- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
581-582

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ekman ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

581

seende tili Aho erkestift" (1860-67) —
viimemainittu kirkollisten säännösten kokoelmana
ainoa laatuaan. K. S.

2. Robert Vilhelm Ë. (1808-73), suom.
maalari, edellisen veli, s. Uudessakaupungissa 13

p. elok. 1808, k.
Turussa 19 p. lielmik.
1873; sai Turussa G. V.
Finnbergiltä
alkeisopetusta maalaustaiteessa,
tuli 1824 Tukholman
taideakatemiaan prof.
J. G. Sandbergin
oppilaaksi. Taloudellisesta
ahdinkotilastaan
huolimatta ponnisteli
aikaisin orvoksi jäänyt E.
uutterasti eteenpäin
taiteen alalla, saavutti
pian akatemiassa
tunnustusta, herättäen
varsinkin huomiota
taulullaan „Taalain tyttö", sai 1836 akatemian
arvonimen .,agrefi" ja lähti seur. v. sen myöntämällä
matkarahalla Tanskan ja Hollannin kautta
Pariisiin, jossa opiskeli P. Delarochen johdolla. E:n
siellä maalaamista kuvista mainittakoon
hollanti-laistyylinen ..Lukeva eukko" (1838, Turun
taidemuseossa) ja „Majoituskohtaus 30-vuotisesta
sodasta’’ (Kaarle XIV:n Juhanan ostama). E.
jatkoi matkaansa 1840 Roomaan, jossa asetti
näytteille 1841 taulunsa ,,Italialainen rosvokolitaus".
Kierreltyään senjälkeen siellä täällä Italiassa
E. lähti 1843 Miineheniin ja palasi 1844 Ruotsiin.
Sam. v:n lopulla hänet valittiin siellä akatemian
ruots. jäseneksi, jona hän sai oikeuden kunink.
hovimaalarin arvonimeen. Svks. 1845 E. tuli
Turkuun, syystä että siellä silloin oli herännyt
ajatus koristaa tuomiokirkon kuori
freskomaa*-lauksilla. Suomessa tähän aikaan virinnyt
tai-teenharrastus (taideyhdistys perustettiin v:n
1846 alussa) sekä se yleinen ihastus, minkä jo
kuuluisaksi tulleen E:n teokset synnyttivät,
aiheuttivat E:n pysyvästi asettumaan Turkuun,
vaikkakin hänestä vasta 1855 tuli jälleen Suomen
alamainen. Turussa E. perusti C. G.
Söder-strandin kanssa 1846 piirustuskoulun, jonka
Suomen taideyhdistys muutaman vuoden perästä otti
haltuunsa ja jossa E. kuolemaansa asti toimi
opettajana, saaden oppilaikseen monta sittemmin
tunnettua taiteilijaamme. Oleskelu Pariisissa
1858-59 oli E:n myöhemmällä iällä hänen ainoa
pitempiaikainen opintomatkansa ulkomaille.
Yleensä oli E:lla erittäin herättävä vaikutus
Turun yleisöön, joka aina hänen ajoistaan saakka
on osoittanut Helsingin rinnalla vireintä
taiteen-harrastusta.

Suomessa-olonsa ensi vuosina E. asetti
näytteille i t ai ia I. laatukuva- ja rosvokohtauksia. Pian
hän kuitenkin siirtyi suom. kansankuvaukseen,
«■sittäen usein tuvansisustoja kaksinkertaisessa
valaistuksessa (päivän ja tulen valossa). Tähän
alaan kuuluvat m. m. ..Pentti Lyytinen lukee
runojaan savolaispirtissä" (1848), „Pestinotto
talonpoikaistuvassa" (1851, taideyhd:n
lahjoittama kork. suojelijalleen suuriruht. Aleksanteri
Aleksandrovitiille), ..Käynti hämäl. pirtissä"
(uäytt. 1853) ja ..Kreetta Haapasalo soittaa
kannelta" (1860, Ateneumissa). Jo Turkuun tullessaan

582

E:11a oli mukanaan Ruotsissa 1845 maalaamansa
kohtaus Runebergin ,,Hirvenhiihtäjistä". Tästä
runoelmasta hän 1856 maalasi toisenkin taulun
..Hirvenhiihtäjät ja laukkuryssät nimismiehen
pirtissä" (Ateneumissa), ja samoin hän
Runebergin muistakin runoista valitsi aiheet esim.
kuviinsa „Vänrikki Stool ja ylioppilas" (1853) ja
„Kuningas Fjalarin viime hetket" (1862).
Suuresti ihastuneena Kalevalaan E. otti siitä useita
aiheita, joista tunnetuin on iso öljymaalaus
„ Väinämöisen laulu" (alettu Pariisissa 1859,
valmistunut Turussa 1866. nyk. Ylioppilastalolla
Helsingissä). Kalevalan kuvittamiseksi E. teki
paljon piirustuksiakin ja julkaisi niistä omalla
kustannuksellaan kivipainoksina kaksi vihkoa
(1863-64). E: n lukuisista kirkkomaalauksista
mainittakoon, että hän on tehnyt ainakin
yli 30 alttaritaulua, jotka ovat eri kirkoissa
ympäri maatamme, esim. ..Jeesus siunaa lapsia"
(1846-48, Helsingin Vanhassakirkossa) ; vv.
1850-54 hän valmisti Turun tuomiokirkkoon
edellämainitut freskot, jotka käsittävät paitsi
Uudesta testamentista otettuja kuvia kaksi
historiallistakin sommittelua: ,.P. Henrik kastaa
suomalaisia" ja ,, Agricola antaa Kustaa Vaasalle
Uuden testamentin suomennoksen". Paitsi
yksityishenkilöiden ja perheryhmien muotokuvia on
E. myöskin maalannut kaksi isoa
juhlameno-kuvaa: ,,Porvoon valtiopäivät" (1855-58, Suomen
senaatin oma) ja ,,Valtiopäivien avajaiset 1863"
(maal. 1865, Helsingin Ritarihuoneella).

Ollen ensimäinen vaikutusvaltainen
taiteilijamme E. on Suomen taiteen varsinainen
tien-: ai vaaja. Hänen runsas, romanttisen
idealistinen tuotantonsa määrää suurimmaksi osaksi
taiteemme luonteen kahtena ensi vuosikymmenenä
taideylid:n perustamisen jälkeen. Kansallisen
heräämisaikainme isänmaallisen innostuksen
valtaamana E. valitsee kuvattavakseen aiheita suom.
kansanelämästä ja kotimaisesta taide- ja
kansanrunoudestamme, ja niin saa kansallinen
esitys-piiri ensi kerran sijaa maalaustaiteessamme.
-E:lta ei puuttunut taiteilijalahjoja, vaikka
hänen väriaistinsa onkin heikko ja vaikka häntä
aina vaivaa pintapuolisuus luonnon tutkimisessa
sekä teennäinen sovinnaisuus. Hänen
kansan-kuvansa, joissa hän yleensä onnistuu paraiten,
osoittavat halua liikanaiseen ihannoitsemiseen.
Euroopan taiteessa v:n 1800 vaiheilla vallinneen
,,voimanerol li suuden" edustajana E. esiintyy
dekoratiivisuutta tavoittelevissa, tyhjän
kerskailevissa Kalevala-kuvissaan, jotka osoittavat
Kalevalan hengen peräti niukkaa ymmärtämistä.
Kirkollisissa maalauksissaan E. vajoaa ikävään
kaavamaisuuteen. Saaden aluksi ylenmäärin
kiitosta sekä Ruotsissa että Suomessa, tuli E:n
osalle myöhemmin ankara arvostelu, varsinkin
Tukholman näyttelyssä 1S66, jossa hänen isoa
Väinämöistä,uluaan erityisesti moitittiin.
Kieltämättä vaikuttivat E:n taiteen huononemiseen ne
epäsuotuisat olosuhteet, joissa Suomen taiteen
oli pakko ensi aikoinaan elää. [Omatek.
elämäkerta Suomen taideyhd:n kirjekokoelmissa; E.
Nervander. „Äbo Posten" 1883 (kirjoitussarja,
n.ot 212-35) ; .T. J. Tikkanen, ,,Finska
konst-föreningen 1846-1896".] E. R-r.

Ekman [ë-], Johan August (s. 1845),
Ruotsin arkkipiispa. Nimitettiin 1887
professoriksi, 1896 Upsalan tuomiorovastiksi. 1898

Ekman

R. V. Ekman.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0317.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free