Preussissa
Merse-burgin hallitusalueella (Saksissa), 25,121 as.
(1905). E. on Lutherin syntymä- ja
kuolinpaikka. Hänen syntymäkotiinsa, joka paloi
1689, mutta rakennettiin pian uudelleen, on
perustettu vapaakoulu. Kirkoista mainittakoon
Andreaksen kirkko, jossa Luther viimeisen
kerran saarnasi ja kouluista lukio, jonka hän perusti
2 päivää ennen kuolemaansa. V. 1877
paljastettiin E:ssä Lutherin marmorinen kuvapatsas ja
1883 pronssinen Luther-monumentti. — E., jonka
ympäristössä on huomattavia hopea- ja
vaski-kaivoksia, oli aikaisemman Mansfeldin
kreivikunnan pääkaupunki; joutui Preussille 1815.

V. v. F.

Eisteddfod [-e’-] (mon. eisteddfodau < kymr.
cistcdd ~ istua, kokoontua, ja bod = tulla jkskn.),
nimitys jota käytetään niistä kokouksista, joissa
walesilaiset taiteilijat kilpailevat runotaidon,
soittotaidon, maalaus-, kuvanveistotaiteen ja
taideteollisuuden palkinnoista. Nämä
kokoukset ovat peräisin entisten bardien ja druidien
ajoilta ja olivat jo joutuneet unohduksiin, mutta
uudistettiin 1798. Ne pidetään vuotuisesti
edeltäpäin määrätyssä paikassa vuorotellen
Pohjois-ja Etelä-Walesissa ja kestävät viikkokauden.

Eitner /äitnarj, Robert (1832-1905), saks.
musiikkitieteilijä; kokosi ja julkaisi suuren
lukumäärän 16:nnen ja 17:nnen vuosis. sävellyksiä,
perusti sitävarten 1868 musiikintutkimus-seuran
„Gesellschaft für Musikforschung" ja toimitti sen
julkaisemaa „Monatshefte für Musikgeschichte"
(1869-1905). Hänen pääteoksensa on
„Quellen-lexicon", joka sisältää tietoja kaikkien aikojen
musiikkimiehistä, musiikkikirjailijoista ja
heidän teoksistaan. I. K.

Ejakulatsioni (lat. ëjaculä’ri = heittää ulos),
ulossysäytyminen.

Ejalet [-)&’-] (arab., hallitus) merkitsi
Turkissa aikaisemmin valin (kenraalikuvernöörin)
hallitsemaa aluetta. V:n 1865 jälkeen maa on
jaettu vilajeetteihin.

Ej blot til lyst (tansk.), .,ei vain huviksi",
kirjoitus Kööpenhaminan kunink. teatterin esi-

Ejektori.

ripussa. Tämän kirjoituksen ehdotti
teatterinjohtaja Jacobi 1774 ja se on sen jälkeen
kulkenut draamallisen taiteen yleispätevänä
tunnuslauseena.

Ejektori (lat. ëji’cere = heittää pois). 1.
Eräänlainen pumppu, missä kovaa höyry- tai
ilmavirtaa käytetään imemään
tai nostamaan vettä.
Sopiva sellaisissa paikoin,
missä, niinkuin esim.
kylpylaitoksissa, veden
pitää lämmitä. — 2. Laitos,
millä pannuista kertynyt
poro y. m. poistetaan
konehuoneesta ja
heitetään mereen. Tavallisin
malli on Seen
suunnittelema (ks. kuv.), missä
vahva vesisäde vie
mukanaan poron. — 3.
Pika-ampuma-aseissa laitos,
mikä heittää pois tyhjän
patruunahylsyn. V. V. K.

Ejer Bavnehöj, Tanskan korkein kohta Itä
Jyllannissa, 172 m yi. merenp., 7 km
Skander-borgista lounaaseen.

Ejjubidit, muhamettilainen hallitsijasuku, joka
polveutui Saladinin isästä, kurdilaisesta
Ejju-bista, hallitsi Egyptissä 1171-1250. vrt.
Arabia (p. 504, I os.) ja Egypti (p. 546, II os.).

K. T-t.

Eka-s u k u /e-/, kuuluisa ruots. ylimyssuku
keskiajan loppupuolella. Siihen kuuluivat
unionin innokas puolustaja valtaneuvos Trotte
Karlsson, joka kaatui Brunkebergin luona
1471 taistelussa maanmiehiänsä vastaan, ja hänen
veljentyttärensä Cecilia Månsdotter.
Kustaa Vaasan äiti, joka Tukholman verilöylyn
jälkeen vietiin Tanskaan kovaan vankeuteen,
missä kuoli. (K. G.)

Ekbatana (< kreik. Agha’tana < mpers.
TIagmatä’na = „kokouspaikka" > ass. Agamatanu
> aram. Akhmeta (Esra 6,) = nyk. Hamadä’n),
muinaisen meedialaisvallan pääkaupunki
Elwend-vuoren koillisliepeellä, oli Herodotoksen (I,»8)
mukaan Deiokeen perustama (n. 700 e. Kr.) ja
varustettu vahvalla muurilla, jonka 7-kehäiset
rintasuojukset olivat eriväriset kiertotähtien
tavoin. E:ssa oli komea linna, pers. ja
parthi-laisten kuningasten suosima kesänviettopaikka,
jossa Aleksanteri Suurikin asui syksyllä 324,
sekä auringontemppeli ja
meedialais-persialais-ten kuningasten aarreaitta. Parthilaisvallan
kukistuttua E. menetti merkityksensä virotakseen
Hamadan nimisenä uuteen eloon islamin
aikakaudella. K. T-t.

Ekbom [ëkbümj, Selim (1807-86),
hovioikeu-denpresidentti. Palveltuaan Turun ja Viipurin
hovioikeuksissa sekä muissa oikeudellisissa ja
hallinnollisissa toimissa E. tuli 1859 senaattoriksi
oikeusosastoon ja 1862 Vaasan hovioikeuden
presidentiksi. Hän on julkaissut: ,,Berättelse
augående Vasa Hofrätts stiftelse, öden och
verk-samhet 1776-1876". Aateloitiin 1879. K. S.

Ekdahl [èkdàl], Nils Johan (1799-1870),
ruots. pappismies, historiallisten asiakirjain
julkaisija. Otti Ruotsin valtuutettuna 1832-36
Kristiaaniassa osaa Kristian II:sen arkiston
järjestämiseen ja jakoon. Viimemainitusta arkis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0314.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free