- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
601-602

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Elefantti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

601

Elefantti— Elekieli

602

suan), pieni saari Niilin ensimäisen kataraktin
luona, vastapäätä Assuania. Vanhana aikana
E:n kaakkoisosassa oli kaupunki, mainio
etioop-pialaisten tavarain tapulipaikkana. Kaupungista
on jälellä raunioita; eräs täällä löytyvä
niili-mittari ptolemaiolaiselta ajalta on jälleen pantu
kuntoon. E. E. K.

Elefantti 1. norsu (Elcplias), muinoin
laji-rikasta lieimoa edustava kaviokyntinen suku,

Afrikkalaisen elefantin pää. Intialaisen elefantin pUU.

johon kuuluvilla isoilla eläimillä on pitkäksi
kärsäksi venynyt kuono (tämän päässä sieraimet),
välileuoissa 2 pitkää suippoa etuhammasta
(syöksyhampaat) ja kussakin leukapielessä 1,
korkeintaan 2 poimukiilteistä poskihammasta
yhtaikaa käytännössä. Iho on täyskasvaneilla
paljas, raajat korkeat päättyen viisivarpaisiin
töppöjalkoihin. E:t ovat kasvinsyöjiä ja elävät
laumoissa metsissä. Intialainen e. (E.
mdi-cus) tavataan Etu- ja Taka-Intiassa, Ceylonissa,
Sumatralla ja Borneossa. johon se on tuotu ja
villiytynyt. Se kasvaa 3,5 m pitkäksi ja yhtä
korkeaksi sekä 3-4,000 kg painoiseksi.
Erinomaisen älykäs eläin, jota kesytettynä käytetään
ratsuna ja työjuhtana (kantaa 2,500 kg). Se on
pienikorvainen, eturaajoissa 5, takimaisissa
tavallisesti 4 kaviomaista kynttä; kärsän päässä
on sormimainen lisäke. —- Afrikkalainen
e. (E. africanus) asustaa Afrikan keskisissä
metsäseuduissa, ennen Kapmaan pohjoisrajoille
saakka. Se on suurempi kuin edellinen, sillä on
hyvin isot korvat ja jaloissa vain 3 kaviomaista
kynttä. Vaikeammin kesytettävä kuin edellinen.
Molempain lajien syöksyhampaista, jotka
uroksilla kasvavat 2 m:n pituisiksi ja 50 kg:n
painoisiksi tai vielä isommiksi, saadaan
norsunluuta. Sukupuuttoon kuolleista muodoista
mainittakoon Siperiassa jäätyneenä tavattu m a
m-mutti (ks. t.) — E. antiquus, nykyaikaisen
afrikkalaisen e:n edelläkävijä. K. M. L.

Elefanttikoko ks. Elefanttipaperi.

Elefanttipaperi, eräs laji suurikokoista (624
X "80 mm) paperia.

Elefanttitauti ks. N o r s u t a u t i.

Elefanttitäkdistö, ensimäinen ja arvokkain
tanskalainen tähdistö; nimi tulee tähdistön
merkistä, jona on valkeaksi emaljoitu elefantti;
perustettu n. 1458. Kristian V antoi sille säännöt
169.1; sen jäsenistä ovat useimmat ruhtinaallisia
henkilöitä. — Siamin kuningaskunnassa on
valkoisen elefantin tähdistö.

Eleganssi (ransk. élégancc < lat. élega’ntia,
maku, aistikkuus), komeus, hienous, aistikkuus.

Elegantti (ransk. élégant < lat. élegans),
aistikkaan komea, komean hieno.

Elegia (kreik. elege’iä). 1. Antiikkisessa
kirjallisuudessa runoelma, joka oli laadittu n. s.
elegiseen runomittaan, s. o. rakennettu
kak-soissäkeistä (d i s t i k h o n e i s t a), joissa
tavallista daktylista kuusimittasäettä (heksametria)
aina seurasi kahdesta katalektisesta daktylisesta
tripodiasta muodostettu kuusijalkasäe (n. s.
pentametri) ; kaava siis
/
/

Elegialaulua säestettiin huilulla. Nimeä
selitettiin tavallisesti elegos sanasta (= valitus,
itkulaulu). Varsinkin 7:nnellä ja 6:nnella vuosis.
e. Kr. kreik. elegia oli (n. s. jambirunouden
rinnalla) valveutuneen subjektiivisen tietoisuuden
tärkein runollinen ilmaisumuoto. Kehittyneenä
ensin Vähän-Aasian ja saariston joonialaisten
keskuudessa se levisi pian varsinaiseen
Hellaaseenkin. Vanhimmat elegiat olivat enimmäkseen
miehuullisia kehoitus- tai varoituslauluja valtiollista,
sotaista tai eetillistä sisältöä (Kallinos, Tyrtaios,
Soloon, Theognis) ; toisissa elegioissa laulettiin
lemmen iloja ja suruja (Mimnermos). Paljon
käytettiin elegia-muotoa lyhyihin
,,päällekirjoituksiin" (epigrammeihin), niink. hauta- ja
muistokirjoituksiin. Aleksandrialaisella aikakaudella
elegioissa esitettiin etupäässä taruaineita,
varsinkin lemmentaruja. Roomalaisten elegiarunous
oli osaksi suoraa aleksandrialaisen elegian
jäljittelyä, osaksi persoonallisten tunteiden, varsinkin
lemmentunteiden kiihkeätä tai kaihoisaa
ilmaisua (Catullus, Tibullus, Propertius). — Tätä
nykyä elegialla tarkoitetaan tavallisesti
tunteellista, kaihomielistä runoa, usein runomitan
laadusta huolimatta. O. E. T.

2. E.,. mus., käytetään sellaisten sävellysten
nimityksenä, joissa vallitsevana aiheena on
surun-voittoisesti haaveileva, laulava melodia (usein
esim. viululla soitettava). 1. K.

Elekieli, inhimillisten ajatusten ilmaiseminen
eleillä, s. o. ruumiin ja sen yksityisosain
asennoilla ja liikkeillä sekä kasvojen ilmeillä. E:tä
käyttävät etenkin kuuromykät puuttuvan
puhetaitonsa korvaukseksi. E. on luonnollista,
jos käytetyt eleet kuvaamalla esitettävän
henkilön, esineen tai tapauksen luonteenomaisia
puolia, välittömästi herättävät näkijässä tarkoitetun
mielikuvan ; sovinnaista, jos määrätyt eleet
sopimuksella määrätään mielikuvain merkeiksi,
joiden kanssa ne ovat vain etäisessä tai ei
missään yhteydessä. Luonnollisella e:llä on suuri
merkitys paitsi kuuromykille myös
näytelmä-taiteilijoille; pantomiimi (ks. t.) käyttää
yksinomaan tätä ilmaisukeinoa. Sovinnainen e., jonka
1800-luvun alulla Ranskan kuuromykkäkoulujen
opettajat muodostivat ja saattoivat laajaan
käytäntöön, on myöhemmin eri tahoilla kehittynyt
sormikieleksi (käsialfabeetti, daktylologia), joka
toisen käden ja sormien liikkeillä koettaa
jäljitellä kirjoituskirjaimia eikä siis oikeastaan enää
ole ele- vaan kirjainkieltä. Nykyään on
kuuro-mykkäinopetuksen päämääränä puhutun kielen
opettaminen, ja. ele- ja sorinikielen käyttöä on
supistettu mahdollisimman vähään. A. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0327.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free