- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
597-598

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Elastinen rusto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

f>i)7 Elastinen rusto—Elbeuf-musta 598

Elastinen rusto ks. Kustö. — E. sidekudos
ks. Sidekudos .— Elastiset säikeet ks. S i
de-k u d o s.

Elateerit ks. M a k s a s a m m alet.

Elateridae, s e p ä t, heimo kovakuoriaisten
(Coleoptera) lahkossa. Keskikokoisia
kovakuoriaisia, joilla on pitkänpyöreä ruumis ja
enimmäkseen vahvasti kupera, takakulmistaan
ota-maisesli pidentynyt etuselkä. Keskiruumiin
ensi-mäisen renkaan takasyrjässä suippo,
puikkomai-nen ulkoilema, joka sopii seuraavassa
ruumiin-renkaassa olevaan syvennykseen. Nämä
kovakuoriaiset voivat selälleen joutuneina tämän
laitoksen avulla ponnahtaa ilmaan, jolloin syntyy
napsahtava ääni, ja siellä kääntyä, niin että
putoavat alas jaloilleen. Toukat ovat pitkiä ja
tasa-kapeita. liereitä tai heikosti litteitä, kaljuja ja
kiiltäviä, kovia, tavallisesti kellanruskeita;
jokaisessa ruumiin ensimäisessä kolmessa
renkaassa pari hyvin lyhyitä jalkoja. Useitten
lajien (Agriotes obscnrus, Corymbites
pectinicor-nis, Uiwranthus æneus) toukat elävät maassa
erinäisten kasvien juurista ja maanalaisista
varsiosista: nämä toukat tunnetaan ,,juurimatojen"
nimellä ja saavat usein aikaan melkoisia
vahinkoja niinhyvin pelloilla kuin puutarhoissa, vrt.
T uhohyönteise t. E. R.

Elaterium ks. Ruis kuku r k k u.

Elaterometri (kreik. elat&r = ajaja, ja metron
= mitta) ks. il a 11 o 111 et ri.

Elatiivi (mlat. ëlåtVvus = poisviennin sija, <
lat. effe’rre = viedä ulos), eräs länsisuomalaisten
kielten, suomessa -stu-, -«///-päätteisenä esiintyvä
uimisanain sijamuoto: sisäeronto (vanh. nimitys:
lähdentö). ks. Sisäiset paikallissijat.

A. K.

Elatine, v e s i r i k k o, vesikasvisuku. Suomessa
3 lajia, joista E.
hydio-piper ja triandra ovat
mitättömän pieniä,
matalan veden alla pohjassa
kasvavia vaikeasti
huomattavia. nivelten
kohdalta juurtuvia yrttejä,
joilla 011 vastakkaiset,
vähäiset lehdet. E.
alsi-nastrum on isompi,
vesi-kuusen (Ilippuris)
näköinen. (J. A. W.J

Elatusrehu,
karjan-ruokintaopissa käytetty
nimitys. Elatusrehuksi
sanotaan sitä rehumäärää,
jonka eläin tarvitsee ruumiinsa toiminnan
ylläpitämiseksi s. o. elintoiminnan kautta
tapahtu-vau ravintoaineitten kulutuksen korvaamiseksi.

Elba (lat. llva, kreik. AithaWa 1. Aitha’lë),
Toscanan saariston suurin saari, Italian
länsirannalla 10-12 km mantereesta; pinta-ala 223;s
km-: 25,556 as. (1901). Saari on vuorinen,
kiteistä ja paleotsooista liusketta, korkein kohta
Monte Capanne (1,019 111) 011 graniittia.
Ran-nikko on jyrkkää. Ilmasto terveellinen,
sademäärä riittävä. — Maissi- ja vehnäsato eivät
tyydytä omaa tarvetta; saarella 011 etelänhedelmä-,
viini-, mulperipuu- ja taateli-istutuksia.
Rannikolla harjoitetaan tonnokalan ja sardellin
kalastusta. — Tärkeä on vuoriteollisuus; E:n mainio
rautamalmi oli jo muinaisuudessa tunnettu.

V. 1S9S louhittiin sitä 183,652 tonnia. Lisäksi
saadaan kaoliinia, kalkkia, graniittia, marmoria,
merisuolaa y. 111. V. 1900 E:n viidessä satamassa
kävi 2,540 kauppalaivaa (yht. 11. 500,000
tonnia). Saaren pääpaikka 011 Porto Ferrajo.
-Keskiajalla 10. kuului milloin millekin Italian
valtiolle, joutui 1802 Ranskalle, annettiin 1814
ruhtinaskunnaksi Napoleon I:lle, joka sen jätti
1815. Senjälkeeu saari kuului Toscanaan ja
joutui sen kanssa Italian kuningaskunnalle.

E. E. K.

Elbe (tsek. L a 1) e, lat. A 1 b i s), Saksan
tärkeimpiä jokia. Lähteet Riesengebirgellä 1,346 111
yi. meren]).; virrattuaan ensin Böömin syvänteen
kautta se tulee, puhkaisten Elbsandsteingebirgen,
Saksan alueelle kulkien luoteista pääsuuntaa,
kunnes se 1,165 km pituisen juoksun jälkeen 15
km levyisenä laskee Pohjanmereen Cuxhavenin
kohdalla. E: 11 lasku on ala- ja keski juoksulla
hyvin pieni, se tulee kulkukelpoiseksi jo Melnikin
luona, jossa sen samoin kulkukelpoinen lisäjoki
Moldava laskee siihen; muista lisäjoista
mainittakoon vasemm. Eger, Mulde ja Saale, oik. Sclnvarze
Elster, Havel ja Elde, joista useimmat ovat
kulkukelpoisia. E:n jokialue käsittää 147,320 knr,
joista Saksan rajojen sisällä 96,300 knr. E:n
vesistön liikekelpoista aluetta 011 kanavilla
laajennettu ja yhdistetty muihin vesistöihin. Esim.
Keisari Wiihelmin- ja Trave-kauavain kautta
E. 011 Itämeren yhteydessä, Havel- ja
Finow-kanavat liittävät sen Oderiin. N. s.
Mittelland-kauava on suunniteltu kulkemaan E:stä Reiniin.
E: 11 vesistöstä 011 kulkukelpoista 3,110 km.
Laivakulku 011 Ylä- ja Keski-E:llä
keskeytyksissä jääesteiden takia lähes 2 kuukautta.
Hampurin luona, jossa E. on 4 1ji-7 111 syvä, riippuen
vuorovedestä, jääpeite pysyy keskim. 39 päivää
vuodessa. — Vaikka E:n laivaliike ei olekkaan
Reinin veroinen, 011 E:n merkitys Saksalle,
vieläpä Itävalta-Unkarille liikennetienä
arvaamattoman suuri. Sitä pitkin kulkee
suunnattomat määrät raskasta, tilaa-ottavaa tavaraa
(viljaa, puuta, hiiltä, valkojuurikkaita y. 111.
teollisuuden raaka-aineita). Esim. Hampurin ohitse
vietiin 1901 E:ä myöten yli 8 milj. tonnia. —
Varhaisemmin haittasivat E:n laivaliikettä tullit
y. 111. maksut, joita kannettiin monessa paikassa
sen varrella — Melnikistä Hampuriin oli 35
tulliasemaa. V. 1821 päätettiin poistaa entiset tullit,
mutta erinimisiä maksuja kuitenkin kannettiin
aina v:een 1870, jolloin ne lopullisesti
lakkautettiin. E. E. K.

Elberfeld [-clt], kaupunki Preussissa,
Diissel-dorfin hallintoalueella, Reinin lisäjoen Wupperin
molemmilla puolin, ratojen risteyksessä; 162,853
as. (1905). E. rajoittuu välittömästi toiseen
tärkeään kaupunkiin B a r m e n i i n. E:ssä 011 useita
kauniita rakennuksia, muistopatsaita, teknillisiä
ja oppikouluja, hyväntekeväisyys- y. 111.
laitoksia : varsinkin 011 köyhäinhoito hyvin järjestetty
(11. s. E.-jär jestelmä). Pääelinkeinona on
teollisuus (n. 40.000 työntekijää) ; se käsittää
eritoten silkki-, puuvilla- ja villateollisuutta. lisäksi
värjäyslaitoksia, väri- ja konetehtaita,
olutpanimotta y. m. Kauppaa edistävät kauppakamari,
pankit ja hyvät kulkutiet. — V:sta 1815 E. on
kuulunut Preussille. E. E. K.

Elberfeld-järjestelmä ks. V a ivaishoito.

Elbeuf-musta, S e d a 11-111 u s t a, musta väri,

Elatine triandra.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0325.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free