Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ekeberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
579
Ekipaasi
i—Ekman
580
nän pylvään varresta neliskulmaiseen
abakus-laattaan. E:n tapaista pyöreätä listaa
käytetään myös joonilaisissa pylväänpäissä ja roomal.
kompositakapitoleissa. E. R-r.
Ekipaasi (ransk. équipage), ajovarustukset
(hevosineen ja vaunuineen) ; varustus; aluksen
miehistö. — Ekipeerata (ransk. équiper)
varustaa, pukea; varustaa alus kulkukuntoon.
Ekivookki (ransk. équivoquc < mlat.
cequi’-vocus), kaksimielinen, rivonsekainen.
Ekkehart (E,k k e h a r cl 1. E c k e h a r (1),
useiden St. Gallé n in luostarissa eläneiden
munkkien nimi. Heistä mainittakoon 1. E. I (k. 973),
sanotun luostarin dekaani, joka ,,Waltliarius
ma-nufortis" nimisessä latinankielisessä runoelmassa
kuvaili Walter Akvitanialaisen ja hänen
rakastettunsa Hildegunden pakoa. — 2. E. II (k. 990),
Mainziii tuomiorovasti, kuulu kauneudestaan,
älystään ja puhetaidostaan. Kuvaus SehefTelin
tunnetun samannimisen romaanin pääsankarista
perustuu kumpaankin Ekkehartiin. — E. IV (k.
1000), St. Gallenin koulun johtaja, 011
parannellut „Waltharius" runoelman ja kirjoittanut St.
Gallenin luostarin historian, „Casus monasterii
St. G ai li i". [Meyer von Knonau, ,,Die Ekkeharte
von St. Gallen" (1876).] O. M-e.
Ekklesia [-csi’a] (kreik.), kansankokous, vars.
Ateenassa ja Spartassa vanhalla ajalla;
kristillinen kirkko.
Ekklesiastes [klësiustë’sj (kreik.) ks.
Saarnaaja.
Ekklesiastiikki (kreik. ekklèsi’a = seurakunta),
kirkollishallinto. — E k k 1 e s i a s t i i k k i m
i-nisteri, kirkollisasiainministeri. — E k k 1
e-s i a s t i i k k i t o i m i t ti s k u n t a,
kirkollis-asiaintoimituskunta.
Ekklesiastikos /-ësiastiko’s] (kreik.), kirkkoa
koskeva, kirkollinen henkilö, laitos j. n. e.
Vulga-tassa Jeesus Sirakin kirjan nimi (Ecclesiasticus).
Ekkymoosi (kreik. ckkhy’m.ösis), erilaisten
taudillisten syitten aiheuttama ihon-,
limakalvon-tahi vesikalvonalaihen pieni ja rajoitettu veren
purkautuma. .1/. O-B.
Eklampsia (kreik. ekJa’mpein = loistaa esiin),
tajuttomuudella alkava, kaatuvantaudin
kohtausta muistuttava kouristus, jossa toistaiseksi
parhaasta päästä vielä tuntemattomat syyt
hei-jastuksellisesti (reflektorisesti) aiheuttavat
toisiaan nopeasti seuraavia, osaksi toonisia
(yhtämittaisia) osaksi kloonisia (vuorottani
tempaavia ja höllittäviä) kouristuksia enimmäkseen
vartalon ja raajain lihaksissa. E. infantum,
lapsen iässä esiintyvät vaikeanlaatuiset
kouristukset, jotka usein seuraavat monenlaisia vatsa
-ja suolihäiriöitä, hampaittenpuhkeamista,
äkillisiä tarttuvia tauteja y. m. -— E. gravidaru m,
parturientiu m ja puerperalis,
luonteeltaan vielä hyvin hämärä kaatuvantaudin
kaltainen ankara kouristus ja kouristustila, jolle
raskaassa tilassa ja lapsivuoteessa olevat naiset
joskus joutuvat alttiiksi. M. O-B.
Eklateerata (ransk. éclater = kajahtaa,
räjähtää rikki), julkaista (esim. kihlaus).
Eklektikko (kreik. eklektiko’s), valikoitsija;
tieteessä ja taiteessa se, joka ei yhdy mihinkään
määrättyyn oppisuuntaan, vaan valikoi monista
kaiken sen, mikä hänestä näyttää parhaalta.
Filosoliassa verrattain harvat ajattelijat ovat
periaatteellisesti asettuneet eklektisismin
kannalle, koska yleensä on arveltu sen osoittavan
filosofisen ajattelemisen heikkoutta sekä
tavallisesti vievän epäjohdonmukaisuuksiin.
Senluon-toista filosofiaa ovat kuitenkin kehitelleet esim.
Cicero, Melanchthon, Cousin. A. Gr.
Eklektinen, valikoiva, vrt. Eklektikko
Eklereerata (ransk. éclairrr), valaista,
toimeenpanna juhlavalaistus.
Eklesia ks. Ekklesia.
Eklipsi (kreik. ekleipsis = poisjääminen,
taivaankappaleen pimeneminen), tulitit.,
taivaankappaleen pimennys (ks. t.). (V. F. K.)
Ekliptika (kreik. ekleiptiko’s =
pimennys-ilmiöä koskeva), tähtit., taso, missä maa kiertää
auringon ympäri tahi myöskin se isoympyrä,
mitä pitkin tämä taso leikkaa taivaanpalloa.
Maan liikunnasta johtuva auringon näennäinen
vuotuinen liike näyttää tapahtuvan pitkin tätä
isoympyrää. E:n isoympyrä leikkaa ekvaattorin
isoympyrää n. s. tasauspisteessä (ks. Päivä
n-tasaus), mitkä ovat 180° etäisyydellä
toisistaan. Ekliptikan ja ekvaattorin välinen
kaltevuuskulma on n. 23 llx" ja se on pitkäaikaisten
jaksollisten muutosten alainen, vrt. Aurinko.
V. V. K.
Eklogi (kreik. eklogë’, lat. ecloga), valikointi;
valikoitu runoelma, pieni runoelma. Niin on
varsinkin nimitetty Vergiliuksen Bucolica-
(paimenlaulu-) kokoelman erityisiä lauluja.
Myöhemmin e:ia on usein käytetty yleensä paimenlaulun
merkityksessä. O. E. T.
Eklogiitti, vuorilaji, sisältävä rakeista,
punaista granaattia ja vaaleanvihreätä augiittia
(omfasiittia) ; esiintyy välikerrostumina
gneissi-ja kiilleliuskemuodostumissa. P. E.
Eklund [é-], August Vilhelm (1812-37),
suom. kartografi. Valmisti Suomen yleiskartan,
ensimäisen, Hermelinin (1799) kartan jälkeen.
Kartta (ilmest. 1840) on piirretty
kartioprojekt-sionissa, mittakaavassa 1: 1.728,280; se voittaa
Hermelinin kartan yksityiskohtaisuudessa, mutta
vedenjakajat siinä ovat niin kaavallisesti
merkityt, että laajalle levinnyt käsitys olemattomista
harjuista ja vuorista 011 suureksi osaksi tämän
kartan syv. E. E. K.
Eklöf ’/e/, Juhana Henrik (1S19-54),
suom. matemaatikko, rusthollari Samuli Hyytin
poika Kokemäeltä, tuli ylioppilaaksi 1839,
tähtitieteellisen observatorin amanuenssiksi 1843, fil.
kand. 1S47. Toimi vista 1849 jonkin aikaa
matematiikan opettajana Turussa; eli viimeiset
vuotensa Helsingissä. E. 011 julkaissut paitsi
laskuoppikirjaa paljon käytettyjä selontekoja
kalenterista sekä muutamia tieteellisiä
tutkimuksia geodesian ja ilmatieteen aloilta
Suomalaisen kirjallisuuden seuran ja Suomen
tiedeseuran julkaisuissa. Hän oli ensimäisiä suomen
kielen käyttäjiä näillä aloilla. F. V. K.
Ekman [<’-]-. 1. Fredrik Joachim E.
(1798-1872), pappismies, kirjailija; fil. kand. ja
tohtori 1823. Oli yliopiston konsistorin
amanuenssina. sitten opettajana Viipurissa, vihitytti itsensä
papiksi 1838; hoiti pappistointa Espoossa,
Hämeenlinnassa, Tukholmassa ja Runössä sekä
Turussa. E:n julkaisuista mainittakoon:
,,Beskrifning om Runö i Liffland" (1847) sekä
..Syste-matisk samling af utdrag utur gällande
författ-ningar rörande ecelesiastik- och skolestaterna
nti Storfurstendömet Finland, med särskildt hän-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
