- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
577-578

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ekeberg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

577 Ekeberg-

tosta hiin julkaisi asiakirjoja nimellä ,,Christiern
II:s arkiv I. Handlingar rörande Severin Norby"
(1835-36) sekä muissa arkistoissa tavattuja,
samaa aikakautta valaisevia asiakirjoja uimellä
„Bihang" (1842). K. S.

Ekeberg [ë-], Anders Gustaf (1767-1813),
ruots. kemisti, kemianapulainen Upsalan
yliopistossa, etevä tutkija mineraalikemian alalla. E.
erotti Job. Gadolinin ensin keksimän uuden
maalajin, ytterimaan, siitä Ytterbystä löydetystä
mineraalista, joka sittemmin nimitettiin
gadoli-niitiksi, ja josta myöhemmin useita muita
harvinaisia maametalleja on erotettu. Edv. 27j.

Ekeblad [ekeblad], vanha ruots. aatelissuku,
joka merkittiin ritarihuoneeseen 1625, sai 1711
vapaaherran ja 1719 kreivin arvon.
Sukupuuttoon kuollut.

1. Johan E. (1629-96), liovijunkkari,
kirjoittanut Kristiinan hovista, Cromwellin aikuisesta
Lontoosta ja Pariisista kuvauksia, jotka ovat
aikansa parhaimpia ruotsalaisia muistelmia.
[0. Mannerfelt, .,Johan E."] — Hänen poikansa oli:

2. Klas E., vanhempi (1669-1737), kreivi,
sotilas, valtaneuvos, saavutti maineensa useissa
Suuren pohjan sodan (1700-21) taisteluissa, kuten
esim. Klissowissa (1702) ja Gadebuschissa (1712).
Korotettiin vapaaherraksi ja myöhemmin
kreiviksi.

3. Klas E., nuorempi (1708-71), kreivi,
valtiomies, ed. poika. Hän, kuten useimmat
muutkin nuoret aatelismiehet, liittyi 1730-luvulla
syttyneessä puoluetaistelussa hattupuolueeseen.
V:n 1741 valtiopäivillä hän oli puolueensa
huomattavia miehiä ja nimitettiin s. v.
kanslianeuvokseksi sekä 1742 lähettilääksi Ranskan
hoviin, joka toimi oli siihen aikaan Ruotsin
tärkein ulkomainen ministerinpaikka. V. 1746 hän
tuli valtaneuvokseksi, 1761 kansliapresidentiksi,
josta toimesta hän kuitenkin myssypuolueen
valtaan päästessä erosi 1765. Kun sitten
hattu-puolue taas 1769 pääsi voitolle, niin E. sai
uudelleen kansliapresidentin viran, jota hoiti
kuolemaansa asti. — E. oli 17 vuoden ikäisenä Turun
yliopiston „rector illustris" (ks. t.) 1725-26,
nimitettiin 1762 Turun ja 1770 Upsalan yliopiston
kansleriksi. Hän oli rehellinen, miellyttävä ja
hienosti sivistynyt henkilö, mutta vailla
valtiomiehen ominaisuuksia. K. S.

Ekelund [ë-], Carl Evert (1791-1843),
lakimies; room. ja ven. oikeuden professori
Helsingin yliopistossa 1829. E. määrättiin 1835
avustamaan komissionia, jonka tuli suorittaa
lakikodifioimistyö. Lopulta kuitenkin
komissio-nin suunnitelma havaittiin vääräksi ja E:n
tieteellinen avustus hukkaan tehdyksi. Hänen
kuolemansa jälkeen julkaistiin luentosarjat:
„Föreläsningar öfver Romerska privaträtten"
(1850-51) ja „Föreläsningar öfver pantriitten"
(1854), joita käytettiin yliopistollisissa
opinnoissa. K. S.

Ekenäs ks. Tammisaari.

Ekestubbe-s u k u [ë-]. Kanta-isä Bertil
Simonsson oli 1500-luvun lopulla nimismiehenä
Vihdissä. Hänen pojanpoikansa Henrik Larsson
aateloitiin 1639. — Eerik E. (1704-45),
lahjoittaja, oli jonkun aikaa sotilaana, mutta siirtyi
sitten maanviljelijäksi; omisti joukon maatiloja
Tenholassa ja Porvoon pitäjässä. Ennen
kuolemaansa hän testamenttasi kaiken omaisuutensa
19. H. Painettu u/„19.

—Eki n us 578

Turun yliopistolle, mutta hänen kuoltuaan
perilliset saivat oikeudenkäynnillä testamentin siihen
määrin puretuksi, että yliopiston osalle joutui
ainoastaan vainajan irtain omaisuus sekä maista
ne, jotka eivät olleet suvun perintötiloja. Tällä
lahjoituksella perustettiin E:n stipendirahasto
(ks. t.). K. S.

Ekestubben stipendirahasto on yliopiston
vanhin yksityinen stipendirahasto; sen pääoma joka
on muodostunut muuttamalla rahaksi Eerik
E:n (ks. t.) perintö sekä sen kasvamista
koroista, oli 1770 yhteensä 63,000 kuparitaalaria, ja
on se nykyisin 44,656 mk 99 p:iä (1908). N. s.
E:n m a t k a s t i p e n d i on 4,500 markan
suuruinen ja se annetaan joka 5:s vuosi kahden
vuoden matkaa varten maanviljelystä, teknologiaa
ja vuorityötä tutkivalle. E:n stipendi on
150 markan suuruinen ja saavat sitä yliopistossa
nauttia näitä aineita lukevat ylioppilaat. K. S.

Ekhidna (kreik., = käärme), tarustossa
käär-meentapainen hirviö, Typlionin puoliso. E.
kuvattiin joko jättiläiskäärmeeksi taikka
sekaolen-noksi, yläruumiilta naiseksi, alaruumiilta
käärmeeksi. Eräässä vanlianaikuisessa Ateenan
Akropoliilta löydetyssä pääty-korkokuvassa on
kuvattuna Herakleen ja E:n taistelu. O. E. T.

Ekhinos ks. E k i n u s.

Ekho [ëlcliö’] (kreik.; lat. Echo), kaiku,
tarustossa olennoitu vuorilla asustavaksi
luonnottareksi (oreadiksi). E. asetettiin usein
vuori-jumala Panin yhteyteen. Ovidiuksen
Metamorfooseissa E. esiintyy ensi kerran Narkissoksen
(ks. t.) taruun liittyneenä. E. rakastaa
kaunista Narkissos-nuorukaista, mutta tämä hylkää
hänen rakkautensa; silloin E. riutuu, kunnes
hänestä on enää vain ääni jäljellä. O. E. T.

Ekhof (Eckhof), Konrad (1720-78),
»saksalaisen näyttelijätaiteen isä". Paras voima
Hampurin kansallisteatterissa (1767-69). Hänellä
oli luontainen taito heti kohta syventyä
esitettävänsä osan ytimiin. Yhtä suuri traagillisissa
kuin koomillisissa ja burleskisissa osissa. [Uhde,
„K. E." („Der Neue Plutarch" IV).] J. H-l.

Ekholm [ë-], N i 1 s G u s t a f (s. 1848), ruots.
meteorologi ja fyysikko, amanuenssi Ruotsin
meteorologisessa keskuslaitoksessa Tukholmassa.
Oli m. m. ruotsalaisen kansainvälisen
napaseutu-aseman johtajana Kap Thordsenissa
Huippuvuorilla 1882-83. Seurasi Andréeta
Huippuvuorille 1896. On julkaissut useita meteorologisia
tutkimuksia. (V. V. K.)

E-kieli, viulun korkein kieli, jolla on kaikkein
loistavin ja sulavin sointi ja jota senvuoksi
eniten käytetään orkesterisävellysten pää-äänessä.

I. K.

Ekinus (kreik. eklilnos), pyörölaatta, se
doorilaisen pylväänpään osa, joka muodostaa siirryn-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0315.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free