Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ekman ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
583
Vesterisin piispaksi, 1900 Upsalan arkkipiispaksi
ja yliopiston varakansleriksi. E. on
jumaluusoppineena Tobias Beckin (ks. t.) oppilas; hänen
teoksistaan mainittakoon tärkein: „Den
natura-listiska hedendomen" (1886-88). V. 1906
aikakauskirjassa „Bibelforskaren" julkaisemansa
sovinto-oppia koskevan kirjoituksen johdosta E.
sai kestää kiivaita hyökkäyksiä puhdasoppisten
puolelta. E. K-a.
Ekman /e-/, Johan Oskar (1812-1907),
ruots. liikemies, ja lahjoittaja, oli gööteporilaisen
kauppahuoneen Carnegie & C:o johtajia ja
vaikutti paljon ,,Skandinaviska kreditaktiebolaget"
nimisen 1863 perustetun rahalaitoksen
kehitykseen. E. harrasti myös kunnollisten
työväen-asuntojen aikaansaamista ja raittiuden
edistämistä ollen n. s. gööteporilaisen järjestelmän
alkuunpanijoita. Suurimman maineen E. on
saavuttanut suurenmoisten lahjoitustensa kautta.
V. 1888 hän lahjoitti 200,000 kruunua
Gööte-porin korkeakoulun perustamiseksi edistäen
sittemmin uusilla lahjoituksilla (kaikkiaan
miljoonalla kruunulla) sen kehitystä. Myöskin
raittius-asian ja kansansivistyksen hyväksi hän on
tehnyt lahjoituksia. J. F.
’Ekman [é-]. 1. Karl E. (s. 1869), suom.
pianotaiteilija, yliopp. 1889; opiskeli Helsingin
musiikkiopistossa (Biisoni, Dayas, Wegelius),
Berliinissä (Barth, A. Becker) ja Wienissä (A.
Grünfeld) ; teki vielä myöhemmin kolme
opintomatkaa (Saksaan, Ranskaan, Italiaan) ; v:sta
1895 pianonsoiton opettajana Helsingin
musiikkiopistossa sekä v:sta 1907 mainitun opiston
johtaja. Etevin miespianistimme ja oivallinen
ensemble-(yhteis) soittaja. Tehnyt
kansanlaulun-sovituksia sekä pianolle että köörille ja
sovittanut pianokappaleiksi Sibeliuksen, Wegeliuksen
y. m. lauluja.
2. Ida E. (o. s. Morduch) (s. 1875),
laulajatar, edellisen puoliso, opiskeli Helsingin
musiikkiopistossa (Ojanperä), Wienissä
(Nicklas-Ivempner, Pauline Lucca) sekä Pariisissa
(Madame Colonne). Kuului Niirnbergin oopperaan
talvella 1895-96. Senjälkeen esiintynyt
enimmäkseen Lied-laulajattarena. Tehnyt
konserttimatkoja Skandinaavian maissa, Saksassa,
Ranskassa, Espanjassa, Sveitsissä, Hollannissa ja
Belgiassa. Otti solistina osaa Helsingin
filharmonisen seuran Pariisin-matkaan kesällä 1900.
Ranskalaisten ja saksalaisten romanssien sekä
Sibelius-laulujen sielukkaana esittäjänä E. on
saavuttanut maineensa. O. M-o.
Ekman [c-] Olaus Jonte (1639-1713), ruots.
pappi, tuli 1675 liiviläisen armeian johtajan
vapaaherra Bengt Hornin hovisaarnaajaksi;
palasi 1679 Ruotsiin tullen 1681 Strengnäsin
tuomiorovastiksi ja 1688 Falunin kirkkoherraksi.
Palausmatkalla merenhädässä tekemänsä
lupauksen mukaan hän kirjoitti teoksensa
„Sjönöds-löfte" (1680), joka monin paikoin muistuttaa
Speneriä.
Eknomos, Sisilian etelärannalla, lähellä
Lica-tan kaupunkia olevan Poggiodi S.
Angelo-vuoren kreik. nimitys. Täällä karthagolaiset
voittivat syrakuusalaiset 311 ja roomalaiset
saivat merivoiton karthagolaisista 256 e. Kr.
V. v. F.
Ekologia (kreik. oikos = asunto, ja logos
-oppi), H. Reiterin 1885 muodostama sana, oppi
584
kasvien ja eläinten suhtautumisesta
ulkomaailmaan.
Ekonomi (ransk. économe < kreik.
oikono’-mos), taloudenhoitaja.
Ekonomia (kreik. oikonomi’a < oikos = talo,
ja nomos = hallinto), talous (yksityinen tai
julkinen) ; taloudenhoito; raha-asema, tulojen ja
menojen välinen suhde; säästäväisyys;
suunnitelman-, tarkoituksenmukainen järjestely.
Ekonomiikka (kreik. oikonomiko’s =
taloudenpitoa koskeva), taloustiede, vrt. Ekonomia.
Ekonominen (vrt. Ekonomi),
taloudellinen ; säästäväinen.
Ekonomiska samfundet i Finland,
Helsingissä toimiva L. Mechelinin 1894 perustama
ruotsinkielinen kansantaloudellinen seura, jonka
tarkoituksena on herättää ja pitää vireillä
kansantaloudellisten kysymysten harrastusta;
julkaisee v:sta 1897 sarjaa „Föredrag och
förhand-lingar".
Ekonomisti, taloustieteilijä; e:eiksi sanotaan
erityisesti fysiokraatteja (ks. t.).
e. Kr. (e. Kr. s.), vuosiluvun ohella lyhennys
sanoista ennen Kristusta (ennen Kristuksen
syntymää).
Ekrasiitti, räjähdysaine, jota Itävallan tykistö
käyttää; sen pääaineosa lienee pikriinihappo.
Ekrasööri (ransk. écraseur), kirurginen koje,
jota operatsioneissa käytetään jotakin
ruumiinosaa poistettaessa.
Eksaktinen (lat. exa’ctus = tarkasti tutkittu),
täsmällinen. Eksaktiset tieteet ovat ne,
jotka voivat matemaattisella tarkkuudella eli
täsmällisillä numeroilla selvittää tutkittavana
olevia kysymyksiä. Se on mahdollista etupäässä
niillä tiedon aloilla, joilla tutkittavat esineet
ovat mitattavia suureita, niinkuin esim.
matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, tähtitieteessä.
Eksaltatsioni (lat. exaltä’re- kohottaa),
innostus, ylenmäärin kiihtynyt mielentila. — E
k-salteerattu, ylenmäärin kiihtynyt.
Eksamineerata (lat. exäminä’re), tutkia.
Eksanteemi (kreik. eksa’ntlicma = ihottuma,
< eks = esille, ja antlios = kukka), ihotaudin 1.
ihottuman yleisnimitys. Äkilliset 1. akuuttiset
e:t ovat samat kuin äkilliset tarttuvat taudit,
joissa ilmenee luonteenomaisia ihottumia, esim.
tulirokko ja tuhkarokko. M. O-B.
Eksantemaattinen tyyfus (ks.
Eksanteemi) ks. P i 1 k k u k u u m e.
Eksaratsioni (lat. ex - ulos, ja arä’re =
kyntää), jäätiköitten (ks. t.) kuluttava vaikutus
alustaansa.
Eksarkkaatti (ks. Eksarkki), sè alue,
jonka Kreikan keisarit langobardien
hyökkäyksen jälkeisenä aikana (568-751) omistivat
Italiassa ja johon alussa kuuluivat Rooma, Romagna,
Venetsia, Istria ynnä suuri osa Keski-Italiaa ja
koko Etelä-Italia, mutta joka aikaa myöten yhä
supistui. Pääkaupunkina ja eksarkin asuntona
oli Ravenna. E:lla tarkoitettiinkin sittemmin
vain Ravennan seutua. Myöhemmin jatkuivat
taistelut langobardeja vastaan enimmäkseen
kreikkalaisten tappioksi. Usein eksarkit
tavoittivat itsenäistä asemaa. Langobardien kuningas
Aistulf valloitti Ravennan 751 ja teki siten e:sta
lopun. Paavin pyyntöä noudattaen frankkien
hallitsija Pipin Pieni tosin riisti langobardeilta
heidän viimeiset valloituksensa (756), mutta
Ekman—Eksarkkaatti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
