- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
595-596

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ekstravasaatti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

595

Ekvilibrismi—Elastinen

596

van projektsionin pääpistettä, siis tavallisesti
keskellä kuvattavaa alaa. eikä sen reunoilla.
Ainoastaan geodeettisiin mittauksiin perustuvat,
isoon mittakaavaan tehdyt n. s. topografiset
aste-osastokartat (ks. Aste osa s to) täyttävät
e.-vaatimuksen joka paikalla karttalehteä, nämät
kun voidaan pitää täydellisesti yhdenmukaisina
kuvina esitettävästä, aina suhteellisesti hyvin
pienestä maa-alasta. TT. S-m.

Ekvilibrismi (lat. æquill’brium - tasapaino),
tasapaino-oppi. — Ekvilibristi, viippuja,
taitovoimistelija, joka mitä vaikeimmissa
asennoissa, kantaen jotakuta esinettä (tankoa, tuolia
y. m. s.) tahi ollen itse sen varassa, kykenee
tasapainossa pitämään sekä itseänsä että tätä
esinettä.

Ekvinoktium (lat. cequino’ctiurn) ks. P ä
i-v ä n t a s a u s.

Ekvit ks. Æ q u i t.

Ekvivalenssi ks. Ekvivalentti.

Ekvivalentti (lat. cequus = yhdenveroinen, ja
vale’ra = olla jonkuuarvoinen), arvo, joka täysin
vastaa tai korvaa toista arvoa. — Kemiassa
merkitsevät e:t niitä määriä eri aineita, jotka,
erityisissä suhteissa vastaavat toisiaan ja saavat
aikaan samanarvoisen kemiallisen vaikutuksen
(ekvivalenssin). ■— Lämpöyksikön
mekaaninen e., ks. L ä m p ö. Edv. TTj.

Ekvivalenttinen (ks. Ekvivalentti) ks.
Atomiarv o.

Ekvivalenttipaino, kern., se alkuaineen määrä,
joka vastaa (sitoo tai korvaa) yhden
vetyatomin. Koska vety on yksiarvoinen ja esim.
happiatomi sitoo kaksi vetyatomia, on hapen e.
puolet sen atomipainosta eli 16/2 = 8. Typpiatomi
yhtyy kolmeen vetyatomiin, sen e. "/a = 4,68,
j. n. e. Ekv. p. on siis joko yhtä suuri kuin
atomipaino tai tasa-osa siitä. ks. Atomiarv o.

Edv. TT j.

Ekzema ks. E k se e mi.

El [C-] (liepr., = ass. ilu, johto tuntematon,
alkumerkitys ehkä = voima t. tähtäyskohta),
jumala, esiintyy useissa henkilönnimissä esim.
ImmanueZ, EZisabet, NatanaeZ y. m. K. T-t.

Elaboraatti (lat. clabörä’tum, < ëlàbörå’re =
tehdä, valmistaa), teos. — Elaboreerata,
valmistaa, huolellisesti
suorittaa.

Elæagnus argenteus,

k i 1 s e- 1. h o p e a p e n s a s,
puistoissa joks. yleiseen
viljelty koristepensas, kotoisin
Pohj.-Ameriikasta.
Tunnetaan hopeanhohtavista
lehdistään ja pienistä,
hyvänhajuisista. lehtihankoihin
puhkeavista, kellahtavista
kukistaan. Hedelmät
syötäviä. (J. A. W.)

Elæis ks. Ö 1 j y p a 1 m u.

Elagabalus ks. Heli
o-g a b a 1 u s.

Elaioplastit (kreik. elaion
= öljy, ja plassein =
muodostaa), kasvit., öljyä sisältäviä plasmajyväsiä
eräiden käinmekkäisten ja liljakasvien päällysketon
soluissa.

Elam (ass. Elamtu, kreik. Ely main),
muinainen valtakunta Persian-lahden pohjois- ja suiiii-

Elæagnus argenteus.

puolisen Tigriin itäpuolella. Pääkaupunki oli
Susa (ks. t.), josta kreikkalaiset muodostivat
nimen Susiana. E:ii pers. nimi oli Uvaza, josta
nykyinen Khusistan johtuu. Jo 4:nnellä
vuosituhannella e. Kr. E. näkyy olleen tekemisissä
babylonialaisten valtioitten kanssa. Sargon,
Na-ram-Sin, Dungi y. m. (vrt. Babylonia)
kertovat valloittaneensa E:n. jonka hallitsijoilla
Silsasta löydetyissä kirjoituksissa on arvonimi
p a t e s i = sijaiskuningas. 3:nnen vuosituhannen
lopulla elamilaiset voimistuivat, niin että
valloittivat itse Babylonian ja ehkä hyökkäsivät
Palestiinaan saakka, kuten Raamatun kertomus (1
Moos. 14) E:in kuninkaasta Kedor-Laomerista
näyttää todistavan. Myöhemmin E. esiintyy
Babylonian alituisena liittolaisena taisteluissa
Assyriaa vastaan, jolle se tuotti paljon vaivaa,
kunnes Assurbanipal valloitti ja hävitti Susan
(n. 640). E. joutui sitten meedialaisten ja
persialaisten haltuun. E:n kuninkaat 742- n. 640 olivat
Ummanigai, Istarnankliundu, Khallusu,
Kudur-nakhundi, Ummanmenanu, Khumbakhaldas I-II.
Urtaku ja Teumman. E:in kulttuurihistoriaan
ovat Dieulaioyn ja de Morganin (v:sta 1897)
kaivaukset Susassa luoneet uutta valoa.
Elamilaiset näkyvät jo historiantakaisella ajalla
sumerilaisilta lainanneen kuvakirjoituksen, josta
heillä kehittyi omintakeinen nuolenpääkirjoitus.
Sen ohella käytettiin seemiläisten maahan tultua
babylonialaista nuolenpääkirjoitusta ja
assyrian-kieltä. Pronssiteollisuus oli ihmeteltävän
kehittynyt. Kauniita kulta- ja hopeaesineitäkin on
löydetty E:sta. Elamilaisten jumalia olivat
Susi-nak. Khumban jo Lagamar (nimessä
Kedor-Lao-mer) y. m. Jousimiehinä elamilaiset olivat
hyvässä maineessa (vrt. Jes. 22„, Jer. 49:lr,).
Elamilaisten suonissa näkyy olleen kusilaista verta.
Heillä oli tumma iho, mustat silmät ja musta
tukka, väkevä ja solakka vartalo.
Elamilais-kielen sukulaissuhteet ovat vielä selvittämättä;
siitä tunnetaan neljä eri murretta: Susan ja
Ansanin murteet, Mal-Amirista ja
Sikafti-Salma-nista löydettyjen kirjoitusten murre sekä
akhe-meuidien 3-kielisissä kirjoituksissa esiintyvä
murre. K. T-t.

El-Amarna. ks. A m a r n a.

Elapliomyces granulatus, multasienelle I.
tryffelille lähisukuinen kotelosieni, joka
muodostaa kovia, sormenpäänkokoisia,
mustanruskeita. pinnaltaan kylimyisiä nystyröitä männyn
juurille. Ennen käytetty rohdoksena (boletus
cervin iis) synnytysapulääkkeenä ja maidon ajajana
sekä afrodisiakumina; 011 mävrän herkkuja.

(J. A. W.)

Elaska ks. K i v i n i 1 k k a.

Elasmobranchii ks. H a i k a 1 a t.

Elastics [ilii’stiks] (engl., ransk. élastiques),
toimikaskudoksisten ja vanutettujen, erittäin
venyvien verkakankaiden nimitys; myös
kumi-kudokset, joita käytetään jalkineissa.

Elastiini, perusaine eläinten lihasten välisessä
kimmoavaisessa sidekudoksessa, jänteissä,
kalojen uimarakossa y. m. E. on hyvin
vastustuskykyinen happojen ja emäksien vaikutukselle,
ja vedessä keittäessä siitä ei lähde liimaa.

K. M. L.

Elastinen (< kreik. elastë’s = ajaja),
kimmoinen. taipuvainen, mukautuva. — Elastisuus,
kimmoisuus, mukautuvaisuus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0324.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free